​​​Valtiovarainvaliokunta pitää kuluvan vuoden neljättä lisätalousarvioesitystä tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena ja siihen sisältyvää elvytyspakettia oikeansuuntaisena. Valiokunta toteaa tänään valmistuneessa mietinnössään (VaVM 13/2020 - HE 88/2020, HE 97/2020​), että talouden elvyttäminen on syytä aloittaa heti koronakriisin akuutin vaiheen päättyessä, jotta taantuma jää mahdollisimman lyhyeksi.

Valiokunta ei muuttanut hallituksen esitystä muutoin kuin ottamalla huomioon ne määrärahavaikutukset, jotka aiheutuvat eduskunnan tekemistä lainsäädäntömuutoksista. Lisäksi toimeentulotuen korotusta koskevan hallituksen esityksen (HE 105/2020 vp​) käsittely jää syksyyn, joten sitä koskeva määräraha poistetaan tässä vaiheessa talousarviosta.

Hallitus tavoittelee elvytyksellä kysynnän lisäämistä, pidemmän aikavälin kasvunäkymien parantamista, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä sekä koko maan voimavarojen, kriisinkestävyyden, omavaraisuuden ja osaamispohjan vahvistamista. Määrärahoja lisätään muun muassa koulutukseen, innovaatioihin, liikenneväyliin, maaseudun kehittämiseen, kuntien talouden tukemiseen, lasten ja nuorten hyvinvointiin, korjausrakentamiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen. 

Valiokunta on huolissaan talouden heikkenemisestä ja julkisen talouden nopeasta velkaantumisesta koronavirusepidemian takia ja pitää välttämättömänä, että elvytystoimien rinnalla päätetään julkisen talouden vakauttamisesta pidemmällä aikavälillä. Hallitukselta odotetaan ripeitä päätöksiä rakenteellisista uudistuksista ja työllisyyttä tukevista toimenpiteistä. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei talouden liikkumavaraa rajoiteta liiaksi ja ettei elpymistä vaikeuteta liian aikaisilla sopeutustoimilla.

Vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys vähentää tuloja noin 1,3 miljardia euroa ja lisää menoja noin 4,1 miljardia, mikä johtaa valtion nettolainanoton kasvuun 5,3 miljardilla eurolla. Vuoden lopussa valtion velan arvioidaan olevan 55 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kun lasketaan yhteen kuluvan vuoden varsinainen talousarvio sekä neljä lisätalousarviota, valtion budjetin loppusummaksi saadaan tänä vuonna 67,3 miljardia euroa. Valiokunta huomauttaa, että valtionvelan nopeasta kasvusta huolimatta poikkeuksellisen alhainen korkotaso ja ammattitaitoinen varainhankinta ovat hillinneet korkokulujen kasvua.

Eduskunnan täysistunto aloittaa mietinnön käsittelyn torstaina kello 12 alkavassa istunnossaan. Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta. Mietintöön ehdotetuista muutoksista äänestetään perjantain 26.6. täysistunnossa. Lisätalousarviota aletaan soveltaa heinäkuun alussa.