Suomen avaruuslaki on ollut edelläkävijä kestävyydessä ja yritystoiminnan houkuttavuudessa. Suomi on yksi Euroopan menestyksekkäimmistä avaruustalouksista, ja maamme on viime vuosina profiloitunut suureksi ja dynaamiseksi avaruusalan toimijaksi maailmanlaajuisesti. Tulevaisuusvaliokunnan mielestä tästä saavutetusta etulyöntiasemasta ei tule luopua.
Tulevaisuusvaliokunnan mukaan Euroopan unionin avaruusasetuksen tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, mutta asetuksessa on piirteitä, joista valiokunta on huolissaan. Valiokunnan näkemyksen mukaan avaruusasetus saattaa lisätä byrokratiaa, heikentää kilpailukykyä, lisätä kustannuksia ja suosia suuria avaruusmaita ja toimijoita. Ongelmia liittyy myös esimerkiksi päällekkäiseen sääntelyyn ja lyhyeen siirtymäaikaan.
Tulevaisuusvaliokunta otti asiaan kantaa 10.12. järjestetyssä kokouksessaan. Kokouksessa käsiteltiin valtioneuvoston kirjelmää eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi avaruustoiminnan turvallisuudesta, häiriönsietokyvystä ja kestävyydestä unionissa (U 67/2025 vp). Kyseessä on niin sanottu Euroopan unionin avaruusasetus.
Tulevaisuusvaliokunta kuuli avaruusasetuksesta yliopistoja, Ilmatieteenlaitosta, Puolustusvoimia ja suomalaisia avaruusalan yrityksiä.
Tulevaisuusvaliokunta tukee Suomen kantaa oikeusperustan selkeyttämisestä, suhteellisuusperiaatteen arvioinnista ja kilpailukyvyn säilyttämisestä
Tulevaisuusvaliokunta puoltaa Suomen kantaa, jossa korostetaan muun muassa oikeusperustan selkeyttämistä, suhteellisuusperiaatteen arviointia ja tarvetta välttää kilpailukykyä heikentävää ylisääntelyä. Suomelle hyödyllistä saattaa olla myös avaruussäädökseen suunniteltu mekanismi, jossa yhdessä jäsenvaltiossa myönnetty lupa avaruustoimintaan tunnustetaan automaattisesti muissa jäsenvaltioissa. Tämä voisi poistaa esteitä Suomessa toimivien yritysten rajat ylittävältä toiminnalta.
Vuonna 2015 maan kiertoradoilla oli noin 1500 satelliittia. Nyt niitä on noin 14 000. Vuoteen 2050 mennessä kiertoradoilla voi toimia kymmeniätuhansia satelliitteja samanaikaisesti. Yhteiskunnan avaruuteen liittyvien riippuvuuksien jatkuvasti kasvaessa ja lähiavaruuden ruuhkautuessa on tärkeää, että avaruuden käytettävyys ja unionin strategiset edut kyetään varmistamaan ja varaudutaan uhkiin, joita kasvava avaruustoiminta ja erilaiset kriisit voivat aiheuttaa. Siksi sääntelyä tarvitaan jossain muodossa.
Avaruusasetuksessa paljon korjattavaa
Vaikka avaruusasetuksen tavoitteet ovat oikeansuuntaisia, näkee tulevaisuusvaliokunta asetuksessa myös paljon korjattavaa. Asetus saattaa lisätä byrokratiaa ja kustannuksia sekä heikentää Euroopan unionin kilpailukykyä. Asetus myös saattaa tuottaa päällekkäistä sääntelyä. Yhteinen harmonisoitu sääntely on kaikkien etu, mutta muuta maailmaa tiukempi, kankeampi ja kalliimpi sääntely uhkaa johtaa tilanteeseen, jossa kehittyneet ja kykenevät toimijat siirtyisivät muualle. Tällöin sääntely jäisi koskemaan lähinnä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja start up -yritysten alkuvaiheen avaruustoimintaa, samalla kun jäsenvaltioiden kansallisen valvontatyön määrä kasvaisi.
Valiokunta nostaa esille myös sen, että asetuksen siirtymäaika on liian lyhyt. Satelliittien suunnittelu-, valmistus- ja laukaisuprosesseihin liittyvät suunnitelmat ja päätökset tehdään jopa 5–7 vuotta ennen laukaisua. Pitkät prosessit pitäisikin huomioida myös siirtymäajassa.
Asetuksessa on valiokunnan mielestä monia vaatimuksia, jotka suosivat suuria avaruusmaita ja toimijoita. Tämä saattaa asettaa Suomen hankalaan asemaan. Asetus myös määrittelee kaksikäyttöisyyden epämääräisesti, vaikka valtaosa satelliiteista on kuitenkin luonteeltaan kaksikäyttöisiä.
Tulevaisuusvaliokunta korostaa myös tutkimuksen merkitystä riskien arvioinnissa ja hallinnassa. Avaruusteknologian toimintavarmuus on välttämätön työkalu maapallon kestävyystavoitteiden, kuten puhtaan siirtymän saavuttamiseksi. Jos avaruusinfrastruktuuri häiriintyy vakavasti avaruusromun, avaruussäätapahtumien tai muiden häiriöiden seurauksena tai jos massiivinen aurinkomyrsky tuhoaa sen, koko yhteiskunta on vaarassa lamaantua.
Kestävyyttä tukevaa sääntelyä tulisi siksi suunnitella niin avaruustoiminnan ympäristövaikutusten minimoinnin kuin myös avaruusinfrastruktuurin toimintavarmuuden varmistamisen ja yhteiskunnan resilienssin tukemisen näkökulmista.
Tulevaisuusvaliokunta ennakoi yhteiskunnan kehitystä
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta on yksi eduskunnan seitsemästätoista valiokunnasta. Se käsittelee tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavia tekijöitä, tulevaisuuden tutkimusta ja teknologiakehityksen vaikutuksia. Tulevaisuusvaliokunta hankkii lisätietoa päätöksentekoa varten esimerkiksi asiantuntijoita kuulemalla ja toteuttamalla omia selvityshankkeita. Tulevaisuusvaliokunnan julkaisut ovat luettavissa valiokunnan verkkosivuilla.
Tulevaisuusvaliokunnan kannanotto ja aiheeseen liittyvät asiakirjat ovat luettavissa tulevaisuusvaliokunnan verkkosivuilla (kokouspöytäkirja TuVP 50/2025 vp).