Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Välikysymyskeskustelu EU:n elpymispaketista täysistunnossa

Julkaistu 16.2.2021 17.10
Muokattu 16.2.2021 21.45
Välikysymyskeskustelu elpymisrahastosta eduskunnan täysistuntosalissa 16. helmikuuta

Välikysymyskeskustelu EU:n elpymispaketista täysistunnossa

Eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin tiistaina 16. helmikuuta vuoden 2021 ensimmäinen välikysymys, joka koskee Suomen osallistumisesta EU:n elpymispakettiin. ​​​Perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja Liike Nytin eduskuntaryhmät jättivät hallitukselle välikysymyksen keskiviikkona 10. helmikuuta. 

likysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Jussi Halla-aho (ps.) toi puheenvuorossaan esiin tehdyn ratkaisun taloudelliset vaikutukset. ”Hallitus on perustellut elpymispakettia Suomen oman edun lisäksi solidaarisuudella. Tässä tapauksessa solidaarisuus tarkoittaa suomalaisille kiristyvää verotusta, entistä heikompaa julkista taloutta ja epävakaampaa tulevaisuutta”, Halla-aho sanoi. 


Halla-ahon mukaan 750 miljardin elpymisrahaston hyväksyminen lisäisi Suomen taloudellisia vastuita merkittävästi. Viimeisten arvioiden mukaan Suomi saa elpymispaketista avustuksina noin 2,7 miljardia euroa ja maksaa paketista 6,6 miljardia euroa. ”EU:n elvytyspaketista syntyy Suomelle lähes neljän miljardin nettotappiot. Suomelle elpymisrahaston perustamisen myötä syntyvien uusien taloudellisten vastuiden määrä on huomattavan suuri suhteessa esimerkiksi valtion vuotuiseen talousarvioon. Suuri takauskanta on valtava riski valtiontaloudelle”, Halla-aho jatkoi. 

Kolmen eduskuntaryhmän (yhteensä 44 allekirjoittajaa) välikysymyksessä on kyseenalaistettu EU:n elpymispaketin oikeusperusta, Suomen nettomaksuasema, omien varojen päätöksessä esitetyt rahoituskeinot ja hallituksen EU-politiikan kokonaiskuva. Välikysymyksessä kohdistetaan hallitukselle myös arvostelua siitä, ettei valtioneuvosto luota suomalaisten asiantuntijoiden näkemyksiin ja ettei sovittu kokonaisuus olisi kertaluontoinen.

Hallituksen vastauksessa välikysymykseen pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi opposition esittämään kritiikkiin sekä välikysymyksen sisältöön. Marinin mukaan ”Elpymisväline on vastaus poikkeukselliseen ja täysin ennakoimattomaan globaaliin kriisiin. Se on ainutkertainen, väliaikainen ja kooltaan sekä kestoltaan tarkasti rajattu.”  

Marin painotti puheenvuorossaan sitä, että Euroopan unionille ei ole annettu uutta toimivaltaa, elpymisvälineen kesto on kolme vuotta, hallituksen kannanmuodostuksessa on otettu huomioon asiantuntijanäkemykset ja elpymiskokonaisuuden vaikutuksia tullaan arvioimaan laajasti. Suomen enimmäisvastuut on myös tarkasti rajattu. ”Elpymisvälineellä aikaansaadaan koordinoitu ja synkronoitu taloudellinen sysäys koko EU:n alueella. Se tuottaa aitoa lisäarvoa suhdannepolitiikkaan sen sijaan, että jäsenvaltiot elvyttäisivät vain kukin erikseen. Monet ekonomistit ovat arvioineet, että sovulla on positiivinen vaikutus Suomen kansantalouteen”, pääministeri painotti. 

Elpymisrahastoa koskeva keskusteli kävi täysistunnossa vilkkaana ja käsitteli laajasti Euroopan unionin roolia, tehtäviä sekä jäsenmaiden asemaa ja taloutta. Kristillisdemokraattien Sari Essayahin (kd.) mukaan paketti on ristiriidassa EU:n perussopimusten vakiintuneen tulkinnan kanssa, jonka mukaan ei pitänyt olla mahdollista, että unionin budjetti on alijäämäinen ja että se rahoitetaan yhteisvastuullisella velalla. Paketin tarkoitus on hänen mukaansa finanssipoliittista elvytystä ja tulonsiirtoja sellaisille Etelä-Euroopan maille, joille korkotasot ovat tällä hetkellä jo hyvin korkeat, eivätkä ne pysty tekemään taloudessaan rakenteellisia uudistuksia. 

Epäluottamuslause-esityksiä tehtiin välikysymyskeskustelun kuluessa kaksi kappaletta. Perussuomalaisten Ville Tavion esittämän epäluottamuslauseen mukaan ”Marinin hallitus hyväksyi elpymispaketin, joka vaarantaa Suomen budjettisuvereniteetin tavalla, josta ei ole enää paluuta. Samalla hallitus antoi siunauksensa pysyville tulonsiirroille ja vastuuttomalle taloudenhoidolle. Tästä syystä esitämme, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.” Kokoomuksen Ilkka Kanervan epäluottamuslauseen mukaan ”Eduskunta toteaa, että hallitus on epäonnistunut EU:n elpymispakettia koskevissa neuvotteluissa moraalikadon riskin minimoimisen sekä rahoituksen selkeän ehdollisuuden, elvytysrahojen tarkoituksenmukaisen kohdentumisen ja paketin ainutkertaisen luonteen varmistamisen osalta, minkä vuoksi hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta”.

Välikysymyskeskustelussa käytettiin yhteensä 151 puheenvuoroa. Kaikki täysistunnon puheenvuorot ovat katsottavissa täysistunnon verkkolähetyksen tallenteesta tai täysistunnon pöytäkirjasta. 

Katso >> verkkolähetyksen tallenne täysistunnosta 16.2.2021 
Lue >>​​ täysistunnon puheenvuorot pöytäkirjasta 16.2.2021

Välikysymykseen liittyvät äänestykset sekä hallituksen luottamusäänestys ovat eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona 17. helmikuuta. Äänestyksissä noudatetaan ns. laajaa kokoonpanoa, jolloin kaikki 200 edustajaa voi olla samanaikaisesti turvavälein salissa ja äänestää.
Aihealueet
Täysistunto