Siirry sisältöön

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta vaatii kansallisia sähköisiä tunnistautumisjärjestelmiä (e-ID) yhteensopiviksi Pohjoismaissa

Julkaistu 16.9.2020 9.05
Muokattu 16.9.2020 9.16

Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta vaatii kansallisia sähköisiä tunnistautumisjärjestelmiä (e-ID) yhteensopiviksi Pohjoismaissa

​​Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta on tehnyt jäsenaloitteen Pohjoismaiden neuvostolle. Aloitteessa Suomen valtuuskunta ehdottaa, että Pohjoismaissa yhdistetään kansalliset sähköiset tunnistautumisjärjestelmät (e-ID) yhteensopiviksi. Tavoitteena on edistää kansalaisten vapaata liikkumista ja purkaa rajaesteitä Pohjoismaiden välillä. Suomen valtuuskunnan mukaan sähköisten tunnistautumisjärjestelmien integroiminen edesauttaisi entisestään myös kansalaisten asioimista eri Pohjoismaissa sijaitsevien viranomaisten kanssa. Aloite on linjassa vision kanssa, jonka mukaan Pohjolasta on määrä tulla maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Valtuuskunnan mukaan hyvin koordinoidulla yhteistyöllä sähköiseen tunnistautumiseen liittyviä rajaesteitä voitaisiin poistaa. Yhteispohjoismainen sähköinen tunniste olisi avain pankkipalveluihin, työhön, opintoihin ja rajat ylittävään kaupankäyntiin. Aloite on valtuuskunnan mukaan ajankohtainen, sillä kansallisia tunnistautumisjärjestelmiä ollaan parhaillaan eri Pohjoismaissa uudistamassa, eikä yhteensopivuutta tällä hetkellä huomioida tarpeeksi. Valtuuskunta painottaa, että koordinoidulla yhteistoiminnalla voitaisiin poistaa turhia rajaesteitä, vaihtaa parhaita käytäntöjä ja mahdollisesti jopa vähentää järjestelmien käyttöönottoon liittyviä kustannuksia. 

Aloitteen ovat allekirjoittaneet Erkki Tuomioja (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, sd.), Lulu Ranne (Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan varapuheenjohtaja, ps.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Anders Eriksson (ÅF), Camilla Gunell (ÅSD), Eveliina Heinäluoma (sd.), Veronika Honkasalo (vas.), Anna-Kaisa Ikonen (kok.), Vilhelm Junnila (ps.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.), Mikko Kinnunen (kesk.), Mikko Kärnä (kesk.), Ilmari Nurminen (sd.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (ps.), Wille Rydman (kok.), Joakim Strand (r.), Juhana Vartiainen (kok.) ja Heidi Viljanen (sd.). Eduskunnasta Pohjoismaiden neuvostossa on 18 kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan maakuntapäiviltä kaksi, sekä näillä kaikilla varajäsenet. Suomen valtuuskunnan jäsenet osallistuvat neuvoston työskentelyyn ympäri vuoden valiokunnissa ja puheenjohtajistossa. ​

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1952. Suomi liittyi vuonna 1955. Pohjoismaiden neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Neuvosto voi antaa suosituksia Pohjoismaiden ministerineuvostolle ja hallituksille. Pohjoismaiden neuvostossa on neljä valiokuntaa: Hyvinvointi Pohjolassa –valiokunta, Kasvu ja kehitys Pohjolassa –valiokunta, Kestävä Pohjola –valiokunta, Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunta. ​



Aihealueet
Kansainväliset asiat