Eduskunnan täysistunnon lähetekeskustelussa käsiteltiin keskiviikkona 12. helmikuuta hallituksen esitystä (He 4/2020 vp), jossa ehdotetaan muutettavaksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettua lakia. Esityksen keskeisin huomio on kiinnittynyt ns. hoitajamitoitukseen.
Hallituksen esityksen esittelypuheenvuoron käyttänyt perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan esityksessä vanhuspalvelulakiin lisättäisiin säännökset iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisessa hoidossa noudatettavasta henkilöstön mitoituksesta, joka olisi 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Lisäksi vanhuspalvelulakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös iäkkään henkilön palvelutarpeen selvittämisessä ja arvioinnissa käytettävästä kansallisesti yhtenäisestä seuranta- ja arviointijärjestelmästä.
Ministeri painotti ”iäkkäiden henkilöiden perustuslain mukaista oikeutta välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Esitys tukee iäkkäiden oikeutta elää arvokasta ja mielekästä elämää myös viimeisinä elämänsä vuosina. Esitys parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta, kun lainsäädännöllä varmistetaan se, että hoidosta ja huolenpidosta vastaavaa henkilöstöä on riittävästi.”
”Henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa säädetään nyt lailla, koska laatusuosituksessa olevat kirjaukset eivät ole olleet riittäneet turvaamaan palveluiden laatua. Tärkein muutos nykyiseen on nimenomaan laatusuosituksella ohjatun henkilöstön määrän riittävyys eli käytännössä se, että lain voimaantulon jälkeen työntekijät lasketaan henkilöstömitoitukseen vain silloin, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä. Tukityöt ovat sitten erikseen. Tukityöt pyykkäyksestä siivoamiseen eivät enää ole hoitajien aikaa, eikä se ole jatkossa pois asiakastyöltä. Suositustasolla nykyisin oleva henkilöstömitoitus muuttuu aidoksi hoitajamitoitukseksi, jossa otetaan huomioon vain todellinen välitön asiakastyö”, ministeri painotti.
Esitykseen sisältyvä tavoite vanhusten hoivan riittävästä laadusta, hoitajamitoituksesta sekä iäkkäiden arvokkaasta hoivasta sai laajaa tukea kansanedustajien puheenvuoroissa. Suurimmat huolenaiheet puheenvuoroissa liittyivät hoitajamitoituksen edellyttämään rahoitukseen, hoitajien riittävyyteen sekä muun muassa kotihoidon edellytysten turvaamiseen. ”Hoitajamitoituksen säätäminen on odotettu ja erittäin kannatettava uudistus, kiitos siitä, mutta tämän uudistuksen rahoitus ja käytännön toteutus huolestuttavat”, Päivi Räsänen (kd.) sanoi. Paula Risikko (kok.) nosti osaltaan esiin hoitajien riittävyyden: ” On hyvä, että henkilöresursseihin satsataan, mutta on todella hyvä keskustella täällä nyt myöskin siitä, että tarvitsee satsata koko vanhustenhuoltoon, myös sinne kotihoitoon, omaishoitoon, kaikkeen. Ainoa huoli tietysti tässä meillä monella on, mistä nämä hoitajat saadaan.”
Vastuukysymyksiä ja osaavan henkilöstön riittävyyttä nosti esiin myös Arja Juvonen (ps.): ”millä tavalla turvataan se, että kaikki hoitotyöhön osallistuvat tuntevat ja tietävät vastuunsa ja hallitsevat potilasturvallisuuden, koska sinne mitoitukseen lasketaan tulevaisuudessa myös niitä avustavia henkilöitä, kuten hoiva-avustajia?”
Esitys liittyy valtion vuoden 2020 I lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2020. Henkilöstömitoituksen osalta mahdollistetaan tietyin edellytyksin siirtymäaika 1.4.2023 asti. Siirtymäaikana henkilöstömitoitus saa olla pienempi kuin 0,7 työntekijää asiakasta kohti. Henkilöstömitoituksen olisi kuitenkin oltava vähintään 0,5 työntekijää asiakasta kohti.
Asia lähetettiin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.
Lue täysistunnon puheenvuorot pöytäkirjasta 12.2.2020