Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Eduskunta käsitteli valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2022

Julkaistu 17.4.2018 14:05
Muokattu 17.4.2018 19:34

Eduskunta käsitteli valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2022

Eduskunnan täysistunnossa käytettiin yhteensä 156 puheenvuoroa valtiontalouden tulevien vuosien suunnitelmista.  Lähetekeskustelun pohjana oli valtioneuvoston selonteko, jonka esittelypuheenvuoron piti valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).
Valtiovarainministerin mukaan Suomen talouden tilanne on kehittynyt positiivisesti. ”Julkisen talouden rahoitusasema vahvistuu tällä hetkellä nopeasti. Valtion velkaantuminen pienenee rivakasti. Ensi vuonna uutta velkaa otetaan yli puolet vähemmän kuin tänä vuonna, noin 1,3 miljardia”. 

Hallituksen kehysriihen painopisteitä ministeri Orpo painotti seuraavasti. ”Talouden haasteiden vuoksi keskityimme kehysriihessä kolmeen keskeiseen asiaan. Päätimme tehdä lisää toimia, jotta talouskasvu saadaan nykyistä kestävämmälle pohjalle. Hyvät ajat eivät jatku ikuisesti. Talouskasvu hiipuu alle kahden prosentin jo vuonna 2020. Toiseksi kiinnitimme huomiota julkisen talouden tilaan ja velanoton hillintään. Pidimme sovituista talouden linjauksista kiinni, eikä kehysriihestä tehty rahanjaon juhlaa. Tavoitteena tulee olla, että velaksi eläminen loppuu kokonaan seuraavina vuosina. Teimme kehyksen sisällä harkittuja panostuksia työllisyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, koulutuksen ja turvallisuuden vahvistamiseksi. Kolmanneksi nostimme työn etusijalle kaikissa päätöksissä”.

Oppositio kritisoi hallituksen toimintaa linjauksista, joiden on nähty lisäävän eriarvoistumista sekä heikentävän työntekijöiden irtisanomissuojaa sekä naisten ja nuorten työehtoja. ”Nyt hallitus heikentää erityisesti naisten ja nuorten työehtoja sekä irtisanomissuojaa. Irtisanomissuojan heikennykset ja määräaikaisten työsopimusten salliminen ilman perusteita työttömänä olleille nuorille lisäävät työelämän epävarmuutta.  Nämä päätökset vaarantavat luottamusta ja näkymää tulevaan, jolla ihminen voi elämäänsä suunnitelmallisesti parantaa”, sanoi suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja Antti Rinne (sd.).  Rinne syytti hallitusta myös rohkeudesta ja haluttomuudesta tehdä merkittäviä uudistuksia.  ”Juuri nyt on oikea aika tehdä päätöksiä niistä tarpeellisista uudistuksista, joilla työllisyys ja kasvu vahvistuvat kestävästi tulevaisuudessa. Tärkein on koulutus. SDP esittää oppivelvollisuusiän pidentämistä, varhaiskasvatuksen uudistamista, ryhmäkokojen pienentämistä, aikuiskoulutuksen uudistusta ja koulutusleikkausten korjaamista. Nämä ovat uudistuksia, jotka ovat Suomen tulevaisuuden kannalta elintärkeitä. Meidän on nostettava osaamistasoa ja panostettava tutkimukseen, tieteeseen ja innovaatioihin”, Rinne sanoi.

Työelämää koskevia muutoksia painotti myös vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson. Hänen mukaansa ”hallituksen esitys pätkätöiden teettämisestä nuorilla heikentää erityisesti nuorten naisten asemaa. Irtisanomissuojan heikentäminen alle 20 hengen yrityksissä heikentää jopa puolen miljoonan suomalaisen työntekijän työsuhdeturvaa. Sen lisäksi hallitus valmistelee lakia, jonka perusteella vain kolme kuukautta työttömänä olleen alle 30-vuotiaan nuoren työsuhteen määräaikaisuutta ei tarvitsisi perustella”.

Julkisen talouden suunnitelmaa koskeva lähetekeskustelu kesti täysistunnossa yli viisi tuntia. Asia lähetettiin valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausuntonsa viimeistään 18.5.2018.


Lähetekeskustelussa valtioneuvoston esittelypuheenvuoro / valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok).  Esittelypuheenvuoron voi lukea valtioneuvoston verkkopalvelusta >>

Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019—2022 >>

Täysistunnon puheenvuorot 17.4.2018 >> 

Aihealueet
Täysistunto