Ympäristövaliokunta puoltaa yksimielisesti hallituksen esitystä lumen mereen kaatamisen kieltämisestä. Valiokunnan mietintö valmistui torstaina 13.2. (YmVM 1/2025, HE 189/2024 vp).

Lisäksi hallituksen esityksellä siirretään tietyt, ilmoituksenvaraisen eläinsuojan biokaasulaitokset lupamenettelystä sitä hieman kevyempään ilmoitusmenettelyyn, jossa kuitenkin voidaan hyvin ehkäistä toiminnasta aiheutuvia haittoja toimintaa koskevin määräyksin.

Lue mietintö kokonaisuudessaan​

Lakimuutos tarpeellinen meriympäristön kannalta

Voimassa oleva ympäristönsuojelulaki kieltää aineen kaatamisen rannalta mereen upottamis- tai hylkäämistarkoituksessa. Kielto ei ole kuitenkaan koskenut lumen kaatamista mereen.

Esityksessä ehdotetaan kyseisen poikkeuksen poistamista niin, että kielto koskisi jatkossa myös lumen kaatamista mereen. Valiokunta pitää kieltoa tarpeellisena meriympäristön tilan ja roskaantumisen kannalta. Valiokunta toteaa, että vaikka kielto ei ratkaise rannikkovesien roskaantumisongelmaa, on selvää, että lumen kaataminen mereen ei vastaa yleistä käsitystä riittävästä ympäristönsuojelun tasosta.

Muutos voimaan syksystä 2028

Kiellon vuoksi on tarve kehittää nopeasti uusia keinoja lumen sulattamiseen sekä uusien maalla sijaitsevien lumenvastaanottopaikkojen käyttöönottoon. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti Helsinkiin, jossa mereen kaataminen on laajamittaisesti käytössä oleva toimintatapa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lumenkaatokiellon voimaantullessa vaihtoehtoisten lumenvastaanotto- ja käsittelyjärjestelmien suunnittelussa pyritään siihen, että ratkaisut ovat ympäristöllisesti kokonaiskestäviä. Ratkaisut eivät saisi perustua fossiilisten polttoaineiden käytön lisäämiseen. 

Valiokunta katsoo, että lakimuutoksessa määriteltyä kolmea vuotta voidaan pitää riittävänä siirtymäaikana. Valiokunta ehdottaa vielä pykälämuutosta, jolla voimaantuloa siirretään kahdella kuukaudella maaliskuusta toukokuuhun, jotta siirtymäaika ei pääty kesken talvikunnossapitokautta. Kun kielto tulee voimaan 1. toukokuuta 2028, se koskee siten käytännössä talvikunnossapitoa vuoden 2028 syksystä alkaen.

Seuraavaksi on asian täysistuntokäsittely

Seuraavaksi eduskunta käsittelee lakiehdotusta kahdessa täysistuntokäsittelyssä. Käsittelyn pohjana on valiokunnan mietintö.

Ensimmäisessä käsittelyssä päätetään lakiehdotusten sisällöstä. Lakiehdotuksen toinen käsittely voi olla aikaisintaan kolmen päivän kuluttua ensimmäisestä käsittelystä.

Toisen käsittelyn pohjana on ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty lakiteksti. Toisessa käsittelyssä päätetään vain lakiehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä, eli sen sisältöön ei enää tässä vaiheessa voida puuttua.