Suomen valtuuskunta korosti Euroopan neuvoston talvi-istunnossa, että Ukrainan kestävä rauha edellyttää Venäjän vastuuseen saattamista sekä Euroopan vahvaa ja pitkäjänteistä tukea Ukrainalle. Lisäksi Grönlannin tilanteen käsittelyssä suomalaisedustajat painottivat arktisen alueen turvallisuutta, kansainvälisen sääntöpohjan puolustamista ja disinformaation torjunnan merkitystä.
Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.) ja varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) osallistuivat 27.1. Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen keskusteluun Ukrainasta.
Puheenjohtaja Kumpula-Natrin mukaan sota voi päättyä oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan vain, jos hyökkääjä joutuu vastuuseen teoistaan.
"Venäjän rikokset ihmisyyttä vastaan eivät saa jäädä rankaisematta. Rauhansopimukseen on sisällyttävä suunnitelma vastuuvelvollisuudesta, korvauksista ja jälleenrakennuksesta. Varmistetaan, ettei päätöslauselmia ja suosituksia ole tehty turhaan – toimitaan nyt", Kumpula-Natri sanoi.
Saara-Sofia Sirén kiitti ukrainalaisia poikkeuksellisesta kestävyydestä Venäjän raskaasti siviileihin kohdistuneen hyökkäyssodan keskellä. Ukrainalaiset ovat sitoutuneita maan eurooppalaiseen tulevaisuuteen ja uudistukset jatkuvat, vaikka haasteitakin edelleen on, Sirén totesi.
Suomen ja Euroopan tuki Ukrainalle merkitsee Sirénin mukaan paitsi tukea puolustustaistelussa ja rauhanneuvotteluissa, myös humanitaarista apua ja tukea yhteiskunnallisille uudistuksille.
"Ukrainan EU-jäsenyysprosessi on avainasemassa Ukrainan turvallisuuden ja koko Euroopan turvallisuuden kannalta", Sirén sanoi.
Ukrainan kestävää rauhaa ja Euroopan turvallisuutta koskeva päätöslauselma ja raportti
Disinformaation torjunta tärkeää Grönlannin tilanteen ratkaisemisessa
Talvi-istunnon toinen ajankohtainen eurooppalainen turvallisuusaihe on Grönlannin tilanne. Yleiskokous keskustelee aiheesta torstaina kiireellisen raportin pohjalta. Suomen valtuuskunnan Tuula Haatainen (sd.) osallistui keskusteluun.
"Sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen ollessa uhattuna emme saa lopettaa sen puolustamista", Haatainen sanoi.
"Arktisena valtiona ja pohjoismaisena maana Suomi tukee lujasti Tanskan ja Grönlannin oikeutta itsemääräämisoikeuteen", Haatainen jatkoi.
Parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskuntien ja poliittisten ryhmien puheenjohtajien yhteisessä lausumassa korostetaan muun muassa arktisen alueen turvallisuuden merkitystä sekä sitoutumista sääntöperusteiseen kansainväliseen järjestykseen. Lausumassa painotetaan, että arktinen turvallisuus on yhteinen huolenaihe kaikille Euroopan ja Pohjois-Atlantin maille ja että yhteistyö on tärkeämpää kuin eripuran lietsominen pitkäaikaisten kumppaneiden välillä.
"Grönlanti kuuluu vain sen kansalle. Tuemme vahvasti periaatetta, että Grönlantia ja Tanskan kuningaskuntaa koskevat ratkaisut kuuluvat yksinomaan heille", yhteislausuma korostaa.
Grönlannin kysymys oli esillä myös Pohjoismaiden ja Baltian maiden (NB8) valtuuskuntien puheenjohtajien tapaamisessa 26. tammikuuta. Grönlanti kuuluu Euroopan neuvostoon osana Tanskan kuningaskuntaa ja kaikki Tanskaa koskevat EN-sopimukset koskevat myös sitä.
NB8-puheenjohtajien keskustelussa painotettiin yhteistä vastuuta kansainvälisten sopimusten noudattamisesta ja kansainvälisen järjestelmän ylläpitämisestä sekä mm. disinformaation torjunta Grönlannin kysymyksessä.
Ranskan Strasbourgissa järjestettävä parlamentaarisen yleiskokouksen maanantaina alkanut talvi-istunto kestää perjantaihin saakka.
Lue lisää:
Istunnon aiheet, asiakirjat ja suorat lähetykset parlamentaarisen yleiskokouksen sivuilla (pace.coe.int)
Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta eduskunnan sivuilla
Päivitetty 29.1. klo 12.45: täsmennetty Tuula Haataisen sitaatteja puhutun mukaan.