Sivistysyhteiskunta tunnetaan siitä, kuinka se kohtelee heikoimpia kansalaisiaan. Vammaisille henkilöille kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin muillekin ihmisille. Valtiolla on oikeudellinen ja moraalinen velvollisuus huolehtia, että ihmisoikeudet toteutuvat kaikkien väestöryhmien kohdalla.
Olen lähiviikkoina saanut paljon kansalaiskysymyksiä ja -palautetta ihmisiltä. Omaiset kirjoittavat vammaisten läheistensä, lastensa ja sisarustensa, puolesta. Keskeisin huoli on ollut heidän läheistensä hyvinvointi ja ihmisoikeuksien toteutuminen päätöksenteossa ja arjessa.
Yhteydenotot ympäri Suomea ovat koskeneet usein vammaisten ihmisten asumista. Huolta aiheuttaa hankintalaki ja kilpailutus, jotka uhkaavat vammaisten ihmisten oikeutta pysyvään kotiin. Tarinat ovat olleet koskettavia ja silmiä avaavia tämän hetken hyvinvointi Suomesta ja vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien puutteista.
Yhteydenottojen keskeinen sanoma on ollut, että muutokset ja pitkittynyt epätietoisuus rasittavat niin vammaista ihmistä itseään kuin hänen läheisiään. Monista viesteistä ilmenee, että mm. työntekijöiden vaihtuvuus heikentää vammaisen ihmisen hyvinvointia paljon. Tämä on täysin väärin, että ihmisen kunto heikkenee, kun leikkauksilla haetaan säästöjä. Tosiasia on myös se, että näissä tilanteissa hyvin usein kustannukset siirtyvät mm. erikoissairaanhoitoon. Mitään konkreettista säästöä ei synny. Inhimillinen kärsimys samoin kuin kustannukset vain lisääntyvät, jos tehdään päätöksiä pelkästään säästösyistä.
Tapasin 16.4.2018 #Tuulatunti merkeissä vammaisjärjestöjen edustajia. Kävin myös heidän kanssaan tärkeää ja ajankohtaista keskustelua. Järjestöjen edustajien näkemys oli hyvin samanlainen kuin omaisten. Vammaisiin ihmisiin kohdistuu monesti syrjiviä käytänteitä eikä heidän omaa mielipidettään useinkaan selvitetä riittävällä tavalla. Yhteinen huolemme koski myös tässä tapaamisessa vammaisten ihmisoikeuksia ja niiden toteutumista.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2006 vuosien neuvottelujen jälkeen. Sopimuksen tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Kansainvälisesti sopimus astui voimaan toukokuussa 2008, kun 20 maata oli hyväksynyt ja ratifioinut sen. Suomi allekirjoitti sopimuksen 30.3.2007, sopimuksen ratifiointi saatiin päätökseen kesäkuussa 2016.
Tällä hetkellä on selvää, että sopimus ei toteudu Suomessa täysimääräisesti, vaan paljon on vielä parannettavaa, jotta vammaisten ihmisoikeudet toteutuvat sopimuksen mukaisesti.
Meidän päättäjien on huolehdittava siitä, että Suomi ottaa vakavasti sopimuksen, johon olemme sitoutuneet.
Tuula Haatainen
Eduskunnan II varapuhemies