Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Pohjoismaiden neuvoston valiokunnissa kuullaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusohjelmasta

Julkaistu 20.2.2026 14.25

Pohjoismaiden neuvoston valiokunnissa kuullaan Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuusohjelmasta

Valiokunnat ja neuvoston puheenjohtajisto ovat koolla Roskildessa 23.—24.2. Tanskan hallituksen ministereitä vierailee valiokunnissa esittelemässä Tanskan ja Färsaarten Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2026 puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.

Tanskan kulttuuriministeri Jakob Engel-Schmidt sekä koulutus- ja tutkimusministeri Christina Egelund esittelevät Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan kokouksessa ministerineuvoston puheenjohtajuusohjelmaa kulttuurin sekä koulutuksen ja tutkimuksen aloilta. Lisäksi Färsaarten Pohjolan-talon johtaja Gunn Hernes vierailee kokouksessa esitelläkseen pohjoismaisten kulttuuriministerien tekemien budjettimuutosten vaikutuksista talon toimintaan.

Valiokunta käsittelee kokouksessaan myös kahta jäsenaloitetta. Ensimmäinen koskee pohjoismaisen televisio- ja radiotoiminnan tarkastusneuvoston perustamista, ja toisen ehdotuksen tavoitteena on käynnistää nykyistä vahvempi virallinen pohjoismainen yhteistyö, joka liittyy luonnon virkistyskäyttöön, muun muassa yhteispohjoismaisen puiteohjelman kautta.

Tanskan sosiaaliministeri Sophie Hæstorp Andersen esittelee Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnalle ministerineuvoston puheenjohtajakauden ohjelmaa sosiaali- ja terveyspolitiikan alalla.  Lisäksi tasa-arvo- ja LGBTI-asiain ministerineuvoston puheenjohtaja, Tanskan ympäristö- ja tasa-arvoministeri Magnus Heunicke esittelee Tanskan ja Färsaarten puheenjohtajakauden ohjelmaa tasa-arvon alalla.

Valiokunnassa on esillä myös jäsenehdotus pohjoismaisen yhteistyön lisäämisestä lähisuhdeväkivaltaa vastaan. Esillä on myös suositukset tulevaisuuden vanhustenhuollosta Pohjoismaissa sekä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden puolesta tehtävät pohjoismaiset toimet.

Lisäksi valiokunnassa on määrä keskustella tiistaina Pohjoismaiden neuvoston osallistumisesta YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) istuntoon 2026.

Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan kokoukseen on kutsuttu KPMG:n edustajat Fredrik Lundgren ja Maria Louise Berggreen Pihl. He esittelevät valiokunnalle selvitystään Pohjoismaiden kansallisten eläkejärjestelmien rakenteesta ja pohjoismaisista rajaesteistä. Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat rahoittaneet selvitystä, joka koskee julkisen eläkkeen ja työeläkkeen kertymistä niillä henkilöillä, jotka ovat työskennelleet useammassa kuin yhdessä Pohjoismaassa ja ovat siten oikeutettuja julkiseen eläkkeeseen useammassa maassa. Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunta on viime vuosina priorisoinut pohjoismaisen verosopimuksen uudistamista koskevaa rajaestettä. Valiokunta päätti aiemmin keväällä 2024 valiokuntaehdotuksesta, jonka mukaan Pohjoismaiden hallitusten tulee aloittaa pohjoismaisen verosopimuksen tarkistaminen ja uudistaminen.

Kestävä Pohjola -valiokunta tapaa kokouksensa yhteydessä kestävän rakentamisen professori Matti Kuittisen Aalto yliopistosta. Vierailu liittyy jäsenehdotukseen, joka koskee rakennusmateriaalien yhteispohjoismaisia kiertotalousmarkkinoita.

Kokouksessa käsitellään myös valiokuntaehdotusta vihreämmästä muotiteollisuudesta. Valiokuntaehdotuksen käsittelyn yhteyteen valiokunta on kutsunut Joutsenmerkin markkinointi- ja viestintäpäällikkö Ronja Karin alustamaan aiheesta.

Puheenjohtajisto tapaa Åbo Akademin professori Elina Pirjatanniemeä ​

Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto tapaa tiistaina 24.2. professori Elina Pirjatanniemeä. Aiheena on helmikuun alussa valmistunut selvitys Helsingin sopimuksen mahdollisen päivittämisen juridisista seurauksista.

Pohjoismaiden hallitukset ovat nimittäneet Pirjatanniemen johtamaan selvitystä Helsingin sopimuksen mahdollisen tarkistamisen oikeudellisista vaikutuksista. Asia liittyy Pohjoismaiden neuvoston Reykjavikin-istunnossa vuonna 2024 hyväksymään suosituksen, joka koskee Helsingin sopimuksen tarkistamista. Selvitys on esitelty pohjoismaisille yhteistyöministerille 18.2. Tämän jälkeen Pohjoismaiden hallitusten on määrä ottaa kantaa siihen, päivitetäänkö Helsingin sopimusta.

Puheenjohtajistolla on tapaaminen myös Suomen puolustusministeriön alaisuudessa toimivan turvallisuuskomitean pääsihteeri Petteri Korvalan kanssa. Hän esittelee kokouksessa Suomen kokonaisturvallisuutta käsittelevän yhteiskunnan turvallisuusstrategian. Pohjoismaiden neuvoston Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskauden ohjelma vuodelle 2026 pohjautuu tähän strategiaan.

Kokouksessa vierailee myös tanskalainen professori Mikkel Vedby Rasmussen, joka tulee puhumaan muun muassa pohjoismaisesta kokonaisvarautumisesta ja Euroopan puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta.

Puheenjohtajisto käsittelee tiistaina myös ehdotusta kokonaisvarautumisen merkityksen vahvistamisesta pohjoismaisessa yhteistyössä ja Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategian päivittämistä koskevaa prosessisuunnitelmaa. Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategia on vuodelta 2019.​

Eduskunnasta Roskildeen 14 kansanedustajaa

Eduskunnasta Roskilden kokouksiin osallistuvat pohjoismaiden neuvoston presidentti, kansanedustaja Ville Väyrynen (kok.), neuvoston varapresidentti, kansanedustaja Kim Berg sekä kansanedustajat Miko Bergbom (ps.), Eva Biaudet (r.), Maaret Castrén (kok.), Juho Eerola (ps.), Veronika Honkasalo (vas.), Vilhelm Junnila (ps.), Marko Kilpi (kok.), Jani Kokko (sd.), Krista Mikkonen (vihr.), Jouni Ovaska (kesk.), Merja Rasinkangas (ps.) ja Markku Siponen (kesk.). ​

Suomi toimii tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana​

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Ville Väyrynen toimii kalenterivuoden 2026 Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä ja valtuuskunnan varapuheenjohtaja Kim Berg varapresidenttinä.
Suomen puheenjohtajuusvuonna Pohjoismaiden neuvoston toimintaa ohjaa Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuusohjelma, joka julkistettiin neuvoston istunnossa lokakuussa 2025. Puheenjohtajuusohjelman teema on pohjoismainen kokonaisturvallisuus.

Vuoden kestävä puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden välillä. 

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö

Pohjoismaiden neuvosto perustettiin vuonna 1952. Suomi liittyi vuonna 1955. Pohjoismaiden neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Neuvosto antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille.

Eduskunnasta Pohjoismaiden neuvostossa on 18 kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan maakuntapäiviltä kaksi, sekä näillä kaikilla varajäsenet. Suomen valtuuskunnan jäsenet osallistuvat neuvoston työskentelyyn ympäri vuoden valiokunnissa ja puheenjohtajistossa.

Lisätietoa Pohjoismaiden neuvostosta
Suomen ja Ahvenanmaan puheenjohtajuuskauden ohjelma (pdf) 


Aihealueet
Kansainväliset asiat; Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta