Eduskunta kävi tiistain 16.9. täysistunnossa lähetekeskustelun hallituksen esityksestä, joka mahdollistaisi kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisen vuosina 2026–2028. Kyseessä on määräaikainen laki, jolla säädettäisiin prosessia eteenpäin vievän sihteeristön asemasta ja tehtävistä.
Lakiehdotuksen esitteli oikeusministeri Leena Meri (ps.).
Oikeusministeri kertoi, että nyt ehdotettu totuus- ja sovintoprosessi olisi toteutuessaan toinen Suomessa. Aiemmin vastaava prosessi on ollut saamelaisilla. Prosessin tavoitteena on selvittää, mitä menneisyydessä on tapahtunut ja mitä kuurot ja viittomakieliset ovat joutuneet kokemaan.
”Tarkoituksena on oppia näistä kokemuksista, jotta oikeuden loukkauksia ei enää koskaan tapahtuisi”, ministeri Meri totesi.
Ministerin mukaan aloite on lähtöisin kuurojen ja viittomakielisten yhteisöltä.
Lähetekeskustelussa käytettiin yhdeksän puheenvuoroa. Keskustelun lopuksi eduskunta antoi viittomakieliset aplodit asian etenemiselle.
Asia lähetettiin eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan. Kun valiokunnan mietintö on valmistunut, asia palaa täysistunnon käsiteltäväksi valiokunnan mietinnön pohjalta.
Tutustu asian käsittelytietoihin
Tiistain istunnossa myös muita lähetekeskusteluita
Tiistain 16.9. täysistunnossa eduskunta kävi lähetekeskustelut myös useista muista hallituksen esityksistä. Lähetekeskustelujen aiheina olivat mm. Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttaminen varautumista paremmin tukevaksi sekä sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä koskevan lain muuttaminen.
Lisäksi eduskunta kävi loppuun viime viikolla aloitetun lähetekeskustelun eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksesta.
Lue tiedote pankkivaltuuston kertomusta koskevasta lähetekeskustelusta
Katso tallenne tiistain täysistunnosta