​Suuri valiokunta ja ulkoasianvaliokunta saivat tänään pääministeri Petteri Orpon (kok.) selvityksen Eurooppa-neuvoston viime viikon kokouksesta. EU-johtajat päättivät kokouksessa tukea Ukrainaa EU:n lainanotolla ns. sotakorvauslainan sijaan.

Ukrainalle vuosiksi 2026–27 myönnettävä 90 miljardin euron laina taataan EU:n talousarvion olemassa olevasta liikkumavarasta. Järjestely toteutetaan EU:n perussopimusten mahdollistamassa ns. tiiviimmän yhteistyön puitteissa, minkä vuoksi päätös ei edellytä jäsenmaiden yksimielisyyttä.

Pääministeri painotti, että Suomen tärkein tavoite eli Ukrainan rahoituksen turvaaminen täyttyi, vaikka ratkaisu sotakorvauslainasta ei toteutunut.

Pääministeri Orpo selvitti valiokunnille perusteellisesti neuvotteluja, joita jäsenmaat kävivät rahoitusratkaisusta huippukokouksen aikana. Pääministeri vastasi kansanedustajien tarkentaviin kysymyksiin Suomen toiminnasta neuvotteluissa ja vahvisti olleensa yhteydessä suuren valiokunnan puheenjohtajaan neuvotteluiden aikana eduskunnan neuvotteluvaltuutuksen vahvistamiseksi.

Suomen ensisijaisena tavoitteena on ollut varmistaa tuki ja rahoitus Ukrainalle

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) jakoi pääministerin näkemyksen siitä, että Suomen ensisijainen tavoite on koko ajan ollut varmistaa tuki ja rahoitus Ukrainalle.

"Suuri valiokunta on yhtynyt valtioneuvoston kantaan, jossa painotetaan sotakorvauslainaa ja lisäksi todetaan, että Suomi voisi hyväksyä myös EU:n budjetin liikkumavaran käytön, siihen liittyvän yksimielisen päätöksenteon haasteellisuus tunnistaen", Sirén sanoo.

Sirénin mukaan on tärkeää, että ratkaisu rahoituksesta löytyi ja toteaa, että Suomi on jo eduskunnan aiempien kantojen mukaisesti suhtautunut avoimesti erilaisiin rahoitusratkaisuihin Ukrainan tukemiseksi.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) korostaa päätösten yhteyttä Ukrainan tukemiseen rauhantunnusteluissa.

"Minusta on kiireellistä ja välttämätöntä, että EU:ssa rakennetaan niin kansainvälisen kuin EU-oikeudenkin kannalta pitävä ratkaisu Venäjän jäädytettyjen varojen osoittamiseksi ja käyttämiseksi Ukrainalle aiheutettujen menetysten korvaamiseen sekä jälleenrakentamiseen", Koskinen sanoo.

"Kansainvälisessä oikeudessa pitää vahvistaa hyökkääjän korvausvastuuta teoistaan eikä murentaa sitä, ja tässä EU:n on toimittava ryhdikkäästi oikeudenmukaisen ratkaisun puolesta", Koskinen painottaa.

Päivän kuulemisessa valiokunnat ja pääministeri keskustelivat rahoitusratkaisun yksityiskohdista ja oikeusperustasta sekä Venäjän keskuspankin jäädytettyjen varojen merkityksestä sovitun ratkaisun ja Venäjän korvausvelvoitteen viimekätisenä varmistajana. Keskustelua käytiin myös rahoitustuen merkityksestä Ukrainan neuvotteluasemalle sekä EU:n yhtenäisyydestä Ukrainan rahallisessa tukemisessa.

Suuri valiokunta päätti eduskunnan kannan neuvotteluihin Ukrainan rahoitustuesta ja sotakorvauslainasta 17.12. valtioneuvostolta saamansa selvityksen (E 106/2025) pohjalta.

Eduskunnan kannan (SuVEK 110/2025) voi lukea valiokunnan kokouksen pöytäkirjasta (SuVP 72/2025).

Valtioneuvoston selvitys E 106/2025:
Valmistautuminen Eurooppa-neuvoston kokoukseen - Ukrainan rahoitustuki, nk. sotakorvauslaina

Valiokuntien kokousten pöytäkirjat valiokuntien omilla sivuilla

Eurooppa-neuvoston kokous 18.–19.12. (consilium.europa.eu)​