Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 1.–7.3.2021

Julkaistu 1.3.2021 10.40
Muokattu 1.3.2021 11.22

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 1.–7.3.2021

Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien tapaamisia.

Kansainvälinen naisten päivä. Tänä vuonna kansainvälisen naisten päivän kunniaksi parlamentin jäsenet kokoontuvat naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan (FEMM) järjestämään korkean tason tapahtumaan nimeltä "Olemme vahvoja: Naiset johtamassa taistelua covid-19:ää vastaan". Osallistujina ovat Euroopan parlamentin puheenjohtaja David Sassoli, Kreikan presidentti Katerina Sakellaropoulou, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, komissaari Helena Dalli sekä etulinjan työntekijät ja muut vieraat (torstai).

Kansainvälisen naisten päivän mediaseminaari. Euroopan parlamentin mediapalvelut ovat järjestäneet toimittajille seminaarin johtavien meppien kanssa aiheesta "Naisten johtajuus covid-19:n torjunnassa". Seminaari keskittyy tutkijoihin ja hoitajiin. Mukaan kutsuttuja puhujia ovat muun muassa professori Katalin Karikó - unkarilainen biokemisti, joka on mukana mRNA:n kehittämisessä - ja tohtori Maria Rosaria Capobianchi, joka johti covid-19-viruksen ensimmäisenä eristänyttä italialaista tutkimusryhmää (keskiviikko).

Kanariansaarten tilanne. Kansalaisvapauksien valiokunta (LIBE) keskustelee muuttotilanteesta läntisellä Välimerellä ja Kanariansaarilla. Meriteitse saapuminen saaristoon lisääntyi vuoden 2020 jälkipuoliskolla. Rajoitettu vastaanottokapasiteetti ja pandemian haasteet aiheuttivat humanitaarisen tilanteen huononemisen. Sisäasiain komissaari Ylva Johansson, Kanariansaarten hallituksen puheenjohtaja Ángel Víctor Torres ja kansalaisjärjestö CEAR:in (Spanish Commission for Refugees) edustaja esittävät näkemyksiään parlamentin jäsenille (maanantai).

Lastenoikeuksien suojelu. Kansalaisvapauksien valiokunta (LIBE) äänestää parlamentin luonnoksesta koskien komission tulevaa 2021–24 strategiaa lasten oikeuksien suojelemiseksi. Tekstissä esitetään toimenpiteitä väkivallan ehkäisemiseksi, koulutuksen, mielenterveyden, digitaalisen osallisuuden ja LGTBI-kysymysten parantamiseksi sekä covid-19:n aikaansaamien haasteiden huomioimiseksi (tiistai).

Täysistuntovalmistelut. Poliittiset ryhmät keskustelevat 8.–11. maaliskuuta pidettävästä täysistunnosta, jolloin keskustellaan ja äänestetään seuraavista: EU4Health-ohjelma, jonka on tarkoitus auttaa terveydenhuoltojärjestelmiä varautumaan paremmin tuleviin terveysuhkiin ja pandemioihin; InvestEU-ohjelma, jonka tavoitteena on tuottaa noin 400 miljardia euroa investointeja kestävään talouden elpymiseen; yritysten huolellisuusvelvoitetarkastukset ja yritysvastuu, joihin liittyen mepit haluavat raivata tietä uudelle EU-laille, joka vaatisi yrityksiä noudattamaan ihmisoikeus- ja ympäristöstandardeja arvoketjuissaan. Täysistuntoviikolla parlamentti lisäksi seuraa kansainvälistä naisten päivää (8. maaliskuuta) sekä äänestää EU-tuonnin hiilimaksusta globaalin ilmastokunnianhimon nostamiseksi. Muita maaliskuun täysistuntoaiheita ovat eurooppalainen ohjausjakso, vapaan median hiljentämispyrkimykset Puolan ja Unkarin hallitusten toimesta sekä veronkierron lopettaminen EU:ssa OpenLux-paljastusten jälkeen.

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous keskiviikkona 3. maaliskuuta Todennäköisiä aiheita:

Toimintasuunnitelma eurooppalaisen sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpanemiseksi (Dombrovskis)

Vuosi covid-19 puhkeamisen jälkeen: finanssipoliittinen vastaus (Dombrovskis)

Komission suositus koskien tehokasta, aktiivista tukea työllisyyteen ("Effective Active Support to Employment") (Dombrovskis)

Sitovat palkkojen avoimuutta koskevat toimenpiteet (Jourová)

Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva strategia (Jourová)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä (pdf).

Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantai 1. maaliskuuta

Eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaava varapuheenjohtaja Margaritis Schinas osallistuu videoyhteydellä epäviralliseen terveysministerien kokoukseen.

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton keskustelee videoyhteydellä Ranskan muutos- ja julkishallinnon ministerin Amélie de Montchalinin kanssa.

Sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson keskustelee videoyhteydellä Bulgarian ulkoministerin Ekaterina Zaharievan kanssa.

Tiistai 2. maaliskuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen keskustelee videoyhteydellä Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin kanssa.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskustelee videoyhteydellä Irlannin maankäytöstä, biodiversiteetista ja metsätaloudesta vastaavan ministerin Pippa Hackettin kanssa.

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell keskustelee videoyhteydellä Armenian ulkoministerin Ara Aivazianin kanssa.

Keskiviikko 3. maaliskuuta

Demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava varapuheenjohtaja Dubravka Šuica keskustelee videoyhteydellä Europa Nostran pääsihteerin Sneška Quaedvlieg-Mihailovicin kanssa Euroopan tulevaisuuskonferenssista.

Innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komissaari Mariya Gabriel keskustelee videoyhteydellä Italian opetusministerin Patrizio Bianchin kanssa.

Torstai 4. maaliskuuta

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager osallistuu videoyhteydellä 20. kansainväliseen kilpailukonferenssiin, jonka järjestäjänä toimii Saksan liittovaltion kartellitoimisto Bundeskartellamt.

Toimielinten välisistä suhteista ja tulevaisuuden ennakoinnista vastaava varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič osallistuu videoyhteydellä Fit for Future -foorumin täysistuntotapaamiseen.

Perjantai 5. maaliskuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tapaa videoyhteydellä Saksan teollisuuden liiton (Federation of German Industries) puheenjohtajan Siegfried Russwurmin.

Eurooppalaisen elämäntavan edistämisestä vastaava varapuheenjohtaja Margaritis Schinas tapaa Ateenassa Kreikan pääministerin Kyriakos Mitsotakisin.

Naapuruuspolitiikasta ja laajentumisesta vastaava komissaari Olivér Várhelyi keskustelee videoyhteydellä Serbian pääministerin Ana Brnabićin kanssa.

Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelmat:

Vihapuhe ja viharikokset EU:n rikosluetteloon (Oikeusasiat ja perusoikeudet; Tiedonanto)

Energiatehokkuus – rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tarkistaminen (Energia; Direktiiviehdotus)

Kaasuverkot – markkinoille pääsyä koskevien EU:n sääntöjen tarkistaminen (Energia; Direktiiviehdotus)

Julkiset kuulemiset:

Pankkiunioni – pankkien kriisinhallintaa ja talletussuojaa koskevan kehyksen tarkistaminen (Pankki- ja rahoituspalvelut; Asetusehdotus)

Pankkiunioni – pankkien kriisinhallintaa ja talletussuojaa koskevan kehyksen tarkistaminen (Pankki- ja rahoituspalvelut; Direktiiviehdotus)

Pankkiunioni – pankkien kriisinhallintaa ja talletussuojaa koskevan kehyksen tarkistaminen (Pankki- ja rahoituspalvelut; Direktiiviehdotus)

Lentomatkailu – tietokonepohjaiset paikanvarausjärjestelmät (päivitetyt säännöt) (Liikenne; Asetusehdotus)

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Maanantai 1. maaliskuuta

Matkailuministerien epävirallinen kokous.  

Terveysministerien epävirallinen videoneuvottelu.

Tiistai 2. maaliskuuta

Kauppaministerien epävirallinen videoneuvottelu. Asialistalla komission hiljattainen tiedonanto koskien kauppapolitiikan uudelleentarkastelua (Trade Policy Review).

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Komissio esitteli uuden EU-strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi

Komissio hyväksyi keskiviikkona EU:n uuden strategian ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (Euroopan komissio). Strategiassa esitetään keinoja ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin valmistautumiseksi. Esitetyt ehdotukset pohjautuvat vuoden 2013 strategiaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, tästä vuonna 2018 tehtyyn arviointiin ja touko-elokuussa 2020 toteutettuun julkiseen kuulemiseen. Strategian laajempana viitekehyksenä toimii Euroopan vihreän kehityksen ohjelma ja siinä yhdistetään Pariisin ilmastosopimuksen 7 artiklan globaali sopeutumistavoite ja YK:n kestävän kehityksen tavoite 13 osaksi EU:n lainsäädäntöä.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans painotti strategian kansainvälistä ulottuvuutta todeten, että EU:n sopeutumispyrkimysten on katettava kaikki yhteiskunnan osa-alueet ja hallinon tasot sekä EU:ssa että globaalisti. Strategia pyrkii saavuttamaan ilmastokestävän yhteiskunnan parantamalla tietämystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumisratkaisuista, tehostamalla sopeutumissuunnittelua ja ilmastoriskien arviointia, vauhdittamalla sopeutumistoimia sekä edistämällä ilmastokestävyyttä maailmanlaajuisesti.

Strategian toimilla lisätään sopeutumista koskevaa tietämystä keräämällä enemmän ja laadukkaampaa dataa ilmastoon liittyvistä riskeistä ja menetyksistä, ja tuomalla tieto kaikkien saataville. Monien toimenpiteiden käytännön toteutus jää paikallisten viranomaisten vastuulle, ja Timmermans korosti, että EU:n on tarjottava oikeaa teknistä tietoa ja rahallista tukea hyvän päätöksenteon tukemiseksi. Tiedon jakamiselle paikallisesti ja alueellisesti onnistuneista projekteista tulee luoda paremmat edellytykset. Tarkoituksena on myös kehittää edelleen Euroopan Climate-ADAPT-ilmastonmuutosportaalia ja perustaa sen yhteyteen terveydenseurantakeskus, jotta voidaan paremmin jäljittää, analysoida ja ennaltaehkäistä ilmastonmuutoksen terveysvaikutuksia. Komissio aikoo tukea sopeutumisstrategioiden ja -suunnitelmien kehittämistä ja toteuttamista painottaen sopeutumisen nivomista osaksi makrotalous- ja finanssipolitiikkaa, luontopohjaisia ratkaisuja ja paikallisia sopeutumistoimia.

Strategiassa korostetaan kansallisia, alueellisia ja paikallisia lähestymistapoja sopeutumiseen ja kiinnitetään erityistä huomiota sopeutumiseen Afrikassa ja pienissä kehittyvissä saarivaltioissa, joiden olemassaoloa ilmastonmuutos uhkaa. EU aikoo lisätä kansainvälistä rahoitusta ja pyrkii vahvistamaan globaalia sitoutumista ja vuoropuhelua sopeutumisen alalla. EU:n aikomuksena on myös tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa kansainvälisen ilmastorahoitusvajeen kaventamiseksi.

Timmermans huomautti strategiaa koskevassa tiedotustilaisuudessa, että poliittisille toimenpiteille ilmastonmuutokseen vastaamiseksi on laajaa tukea kansalaistasolla, vaikka joitain yksittäisiä askelia kuten tuulienergiaturbiinien pystyttämistä on saatettu vastustaa. Timmermans korosti edelleen, että lopulta on punnittava sitä mitä tehdään suhteessa siihen, jos mitään ei tehtäisi - ja että on mahdollista löytää kaikkien intressit huomioivia ratkaisuja.

5.2 Komissio käynnisti työmarkkinaosapuolten ensimmäisen vaiheen kuulemisen alustatyöntekijöiden suojelemiseksi

Komissio käynnisti keskiviikkona ensimmäisen vaiheen kuulemisen eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kanssa (Euroopan komissio) siitä, miten digitaalisten välitysalustojen kautta työskentelevien henkilöiden työoloja voitaisiin parantaa. Taustalla on alustatyön nopea lisääntyminen EU:ssa yhä useammilla toimialoilla ja moniin alustatyön muotoihin liittyvät epävarmat työolot, kuten puutteet sopimusjärjestelyjen avoimuudessa ja ennakoitavuudessa, haasteet terveys- ja turvallisuuskysymyksissä sekä vaikeudet sosiaalisen suojelun saamisessa. Muita alustatyöhön liittyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi valtioiden rajojen yli tapahtuva työskentely sekä algoritmijohtaminen. Kuuleminen tulee olemaan avoinna ainakin kuuden viikon ajan. Komissio aikoo tehdä lainsäädäntöaloitteen vuoden loppuun mennessä, elleivät työmarkkinaosapuolet päätä aloittaa keskinäisiä neuvotteluja kuulemisen ensimmäisen tai toisen vaiheen jälkeen.

Komissio toteaa koronaviruskriisin kiihdyttäneen digitalisaatiota ja alustoihin perustuvien liiketoimintamallien laajentumista sisämarkkinoilla. Joillakin alustoilla on ollut tärkeä tehtävä palveluiden saatavuuden takaajina sulkutoimien aikana. Samalla terveyskriisi on tuonut entistä selkeämmin esille, miten haavoittuva alustatalouden kaltaisilla aloilla työskentelevien henkilöiden asema on. Haasteita liittyy niin terveys- ja turvallisuusriskeille altistumiseen kuin sosiaaliturvan ja ‑etuuksien rajalliseen saatavuuteen. Digitaalisten alustojen rajat ylittävä luonne korostaa komission mukaan tarvetta EU-tason aloitteelle, jolla parannetaan alustojen kautta työskentelevien henkilöiden työoloja.

Uberin kaltaiset "keikkayritykset" ovat toistuvasti hävinneet työntekijöidensä asemaa ja oikeuksia koskevia oikeustaistoja Ranskassa, Espanjassa ja Alankomaissa (Financial Times). Jos Uberin kaltaisten digitaalisten välitysalustojen kautta työskenteleviä ei katsottaisi enää itsetyöllistetyiksi itsenäisiksi urakoitsijoiksi, yritykset olisivat vastuussa laajempien työoikeuksien kuten vähimmäispalkan takaamisesta. Vaihtoehtoisesti alustatyöntekijöille tulisi antaa enemmän itsemääräämisoikeutta, mutta tämä yhdistyy vaikeasti Uberin kaltaisten yritysten toimintamalliin. Uber tarjoutui aikaisemmin tässä kuussa "tekemään yhteistyötä" EU-päätöksentekijöiden kanssa uusien alustatyötä koskevien standardien luomiseksi pitääkseen samalla huolen siitä, että alustatyö tunnistetaan ja sitä arvostetaan lainsäädännöllisellä tasolla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa Uber on jo onnistunut lobbauspyrkimyksissään huomattavien lakimuutosten aikaansaamiseksi, joilla se kykenee turvaamaan nykyisen liiketoimintamallinsa.

Työmarkkinaosapuolten ensimmäisen vaiheen kuulemisen tarkoituksena on kerätä eurooppalaisilta työmarkkinaosapuolilta näkemyksiä siitä, tarvitaanko alustatyön työolojen parantamiseksi EU-tason toimia ja miten nämä toimet voitaisiin suunnata. Alustatyöntekijöiden työolojen parantamisen tärkeydestä muistutettiin jo EU:n vahvaa sosiaalista Eurooppaa oikeudenmukaisten siirtymien toteuttamiseksi koskevassa tiedonannossa. Komission vuoden 2021 työohjelmassa mainittiin alustatyöntekijöiden työolojen parantamista koskeva lainsäädäntöaloite, joka on tarkoitus tehdä kuluvan vuoden loppuun mennessä. Aloitteella tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin kuuluvien periaatteiden (Euroopan komissio) toteutumista, jonka myös EU-puheenjohtajamaa Portugali on asettanut kautensa keskeiseksi prioriteetiksi.

5.3 Komissio esitti siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskevan toimintasuunnitelman

Komissio esitteli maanantaina siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskevan toimintasuunnitelman (Euroopan komissio), jonka tarkoitus on parantaa EU:n teknologista etuasemaa ja tukea sen teollista perustaa. Toimintasuunnitelman perustana on se, että EU-rahoitusta voidaan nyt ensimmäistä kertaa käyttää vahvistamaan eurooppalaista innovointia tutkimalla ja hyödyntämällä teknologioiden läpimurtopotentiaalia puolustus-, avaruus- ja siviilikäytön rajapinnassa, kuten pilvipalveluissa, prosessoreissa sekä kyber-, kvantti- ja tekoälyssä.

Toimintasuunnitelman sisältö

Toimintasuunnitelman kolme päätavoitetta ovat seuraavat: 1) Tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönottoa koskevien EU:n ohjelmien ja välineiden keskinäisen täydentävyyden lisääminen investointien tehokkuuden ja tulosten vaikuttavuuden parantamiseksi (synergiat) 2) Pyrkiminen siihen, että EU:n tutkimus- ja kehitysrahoituksesta - myös puolustuksen ja avaruuden aloilla - on taloudellista ja teknologista hyötyä Euroopan kansalaisille (spin-off-vaikutus) 3) Siviiliteollisuuden tutkimussaavutusten ja siviililähtöisen innovoinnin käytön helpottaminen Euroopan puolustusyhteistyöhankkeissa (spin-in-vaikutus).

Toimintasuunnitelmaan sisältyy 11 kohdennettua toimea, joissa keskitytään siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden väliseen vuorovaikutukseen. Toimilla pyritään muun muassa määrittämään, mitä kriittiset teknologiat ja tulevat valmiusvaatimukset ovat, ja laatimaan näille etenemissuunnitelmia. Lopuksi käynnistetään lippulaivahankkeita, joilla pyritään vähentämään riippuvuuksia, edistämään standardointia ja yhteistoimivuutta sekä lisäämään rajat ylittävää yhteistyötä yhteiskunnallisiin ja EU:n strategisiin tarpeisiin vastaamiseksi. EU haluaa luoda vuoden loppuun mennessä kriittisten teknologioiden seurantakeskus (Agence Europe), joka tulee raportoimaan teknologioista kahden vuoden välein. Toimilla pyritään lisäksi tukemaan innovointia niin startup- kuin pk-yrityksissä ja tutkimus- ja teknologiaorganisaatioissa. Kolmella erillisellä lippulaivahankkeella aloitetaan kehitystyöt miehittämättömien ilma-alusten teknologiassa, turvatuissa satelliittipohjaisissa yhteyksissä ja avaruusliikenteen hallinnassa. Avaruusliikenteen hallintaa koskevalla strategialla halutaan estää satelliittien ja avaruusjätteiden leviämisestä johtuvia törmäyksiä ja varmistaa, ettei muista kuin EU:n standardeista tule alakohtainen normi. Miehittämättömien ilma-alusten teknologian kehittämistä koskeva lippulaivahanke tulee täydentämään EU:n vuodelle 2022 suunnittelemaa eurooppalaista droonistrategia 2.0:aa.

Toimintasuunnitelmalla pyritään vastaamaan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin virkaan astuessaan asettamiin tavoitteisiin varmistaa vuorovaikutus siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välillä ja keskittyä avaruuden, puolustuksen ja turvallisuuden välisen yhteyden parantamiseen. Komissio toivoo toimintasuunnitelman auttavan EU:ta säilyttämään teollisen perustansa, reagoimaan geopoliittiseen kilpailuun ja vahvistamaan teknologista riippumattomuuttaan.

6. Parlamentissa viime viikolla

6.1 Sisämarkkinoiden valiokunnassa keskusteltiin digisäädöksistä Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaavan johtavan varapuheenjohtajan Margrethe Vestagerin kanssa

Tiistaina parlamentin sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan (IMCO) valiokunnassa kuultiin Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaavaa johtavaa varapuheenjohtajaa Margrethe Vestageria koskien digitaalisia palveluja koskevaa säädöstä (Digital Services Act) ja digitaalisia markkinoita koskevaa säädöstä (Digital Market Act) (Euroopan parlamentti). Säädökset esitettiin ensimmäisen kerran kolme kuukautta sitten. Digipalvelusäädös pyrkii vastaamaan systeemisten, yli kymmenen prosenttia EU:n väestöstä tavoittavien alustojen synnyttämiin yhteiskunnallisiin riskeihin. Digimarkkinasäädös kohdistuu suuriin verkkoalustoihin, joilla on merkittävä vaikutus sisämarkkinoihin (nk. portinvartijat (gatekeepers)). Säädöksiä yhdistävä elementti on tavoite puuttua verkkoalustojen toimintaan. Säädökset ovat osa laajaa "internetuudistusta", jonka suunnasta Euroopan parlamentti ei tosin ole vielä täysin yksimielinen (Agence Europe).

Sisämarkkinoiden valiokunnassa digipalvelu- ja digimarkkinasäädökset on päätetty jakaa kahdelle mietinnön laatijalle parlamentin suurimpien poliittisten ryhmien EPP:n ja S&D:n välillä - Christel Schaldemose S&D:stä valittiin digipalvelusäädöstä koskevan mietinnön laatijaksi, digimarkkinasäädöksestä vastuun sai puolestaan EPP:n Andreas Schwab. Myös muut valiokunnat kuten talousvaliokunta ovat vaatineet päästä vaikuttamaan säädöksiä koskevaan työhön. Talousvaliokunta haluaisi osajohtajuuden eritoten digimarkkinasäädöksestä. Valiokunnilla on 9. maaliskuuta asti aikaa ilmoittaa kokemistaan epäkohdista, jonka jälkeen valiokuntien puheenjohtajakokous tai tarvittaessa poliittisten ryhmien puheenjohtajat tekevät asiaa koskevan päätöksen huhtikuussa. Mietinnön laatijat sisämarkkinoiden valiokunnasta ovat jo ilmoittaneet lehdistölle kannattavansa kunnianhimoisempia toimenpiteitä kuin mitä säädökset nykyisellään pitävät sisällään.

Komission varapuheenjohtaja Vestager pyrki puolustamaan digisäädöskokonaisuutta tiistaisessa sisämarkkinoiden ja kuluttajansuojan valiokunnassa. S&D:n Schaldemose ehdotti digipalvelusäädökseen maahantuojan vastuun luomista markkinoille, mutta Vestager vastusti ajatusta koska katsoi sen hävittävän verkkoalustat tekemällä niistä kaupallisia toimijoita. Vestager vastasi lisäksi meppien kritiikkiin koskien henkilökohtaisen mainonnan kieltämisen puuttumista toteamalla yhtyvänsä moniin meppien huolenaiheisiin kohdistetusta mainonnasta. Vestager täsmensi, että ongelma ei ole henkilökohtaisesti kohdennettu mainonta itsessään vaan pikemminkin se, että kuluttajilla ei ole mahdollisuutta kieltäytyä siitä. Vestager ilmaisi myös kannattavansa nimettömyyden ylläpitämistä verkossa, sillä sen poistaminen vaikeuttaisi ilmaisunvapautta. Hän puolusti digimarkkinasäädöstä toteamalla, että tapauskohtaisesti sovellettava kilpailulainsäädäntö ei riitä ratkaisemaan verkkoalustojen nostattamia järjestelmätason ongelmia.

6.2 Kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden sekä teollisuuden ja tutkimuksen valiokuntien yhteisessä istunnossa keskusteltiin rokotetuotantokapasiteetista lääkeyhtiöiden toimitusjohtajien kanssa

Torstaina Euroopan parlamentin kansanterveyden ja elintarviketurvallisuuden valiokunta (ENVI) ja teollisuuden ja tutkimuksen valiokunta (ITRE) pitivät yhteisen istunnon (Euroopan parlamentti), jossa kuultiin johtavien lääkeyhtiöiden toimitusjohtajia koskien rokotetuotantokapasiteetin lisäämistä. Kuultavina olivat AstraZenecan, Modernan, CureVacin ja Novavaxin toimitusjohtajat sekä Johnson&Johnsonin, Pfizerin ja Sanofin keskeiset johtohenkilöt. Keskustelun keskeinen teema oli esteiden poistaminen rokotteiden nopeammaksi kaupallistamiseksi, tuottamiseksi ja jakamiseksi.

Mepit esittivät kysymyksiä muun muassa globaaleista teknologiasiirroista, patenttien jakamisesta ja rokotteiden päivittämisestä virusmuunnoksiin vastaamiseksi. EPP:stä esitettiin kysymys, pitäisikö EU:n asettaa rokotteille vientikieltoja joidenkin toisten maiden tapaan rokotetilanteensa parantamiseksi. Pfizerin edustaja painotti tähän, että vientikieltojen asettamista ei kannateta, koska tuotantoketjujen menestyminen riippuu monimutkaisista rajat ylittävistä yhteistyökuvioista, joita varten tarvitaan avoimet rajat ja vapaasti liikkuvat tuotteet. AstraZenecalta kysyttiin moneen otteeseen syitä EU:hun toimitettujen rokotteiden sovittua pienemmälle määrälle, mihin AZ:n toimitusjohtaja Pascal Soriot toistuvasti totesi, että syy on yksinkertaisesti odotettua matalammassa tuotantotehokkuudessa.  Soriot painotti, että heidän väkensä tekee töitä vuorokauden ympäri tuotannon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi, ja että enemmistö EU:ssa tuotetuista rokotteista myös toimitetaan EU-maihin. Muiden lääkeyhtiöiden tapaan Soriot korosti, että koska rokoteinventaariota ei ole olemassa - jokainen valmis rokote menee heti toimitukseen ja päätyy jonkun käsivarteen – pieninkin inhimillinen tai tekninen häiriö tuotantoketjussa vaikuttaa tuotantoon dramaattisesti. Soriot selitti UK:n tilannetta sillä, että UK tuli mukaan Oxford Universityn rokotekehitykseen heti alussa, jo viime vuoden tammikuussa, ja rahoitti rokotteen ja tuotantokapasiteetin kehittämistä mittavasti jo silloin. Vasemmistoryhmän meppi Silvia Modig kiteytti tunnelman toteamalla, että Soriot on "kuin pala saippuaa" koska hänestä on "mahdoton saada otetta".

Lääkeyhtiöt totesivat hyvin yksimielisesti tulevansa vastaamaan EU:n odotuksiin tuotantokapasiteetin parantuessa jatkuvasti. He painottivat myös globaalin toimituksen merkitystä ja ilmaisivat tukensa kansainväliselle rokoteyhteistyömekanismi Covaxille. Globaalin terveysjärjestön (Global Health Centre) johtaja Surie Moon totesi, että tuotantokapasiteetin lisäämiseksi tarvitaan ensinnäkin parempaa reaaliaikaista informaatiota tuotannosta, toiseksi enemmän investointeja tutkimukseen ja kehittämiseen, kolmanneksi laajempia teknologiansiirtoja ja neljänneksi vakaata julkista hallintaa, koska on hyvinkin mahdollista, että kansalaisia täytyy rokottaa virusta vastaan yhä uudestaan.

6.3 Euroopan parlamentissa käsiteltiin ajankohtaisia kauppa-asioita: EU-Kiina, EU-Mercosur ja kauppapolitiikan uudelleentarkastelu

Parlamentin valiokunnat keskustelivat ajankohtaisista kauppa-asioista. Aiheina olivat joulukuussa julkaistu periaatteellinen investointisopimuksesta EU:n ja Kiinan välillä ja EU-Mercosur -sopimus. Mepit ottivat molempiin sopimuksiin kriittisen kannan. Sopimukset vaativat parlamentin hyväksynnän. EU-Kiina -sopimus on vasta tulossa viralliseen käsittelyyn, sopimuksen lainvoimainen teksti on vasta valmistelussa, ja komission INTA-valiokunnassa puhuneen edustajan mukaan se olisi valmis EU:n neuvoston käsittelyyn vasta ensi syksynä. Lisäksi mepit keskustelivat hiljattain julkaistusta komission kauppapolitiikan tilan arvioinnista (Trade Policy Review) (Euroopan komissio).

EU–Kiina-investointisopimus

EU-Kiina investointisopimuksesta käytiin kaksi erillistä keskustelua, kauppapolitiikan INTA-valiokunnassa keskiviikkona ja ihmisoikeuksien DROI-valiokunnassa torstaina. Molemmissa tilaisuuksissa puhunut parlamentin Kiina-valtuuskunnan jäsen ja tuleva EU-Kiina -investointisopimuksen tuleva esittelijä Iuliu Winkler (EPP) totesi, että sopimus on EU-Kiina -suhteita tasapainottava (rebalancing) kahdessa mielessä, yhtäältä Kiinan markkinoiden avaaminen EU-toimijoille ja toisaalta EU:lle globaalisti. Winkler totesi, että muilla isoilla toimijoilla jo kahdenväliset kauppa-/investointisopimukset Kiinan kanssa, mainiten muun muassa Yhdysvaltojen ja Kiinan "phase 1" -sopimuksen (Financial Times), RCEP-sopimuksen (EEAS) sekä Australian ja Kiinan välisen sopimuksen. Niin ikään molemmissa keskusteluissa puhunut komission EU-Kiina investointisopimuksen pääneuvottelija Maria Martin-Prat puolestaan korosti sopimuksen päätavoitteen olleen reiluuden ja tasapainon lisäämisen EU-Kiina -suhteeseen. Martin-Prat myös huomautti DROI-valiokunnalle, että EU:n neuvottelema sopimus on ainoa Kiinan solmimista sopimuksista (mainiten muun muassa sopimukset Japanin, Australian ja Yhdysvaltojen kanssa), joissa ylipäätään on kestävään kehitykseen liittyviä ehtoja. Hän päätti DROI-valiokunnassa puheenvuoronsa toteamalla parlamentin ratkaistavan kysymyksen olevan, halutaanko saada investointisopimuksen kautta mahdollisuus ajaa ILOn konventtien hyväksyntää Kiinassa vai ei. Muita nähtävissä olevia mahdollisuuksia tähän ei Martin-Pratin mukaan ole. Parlamentin Kiina-valtuuskunnan puheenjohtaja Reinhardt Bütikofer (Vihreät/EFA) totesi EU:n antaneen "joululahjan Xi Jinpingille". Hän painotti, että investointisopimus on nähtävä geopoliittisessa kontekstissa. Büfikofer linjasi, että ennen kuin parlamentti voi hyväksyä sopimuksen, vaaditaan kaksi asiaa. Ensinnäkin Kiinalta on vaadittava aitoja toimia pakkotyön suhteen. Toisekseen EU:n on laitettava paikalleen tarvittavat EU-Kiina -suhdetta tukevat mekanismit. INTA-valiokunnan mepit esittävät lukuisia kriittisiä huomioita EU-Kiina investointisopimukseen. Erityisesti vaadittiin Kiinalta vahvempaa sitoutumista ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden oikeuksiin. Myös neuvotteluprosessin läpinäkyvyyden puutetta kritisoitiin. Edelleen mainittiin, että sopimus hyödyttänee kyllä Saksan teollisuuden intressejä, mutta samalla pohdittiin, vastaako se EU:n intressejä kokonaisuutena. DROI-valiokunnan jäsenet EPP:stä, S&D:stä, Renew'stä ja Vihreät/EFA:sta ottivat kaikki kriittisen kannan EU-Kiina investointisopimukseen. Yleisesti vaadittiin, että ennen kuin sopimuksen hyväksyntää voidaan harkita, Kiinan on ratifioitava ILOn konventit, pelkkä allekirjoittaminen ei riitä. Investointisopimus sai myös tukea INTA-valiokunnassa, varsinkin Vasen-ryhmän (GUE/NGL) ja EPP:n mepeiltä.

EU–Mercosur-sopimus

Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan valiokunnassa (INTA) keskusteltiin torstaina EU–Mercosur-kauppasopimuksen tilasta. Valiokunnassa kuultiin Argentiinan suurlähettilästä EU:ssa, Pablo Grinspunia, joka edusti Mercosurin väliaikaista puheenjohtajuutta. Lisäksi kuultiin vaikutusarviointiryhmän johdossa ollutta vanhempaa tutkijaa Maximiliano Mendez-Parraa, tohtoriopiskelija Sophia Paulinia Rotterdamin Erasmus yliopistosta, BusinessEuropen apulaispääjohtajaa Luisa Santosta ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) apulaispääsihteeriä Per Hilmerssonia. Keskustelu pyöri pitkälti kauppasopimuksen ilmasto- ja ympäristöulottuvuuden ympärillä: Paulini totesi kestävää kasvua koskevan luvun olevan irrallinen muusta sopimuksesta ja painotti, että siinä ei luoda mekanismia vaatimusten noudattamisen tosiasialliseksi varmistamiseksi. Paulinin mukaan jopa vakavan rikkeen sattuessa sopimuksen osapuolet ovat velvoitettuja tarjoamaan sopimusta rikkoneelle etuuskohtelun mukaiset kaupankäynnin ehdot. EAY:n apulaispääsihteeri Hilmersson puolestaan korosti, että sopimuksessa ei käsitellä tarpeeksi ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia, eikä sopimusta siten voida hyväksyä ilman perustavanlaatuisia muutoksia.

BusinessEuropen apulaispääjohtaja Santos totesi, että sopimuksen nopea ratifiointi on tärkeää niin taloudellisista, ympäristö- kuin geopoliittisista syistä ja muistutti, että sopimukseen on asetettu kunnianhimoisemmat kestävyystavoitteet kuin Japanin ja Kanadan kanssa solmituissa vastaavissa sopimuksissa. Santos myös korosti, että sopimuksen taloudelliset ja ympäristöä koskevat osat vahvistavat toisiaan myönteisellä tavalla; samoilla linjoilla oli Grinspun, joka sanoi, että Mercosur tarvitsee taloudellista kehitystä ja rahoitusta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Poliittisista ryhmistä kantautui ennen kaikkea huolta sopimuksen todennäköisiltä vaikuttavista negatiivisista ympäristöseurauksista kuten kiihtyvästä metsäkadosta ja sitoumusten ei-sitovasta luonteesta. Toisaalta osasta ryhmiä todettiin, että kestävyydessä ei ole ainoastaan kyse ympäristöulottuvuudesta, ja että sopimus on vain yksi osa kokonaisvaltaista pyrkimystä parantaa suhteita Latinalaiseen Amerikkaan.

Kauppapolitiikan uudelleentarkastelu

Keskiviikkona INTA-valiokunnassa keskusteltiin hiljattaisesta komission kauppapoliittisesta uudelleentarkastelusta (Euroopan parlamentti). Mepit olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä uusiin kauppapoliittisiin linjauksiin todeten, että niissä oli huomioitu monia parlamentin marraskuisessa päätöslauselmassa tehtyjä ehdotuksia, kuten keskittymistä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaiseen elpymiseen ja siirtymään sekä oikeudenmukaiseen globalisaatiokehitykseen. Useat mepit olivat pettyneitä siihen, että linjauksista puuttui tavoite keskustelujen aloittamiseksi Taiwanin kanssa koskien yhteistä investointisopimusta. EPP:stä ehdotettiin Kiina-politiikan koordinoimista oman työryhmän avulla. Linjauksia kritisoitiin siitä, että niissä ei huomioida taloudellista epätasa-arvoa ja niitä, jotka ovat menettäneet työpaikkansa lisääntyneen kilpailupaineen seurauksena. Osa mepeistä vaati pakotteiden asettamista tilanteissa, joissa ympäristö- ja työlausekkeita ei noudateta, mutta kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis painotti niiden olevan "viimeisiä keinoja" asioihin puuttumiseksi ja korosti dialogin ja yhteistyön merkitystä. Dombrovskis totesi, että olemassa olevien kauppasopimusten kestävyyslukuja ei tulla neuvottelemaan uudelleen, mutta komissio aikoo etsiä tapoja toimia "voimakkaammin" näitä koskevien ehtojen osalta. Kesäkuuksi suunnitellussa lainsäädäntöehdotuksessa komissio tulee tarkastelemaan miten puuttua pakkotyöhön ja varmistaa, että pakkotyöllä tuotetut tuotteet eivät päädy EU-markkinoille.

6.4 Nord Stream 2 -hanke kritiikin kohteena teollisuus-, tutkimus ja energiavaliokunnassa

Parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta (ITRE) keskusteli tiistaina komission energian pääosaston (DG ENER) pääjohtajan Ditte Juul Jørgensenin kanssa Nord Stream 2 -hankkeesta. Hanke ei Juul Jørgensenin mukaan ole itsessään EU:n poliittisissa intresseissä. Vuodesta 2009 lähtien EU:ssa on monipuolistettu maakaasun hankintalähteitä ja kehitetty maakaasumarkkinoita. Siksi Nord Stream 2:n kaltaisen hankkeen merkitys pienentynyt. Hän myös painotti, että päätökset hankkeen pysäyttämisestä ovat kansallisen päätösvallan piirissä. Keskeinen Nord Stream 2:ta koskeva EU säännöstö on vuoden 2019 maakaasudirektiivi, jonka Saksa kääntänyt kansalliseksi lainsäädännöksi. Saksan viranomaisten on nyt tuoreen EU:n maakaasudirektiivin ja sen saksalaisen sovelluksen mukaan tarkasteltava, täyttääkö hanke ehdot (liittyen muun muassa EU:n energiamarkkinoiden toimintaan ja direktiivissä määriteltyyn etuimmuuskohteluun). Kaikki hanketta kommentoineet valiokunnan mepit ottivat lähtökohtaisesti kriittisen kannan. EPP:n edustaja totesi hankkeen olevan jäänne menneestä ja huomautti EU:n energiamarkkinoiden kehittyneen voimakkaasti. S&Dn ja Renew'n edustajat totesivat, että hanke ei vastaa EU:n tavoitteita fossiilittomuudesta ja energiariippumattomuudesta. Vihreät/EFAn edustaja painotti, että EU:n on elettävä arvojensa mukaisesti ja tämä koskee myös kaupallisia intressejä. ID-ryhmän edustaja painotti, että Yhdysvalloilla ei ole oikeutta puuttua EU:n energiapolitiikkaan. Viikolla uutisoitiin, että Yhdysvaltojen sanktioiden pelossa 18 eurooppalaista yritystä on vetäytynyt projektista (Welt).

Muissa uutisissa maanantaina Puolan ja Ukrainan ulkoministerit vaativat Politicossa julkaistussa kirjoituksessa projektin lopettamista sen vahingoitettua "Yhdysvaltojen johtamaa länttä" tarpeeksi (Politico).

6.5 Euroopan tulevaisuuskonferenssi

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta keskusteli torstaina Euroopan tulevaisuuskonferenssista ja tähän liittyen Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien välisestä yhteistyöstä.  Ensimmäisessä keskustelussa pohjana oli professori Federico Fabbrinin (Dublin City University) valiokunnalle tekemä raportti aiheesta "Possible Avenues for Further Political Integration in Europe – A Political Compact for a More Democratic and Effective Union". Tilaisuudessa alustanut prof. Fabbrini esitti keskeisenä näkemyksenään, että Euroopan tulevaisuuskonferenssi tarjoaisi hyvän mahdollisuuden EU:n uudistamiseen. Uudistustarpeen kiireellisyyttä on lisännyt covid-19-kriisi. Hän totesi, että uudistuksia hankaloittaa perussopimusmuutosten päätöksenteon malli, joka vaatii yksimielisyyttä EU:n neuvostossa ja kansallista ratifiointia. Prof. Fabbrini esitti, että perussopimusmuutosten sijaan Euroopan tulevaisuuskonferenssi voisi johtaa poliittiseen sopimukseen (political compact), viitaten EU:n uudistamisen malliin viimeisen 10 vuoden aikana. Hän nimesi esimerkkeinä joulukuussa 2011 ilmoitetun finanssipoliittisen sopimuksen (fiscal compact), Euroopan vakausmekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston (single resolution fund). Poliittinen sopimus tehtäisiin hänen ehdotuksensa mukaan EU:n ulkopuolisena kansainvälisenä sopimuksena kuitenkin läheisesti liittyen EU:n lainsäädäntöön. Hän totesi näin väistettävän yksimielisyysvaatimus ja EU:n uudistusesitykset olisivat oikeudellisesti vankkoja eikä niitä voisi haastaa ("legally solid and unattackable"). Hän tunnusti, että tämä saattaisi lisätä jakolinjoja EU:n sisällä ja luoda vastustusta. Toisaalta hän ehdotti, että luopuminen yksimielisyysvaatimuksesta voisi luoda uudenlaisen poliittisen dynamiikan, jossa ehdotuksia vastustavalle vähemmistölle tulisi uusia kannusteita liittyä mukaan ulkopuolille jäämisen pelossa. Valiokunnan mepit ottivat prof Fabbrinin ehdotukset kiinnostuksella vastaan. Osa mepeistä otti hyvin myönteisen kannan ehdotukseen poliittisen sopimuksen malliin, ehdotukseen myönteisesti suhtautuivat ainakin EPP:n Danuta Maria Hübner ja Paolo Rangel sekä Renew'n Sandro Gozi. ID:n Gilles Lebreton puolestaan vastusti ajatusta, vaikka sinänsä kannatti EU:n uudistamisen tarpeellisuutta. Uudistushankkeet tulisi hänen mukaansa toteuttaa EU:n neuvoston piirissä ja parlamentin vahvalla osallistumisella. Daniel Freund (Vihreät/EFA) halusi varmistettavan, että parlamentilla ja EU:n kansalaisilla olisi merkityksellinen rooli uudistushankkeissa.

Toisessa AFCO-valiokunnan torstaisessa Euroopan tulevaisuuskonferenssia käsitelleessä keskustelussa pohjana oli valiokunnan László Trócsányin (EPP) valmistelema muistio. Muistion perusajatuksena on, että tarvitaan julkinen tila eurooppalaiselle keskustelulle. Tämä saavutetaan vain laajalla eri osapuolia koskevalla edustuksella. Siksi, jotta Euroopan tulevaisuuskonferenssi voisi onnistua, tulisi rakentaa hyvä yhteistyö Euroopan parlamentin sekä EU:n kansallisten ja alueellisten parlamenttien välillä. Yksi muistiossa ehdotettu tapa on sektorikohtainen erikoisvaliokuntien yhteistyö. Trócsányi myös huomautti, että parlamenttien väliset konferenssit nykymuodossaan eivät ole riittäviä yhteistyölle. Niissä vain luetaan ääneen etukäteen valmisteltuja puheenvuoroja. Trócsányin työtä kiitettiin. EPP:n Loránt Vincze toivoi kattavaa ja yksinkertaisempaa viitekehystä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien väliselle yhteistyölle. S&D:n Domènec Ruiz Devesa totesi Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien olevan luonnolliset yhteistyökumppanit. Hän myös ehdotti Euroopan tulevaisuuskonferenssissa keskusteltavan kansallisten parlamenttien EU-lainsäädäntöaloitteiden mahdollisuutta. ID:n Laura Huhtasaari kiitti ajatusta kansallisten parlamenttien roolin vahvistamisesta, muistiossa esitettyä ennakkovaroitusjärjestelmää komission lainsäädäntöhankkeisiin ja sitä, että muistiossa on aito halu asettaa kansalaisten huolenaiheet tärkeysjärjestykseen. Samalla Huhtasaari peräänkuulutti, että kansalaiset tulee sitouttaa aktiivisuuteen. Myös EU-kriittisten ääni tulee saada kuulumaan. Euroopan tulevaisuuskonferenssiin vahvasti yhdistetty Renew'n Guy Verhofstadt huomautti muistion sotkevan kaksi asiaa, kansallisten parlamenttien osallistumisen Euroopan tulevaisuuskonferenssiin ja parlamentin ja kansallisten parlamenttien yhteistyön kehittämisen yleisesti. Hän ehdotti harkittavan, että kansallisten parlamenttien osallistuminen Euroopan tulevaisuuskonferenssiin tapahtuisi kansallisten parlamenttien EU-asioiden valiokuntien COSAC-kokoonpanon kautta. Valmisteltua muistiota ei julkaistu tässä vaiheessa. Valmistelutyö jatkuu.

7. Lyhyesti

7.1 Eurooppa-neuvoston kokouksen tulemat

Torstain ja perjantain välisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa jäsenmaiden johtajat (Euroopan unionin neuvosto) lupasivat jatkaa määrätietoista, koordinoitua työtä covid-19-pandemian hallitsemiseksi. He peräänkuuluttivat rokotteiden tuotannon ja rokottamistahdin nopeuttamisen tärkeyttä ja ilmaisivat tukensa komission ponnisteluille lisätä rokotteiden nykykapasiteettia ja tarvittaessa mukauttaa rokotteita virusmuunnoksiin vastaamiseksi. Jäsenmaiden johtajat lupasivat julkilausumassaan vahvistaa solidaarisuutta kolmansia maita kohtaan ja tukea Covax-rokoteyhteistyömekanismin kautta toteuttavaa globaalia hanketta. Lisäksi he muistuttivat sisämarkkinoiden esteettömyyden säilyttämisen tärkeydestä matkustusrajoituksista huolimatta. Keskustelun kohteena oli myös mahdollinen rokotetodistuksen käyttöönotto (Euroopan unionin neuvosto), missä maiden johtajat lupasivat jatkaa työtä yhteisen lähestymistavan kehittämiseksi. Eurooppa-neuvoston toisena kokoontumispäivänä keskusteltiin turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Jäsenmaiden johtajat sitoutuivat tekemään yhteistyötä Naton kanssa ja vahvistamaan kumppanuuksia YK:n ja muiden keskeisten alueellisten toimijoiden kanssa, syventäen samalla jäsenvaltioiden välistä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ja lisäten EU:n itsenäistä toimintakykyä.

7.2 Brexitin jälkeisen kauppasopimuksen EU-ratifioinnin takarajaa lykätty huhtikuun loppuun

EU:lla on 30. huhtikuuta asti aikaa muodollisesti hyväksyä Brexitin jälkeinen kauppasopimus UK:n kanssa (EUobserver), Lontoon suostuessa tiistaina EU:n pyyntöön määräajan pidentämiseksi. Väliaikaisen soveltamisen oli alun perin tarkoitus päättyä tässä kuussa, mutta EU ei ole ehtinyt viimeistelemään sisäisiä prosesseja sopimuksen hyväksymiseksi. Sopimus on hyväksyttävä vielä Euroopan parlamentissa ja se on käännettävä kaikille unionin 24 kielelle oikeudellisesti luotettavalla tavalla. UK:n hallituksen tiedottaja kutsui tilannetta pettymykseksi (Politico) ja totesi sen aiheuttavan epävarmuutta yrityksille puolin ja toisin. UK odottaa EU:n pitäytyvän nykyisen takarajan puitteissa.

7.3 Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta äänesti kolmen katalonialaisen mepin koskemattomuuden poistamisen puolesta

Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta äänesti tiistaina koskemattomuuden poistamisen puolesta (Agence Europe) Carles Puigdemontilta, Antoni Comínilta ja Clara Ponsatílta äänin 15–8 (2 poissa). Katalaanipoliitikot ja istuvat mepit Puigdemont, Comín ja Ponsatí poistuivat Espanjasta johdettuaan katalonialaista separatistista ponnistusta ja ovat Espanjassa syytettyinä kansankiihotuksesta. Esitys hyväksytään vain, mikäli se saa riittävän kannatuksen parlamentin täysistunnossa pidettävässä äänestyksessä maaliskuun alussa. Ranskalaismeppi Manon Aubry Euroopan parlamentin vasemmistoryhmästä (GUE/NGL) otti ryhmänsä puolesta kantaa asiaan toteamalla sen asettavan "vakavan ennakkotapauksen" jossa "Euroopan parlamentti ehdottaa jäsentensä luovuttamista jäsenvaltiossa käytävään poliittiseen oikeudenkäyntiin".

7.4 Euroopan raja- ja merivartiostovirasto Frontexin mahdollisesti laittomia palautuksia tutkiva arviointiryhmä kokoontui ensimmäisen kerran

Euroopan raja- merivartiostovirasto Frontexin mahdollisesti laittomia maahanmuuttajien palautuksia tutkimaan koottu parlamentaarinen tarkasteluryhmä (Financial Times) kokoontui viime viikolla ensimmäisen kerran. Ryhmän puheenjohtajana toimii parlamentin varapuheenjohtaja Roberta Metsola (EPP). Metsola painotti Financial Timesille, että parlamentin arviointiryhmän tarkoituksena ei ole kyseenalaistaa Frontexin uskottavuutta tai EU:n maahanmuuttopolitiikkaa laajemmalti. Parlamentin vasemmalle kallistuvien poliittisten ryhmien edustajat ovat kuitenkin vaatineet Frontexin johtajan Fabrice Leggerin eroa ja johtavat pyrkimystä perusoikeuksien toteutumista suojelevien tiukempien mekanismien käyttöönottamiseksi. Leggeri itse toivotti arviointiryhmän tervetulleeksi (EUobserver) todeten että, samaan tapaan kuin on tehty EU:n lainvalvontayhteistyövirasto Europolin kohdalla, tällaiselle ryhmälle olisi ollut tarvetta jo aikaisemminkin. Komission varapuheenjohtaja Margaritis Schinas totesi, että Frontexin hallinnolliset kysymykset on ratkaistava, mutta hän ei hyväksy pyrkimyksiä viraston heikentämiseksi aikana, jolloin sitä kaikista eniten tarvitaan.

7.5 Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu EPRS julkaisi kattavan raportin EU-UK-kauppa- ja yhteistyösopimuksesta

Euroopan parlamentin tutkimuspalvelu EPRS julkaisi kattavan raportin EU-UK -kauppa- ja yhteistyösopimuksesta (pdf) (Euroopan parlamentti). Raportissa esitetään sopimuksen sisältö sen pääaloittain (tavaroiden kauppa, rahoituspalvelut, digitaalituotteiden kauppa, energia, tasapuoliset kilpailun ehdot, kuljetustoiminta, sosiaaliturva ja viisumit lyhytaikaisille vierailuille, kalastusalueet, lainvalvonta ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa sekä UK:n osallistuminen EU:n ohjelmiin). Siinä myös vedetään yhteen neuvotteluosapuolten kannat verraten niitä lopputulokseen. Lisäksi raportissa kuvataan sopimuksen hallinnollinen viitekehys. Sopimuksen hallinnon ytimessä on uusi EU:n ja UK:n välinen kumppanuusneuvosto, jonka puheenjohtajina toimivat EU:n ja UK:n edustaja yhdessä (EU:lta toimielinten välisistä suhteista ja tulevaisuuden ennakoinnista vastaava varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič, UK:lta sopimuksen pääneuvottelija David Frost). Neuvostoon kuuluu joukko erityisalojen komiteoita ja työryhmiä.

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset