Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 9.–15.5.2022

Julkaistu 9.5.2022 16.10

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 9.–15.5.2022

Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

 

Alkavan viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia. Keskeisinä aiheina Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätöstilaisuus (konferenssin loppuraportti esitellään EP:n, neuvoston ja komission puheenjohtajille maanantaina), Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys (ulkoministeri Haavisto keskustelee ulkoasiainvaliokunnan kanssa torstaina), puolustuspolitiikka (ulkoasiainvaliokunta hyväksyy suosituksia torstaina), Ukraina ja ydinlaitosten turvallisuus (ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta keskustelevat IAEA:n pääjohtajan kanssa tiistaina) sekä ajoneuvojen päästöt (ympäristövaliokunta äänestää uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästövaatimusten tiukentamisesta keskiviikkona).

Komissiolta odotetaan rahoituspaketti sekä lasten oikeuksia koskevaa pakettia. Komission puheenjohtaja von der Leyen osallistuu Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätöstilaisuuteen.

EU:n neuvostot eivät kokoonnu tulevalla viikolla, mutta Brysselin kuudes Syyria-konferenssi "Supporting the future of Syria and the region" pidetään (tiistaina) ja EU–Japani-huippukokous järjestetään (torstaina).

 

Viime viikon keskeiset tapahtumat

Euroopan parlamentin täysistunto hyväksyi päätöslauselman EU:n tulevaisuuskonferenssin tuloksista, jossa ilmaistaan halu perussopimusten avaamiselle. Täysistunto hyväksyi myös esityksen vaalilaista, joka loisi euroopanlaajuisen vaalipiirin eurovaaleihin. Italian pääministeri Mario Draghi keskusteli täysistunnon kanssa EU:n nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä painottaen, että perussopimuksia tulisi muuttaa, jos se on tarpeellista. Täysistunto keskusteli myös neuvoston ja komission kanssa Ukrainan sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista sekä EU:n toiminnan vahvistamisesta - komission puheenjohtaja von der Leyen esitteli tilaisuudessa ehdotetun kuudennen sanktiopaketin. Täysistunto hyväksyi tekoälyvaliokunnan (AIDA) loppuraportin, jossa korostettiin tekoälyn valtavaa potentiaalia.

Komissio julkisti tiistaina eurooppalaista terveysdata-avaruutta (EHDS) koskevan esityksen, joka on tarkoitus olla yksi Euroopan terveysunionin kulmakivistä. Eurooppalaisen terveysdata-avaruuden myötä ihmiset saisivat mahdollisuuden hallita ja käyttää terveystietojaan kotimaassaan ja koko EU:ssa. Lisäksi sen terveysdata-avaruuden tarkoitus tarjota kehys terveysdatan käytölle tutkimus-, innovointi-, päätöksenteko- ja sääntelytarkoituksia varten.

EU:n neuvostoissa euroryhmä keskusteli puheenjohtaja Donohoen esityksestä työsuunnitelmaksi, jonka avulla euroalueen pankkiunioni pyritään saamaan aikaan – työsuunnitelman toivotaan valmistuvan viimeistään kesäkuussa ennen seuraavaa eurohuippukokousta. Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) hyväksyi tiistaina Bulgarian ja Ruotsin kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat osana Next Generation EU -elpymisvälinettä.

 

1. Parlamentissa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

 

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien kokouksia. Keskeisiä aiheita:

Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätöstilaisuus. Konferenssin loppuraportti esitellään parlamentin, neuvoston ja komission puheenjohtajille Eurooppa-päivänä 9. toukokuuta Strasbourgissa järjestettävässä päätöstilaisuudessa (maanantai).

Nato ja Suomi. Ulkoministeri Pekka Haavisto keskustelee ulkoasiainvaliokunnan (AFET) kanssa Ukrainan sodan vaikutuksista EU:lle ja Suomelle sekä Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyyshakemuksesta (torstai).

Puolustuspolitiikka. Ulkoasiainvaliokunta (AFET) hyväksyy joukon suosituksia, joilla pyritän vahvistamaan EU:n reagointia globaaleihin turvallisuusuhkiin ja kykyä pitää kansalaiset turvassa (torstai).

Ukraina ja ydinlaitosten turvallisuus. Ulkoasiainvaliokunta (AFET) ja puolustusvaliokunta (SEDE) keskustelevat Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) pääjohtajan kanssa Ukrainan ydinlaitosten turvallisuudesta (tiistai).

Ajoneuvojen päästöt. Ympäristövaliokunta (ENVI) äänestää 55-valmiuspakettiin kuuluvasta lakiehdotuksesta, jolla tiukennetaan uusien ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskevia vaatimuksia (keskiviikko).

Tarkempi ohjelma: Euroopan parlamentin viikkokatsaus

Päivittyvä lista Euroopan parlamentin valiokunnissa käsittelyssä olevista töistä (pdf)

 

VIIME VIIKOLLA EUROOPAN PARLAMENTISSA

EP hyväksyi EU:n tulevaisuuskonferenssin tuloksia koskevan päätöslauselman, jossa ilmaistaan halu EU:n perussopimusten avaamiselle

Euroopan parlamentti hyväksyi viikolla täysistunnossa päätöslauselman (Euroopan parlamentti) EU:n tulevaisuuskonferenssin tuloksista. Päätöslauselmassa ilmaistaan halu EU:n perussopimuksen SEU 48 artiklan (EUR-Lex) mukaiselle konventille, eli perussopimusten avaamiselle. Päätöslauselmassa annetaan parlamentin perussopimusvaliokunnalle tehtäväksi laatia asiaan vaadittava virallinen ehdotus. Kyseisen artiklan mukaan jäsenmaan hallitus, Euroopan parlamentti tai komissio voi kukin tehdä neuvostolle ehdotuksia perussopimusten muuttamiseksi. Eurooppa-neuvosto voi yksinkertaisella enemmistöllä kuultuaan sekä Euroopan parlamenttia että komissiota perustaa valmistelukunnan eli konventin, joka koostuu kansallisten parlamenttien, jäsenmaiden valtion- tai hallitusten päämiesten, Euroopan parlamentin ja komission edustajista. Konventti antaa suosituksensa jäsenmaiden hallitusten edustajien konferenssille, jonka tulee sopia yhteisesti muutoksista. Lopulta muutokset on vielä ratifioitava jäsenmaissa.

Päätöslauselmaa koskenut vilkas täysistuntokeskustelu (Euroopan parlamentti) jakoi mepit selvästi kahteen ryhmään. Konferenssia kiittivät ja vahvaa seurantaa mukaan lukien konventin perustamista kannattivat lähtökohtaisesti EPP:n, S&D:n, Renew Europen, Vihreät/EFA -ryhmän sekä Vasen-ryhmän edustajat. ID- ja ECR -ryhmien edustajat puolestaan totesivat konferenssin epäonnistuneeksi liittovaltiokehitystä ajavaksi projektiksi, jonka tulemat eivät edusta laajasti EU-kansalaisten näköantoja. Tulevaisuuskonferenssin juhlava päätöstilaisuus järjestetään nyt maanantaina 9. toukokuuta Eurooppa-päivänä, jolloin konferenssin loppuraportti luovutetaan EU:n kolmen päätoimielimen, Euroopan parlamentin, komisison ja EU:n neuvoston johtajille.

EP:n täysistunto hyväksyi ehdotuksen eurovaalien ylikansallisista listoista

EP:n täysistunto hyväksyi tiistaina esityksen vaalilaista, joka loisi euroopanlaajuisen vaalipiirin eurovaaleihin (Agence Europe). Vaalipiiristä valittaisiin 28 meppiä eurooppalaisten poliittisten ryhmien listalta. Jokaisen listan kärjessä olisi ns. kärkiehdokas, ja vaalien voittavan poliittisen ryhmän kärkiehdokkaasta olisi tarkoitus tehdä komission puheenjohtaja. Nykyinen kansallisten meppien valinta säilyisi ennallaan – jokaisella äänestäjällä olisi siis kaksi ääntä. Jotta tasapaino suurten ja pienten jäsenmaiden välillä säilytettäisiin, jäsenmaat jaetaan ehdotuksessa kokonsa mukaan kolmeen ryhmään. Ehdokkaat jaettaisiin vaalilistoissa tasaisesti eri kokoluokkia edustavien jäsenmaiden kesken. Esityksessä otetaan kantaa myös sukupuolten väliseen tasa-arvoon eurovaalien ehdokaslistoissa (Euractiv). Jäsenmaiden tulisi panna toimeen joko listat, joissa on vuorotellen mies- ja naisehdokkaita (vetoketjulista) tai kiintiöt naisehdokkaille. Esityksessä ehdotetaan myös vaalien pitämistä samana päivänä koko EU:ssa (mahdollisesti Eurooppapäivänä), äänestysiän laskemista 16 vuoteen sekä postiäänestyksen sallimista. Esitys siirtyy nyt neuvoston käsiteltäväksi. EU-puheenjohtajamaa Ranska on esityksen innokas tukia, ja saattaa lisätä asian yleisten asioiden neuvoston asialistalle ennen kesäkuun loppua. Jäsenmaiden tulisi hyväksyä vaalilaki yksimielisesti ennen kevättä 2023 mikäli sen halutaan koskevan seuraavia eurovaaleja toukokuussa 2024.

Italian pääministeri Draghi keskusteli täysistunnon kanssa EU:n nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä

Italian pääministeri Mario Draghi keskusteli EP:n täysistunnon kanssa (Agence Europe) EU:n nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä tiistaina. Alustuksessaan Draghi kutsui Ukrainan sotaa yhdeksi suuremmiksi Eurooppaa kohdanneista kriiseistä. EU:n vastaus koronaan oli vahva ja hyvin toimiva, ja Draghin mukaan siinä esiintyneen solidaarisuuden tulee johdattaa Eurooppaa tulevissa vaikeuksissa. Eurooppalaisten instituutioiden pitää ottaa paljon vastuuta: tarvitaan pragmaattista federalismia. Draghi painotti, että mikäli tarvitaan perussopimusten muutoksia, ne olisi syytä tehdä. Ukrainan sota on nostanut energian ja ruoan hintoja, ja myös EU:n talouskasvu hidastuu. Draghin mukaan aiemmat kriisit osoittavat, että Euroopan integraation vahvistaminen on usein ollut paras ratkaisu ongelmiin. Esimerkiksi ulkopolitiikassa tulisi Draghin mukaan siirtyä määräenemmistöpäätöksiin.

Draghin puhe sai kannatusta EP:n keskuudessa. Manfred Weber (EPP, DE) piti Euroopan tulevaisuuskonferenssin alustavia tulemia motivoivana lähtösignaalina integraation puolesta. Pragmaattisessa federalisoinnissa on hänen mukaansa pitkän aikavälin tavoitteena EU:n yhteinen armeija, mutta lyhyellä aikavälillä tulisi keskittyä esimerkiksi kyberpuolustukseen. Myös Iratxe García Pérez (S&D, ES) sanoi EU:n tarvitsevan energia-, puolustus-, ja terveysunionia. Hän huomautti, että tulevaisuuskonferenssissa on myös toivottu lisää sosiaalipolitiikkaa. Stéphane Séjourné (Renew, FR) totesi EP:n voivan luottaa siihen, että Italia puolustaa kansalaisten tulevaisuuskonferenssissa toivomia uudistuksia. Myös Philippe Lamberts (Vihreät, BE) toivoi EU:n pääsevän yli neuvoston yksimielisyysvaatimuksesta ulkopolitiikassa. Marco Zanni (ID, IT) puolestaan huomautti, ettei tuotteita tulisi valmistaa vain yhdessä maassa, ja että valmistus EU:ssa on tärkeää. Hän myös varoitti siirtymästä Venäjä-riippuvuudesta Kiina-riippuvuuteen. Raffaele Fitto (ECR, IT) ehdotti vahvaa toimintaa sanktioiden suhteen ja niihin liittyvää kompensaatiorahastoa paikkaamaan energiaa sekä vientimenetyksiä. Martin Schirdewan (Vasemmisto, DE) puolestaan muistutti tiettyjen yritysten saaneen huomattavia tuottoja nykyisen tilanteen johdosta, joita tulisi verottaa. Loppukommenteissaan Draghi huomautti, että pragmaattisessa federalisaatiossa tärkeää on rahan lisäksi esimerkiksi niihin kohdistuva yhteinen valvonta. Vihreää siirtymää varten tarvitaan massiivisia varoja, puolustusmenojen tulisi olla tehokkaampia ja strateginen itsenäisyys on tiettyjen tuotteiden kohdalla tärkeää. Jos perussopimusmuutoksia tarvitaan, Draghin mukaan ne pitää tehdä.

Täysistunto keskusteli komission ja neuvoston kanssa Ukrainan sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista sekä EU:n toiminnan vahvistamisesta

EP:n täysistunto keskusteli keskiviikkona neuvoston ja komission kanssa Ukrainan sodan sosiaalisista ja taloudellisista vaikutuksista sekä EU:n toiminnan vahvistamisesta. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitteli tilaisuudessa ehdotetun kuudennen sanktiopaketin. Keskeisenä sanktiopaketin osana on venäläisen öljyn tuontikielto. Tuonti on tarkoitus lopettaa hallitusti siten, että raakaöljyn tuonti lopetetaan seuraavan kuuden kuukauden aikana, öljyjalosteet puolestaan tämän vuoden loppuun mennessä. Lisäksi von der Leyen muistutti, että Ukrainaa tulee auttaa sodasta toipumisessa. Nykyisten toimien lisäksi von der Leyen ehdotti elpymispaketin suunnittelua.

Keskustelussa Esther de Lange (EPP, NL) piti sanktiopakettia hyvänä. Hänen mukaansa yhtenäisyys on EU:n paras ase ja sen säilyttämiseksi tulee tarttua sodan vaikutuksiin EU:ssa, kuten energiahintaan ja yritysten tilanteeseen. De Langen mukaan 55-valmiuspaketti halutaan saada aikaan, mutta korosti ettei yrityksille tulisi asettaa liikaa painolastia. Iratxe García Pérez (S&D, ES) puolestaan esitti, että nyt enemmän kuin koskaan tulisi edistyä ilmastonmuutoksen vastaisissa politiikkatoimissa. Myös García Pérez korosti yhtenäisyyttä. Yhtenäisyyden osalta hänen mielestänsä Romania ja Bulgaria tulisi integroida Schengen-alueeseen. Talouden saralla García Pérez kannatti yleisen poikkeuslausekkeen voimassaolon pidentämistä. Luis Garicanon (Renew, ES) ratkaisu nykyiseen tilanteeseen olisi venäläiseen energiaan kohdistuva tariffi. Garicanon mukaan tariffi vähentäisi Venäjän tuloja ja sen tuotot vois ohjata EU:lle ja käyttää EU:n hyväksi. Sara Matthieu (Vihreät, BE) muistutti, että kansalaisia pitää suojella sanktioiden talousvaikutuksilta, jonka takia EU:n tulisi asettaa minimipalkka ja euroopanlaajuinen työttömyysjärjestelmä. Jordan Bardella (ID, FR) kannatti energia-autonomian edistämistä ydinvoiman avulla, polttoaineverotuksen laskemista sekä ruokasuvereniteetin tavoittelua. Viimeisimmän kohdalla hän näki ongelmana EU:n Pellolta pöytään -strategian. Raffaele Fitto (ECR, IT) toivoi kompensaatiorahastoa, jossa otettaisiin huomioon, kuinka sanktiot osuvat joihinkin jäsenmaihin pahemmin kuin toisiin. Fitto oli myös sitä mieltä, että 55-valmiuspakettia pitäisi arvioida uusiksi sodan myötä. Martin Schirdewan (Vasemmisto, DE) peräänkuulutti energian hintakattoa hintojen nousua vastaan, sekä asevalmistajien ja energiayhtiöiden verotusta.

EP:n täysistunto hyväksyi tekoälyvaliokunnan loppuraportin

Täysistunto hyväksyi tekoälyvaliokunnan (AIDA) loppuraportin, jossa korostettiin tekoälyn valtavaa potentiaalia. Raportti hyväksyttiin äänin 495–34. Raportin sisältö vaikuttaa parlamentin lainsäädäntötyöhön tekoälyn parissa: tekoälysäädös (AI Act) on käsittelyssä sisämarkkinavaliokunnassa (IMCO) sekä kansalaisvapausvaliokunnassa (LIBE) ja valiokunnat äänestävät kannastaan lakiesitykseen syyskuun lopulla. Nyt hyväksytyn raportin mukaan EU on jäänyt jälkeen globaalin teknologian kilpajuoksussa. Vaaraksi nähdään, että muut (mahdollisesti autoritaariset) valtiot kehittävät tulevaisuuden standardit. Mepit haluaisivat EU:n asettavan tekoälyn maailmanlaajuiset standardit. EU haluaa edistää maailmanlaajuista sopimusta tekoälyn vastuullisesta käytöstä, ja mepit toivovat, että samat arvot jakavat demokratiat voisivat yhdessä ohjata keskustelua teknologiasta. Tekoälyä käsitellyt erityisvaliokunta ehdotti toimia, joilla tekoälyn potentiaali useilla eri aloilla saataisiin käyttöön. Tekoälyjärjestelmien sääntelyn tason tulisi riippua käyttökohteen riskitasosta. Raportissa kuitenkin huomautetaan, että aseteknologian kehitys ja erityisesti itsenäiset asejärjestelmät ovat osin huolestuttavia. Lisäksi tietyt tekoälyjärjestelmät mahdollistavat automaattisen tietojenkäsittelyn ennennäkemättömässä laajuudessa, mikä voi johtaa joukkovalvontaan ja muihin ihmisoikeusrikkomuksiin. Siksi EP haluaa EU:n panostavan kansainväliseen yhteistyöhön samanmielisten kumppaneiden kanssa perusoikeuksien turvaamiseksi ja uusien teknologioiden riskien minimoimiseksi.

 

2. Komissiossa

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Kollegion kokous 11.5.2022. Todennäköisinä aiheina:

Rahoituspaketti (sisältäen velanoton suosimisen vähentämistuen [DEBRA – Debt Equity Bias Reduction Allowance] sekä EU:n sääntöjen uudelleentarkastelun koskien kuluttajille tarkoitettujen rahoituspalvelujen etämyyntiä) (Dombrovskis, Jourová)

Lasten oikeuksia koskeva paketti (sisältäen eurooppalaisen strategian paremman internetin luomiseksi lapsille sekä lain lasten seksuaalisen hyväksikäytön tehokkaaksi torjumiseksi) (Vestager, Šuica, Schinas)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet.

Nostoja komissaarien alkavan viikon tapaamisista:

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistuu maanantaina Euroopan tulevaisuuskonferenssin päätöstilaisuuteen Strasbourgissa.

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava kosmissaari Jutta Urpilainen osallistuu maanantaina Eurooppa-päivän tapahtumaan keskustakirjasto Oodissa Helsingissä.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans antaa tiistaina pääpuheenvuoron vuoden 2022 maailman vetyhuippukokouksessa ja vierailee Rotterdamin satamassa.

Kaikki komissaarien tapaamiset.

 

VIIME VIIKOLLA KOMISSIOSSA

Komissio julkisti sen terveysdata-avaruutta koskevan esityksensä, joka koskee terveystietojen digitaalista hallinnointia

Komissio julkisti tiistaina eurooppalaista terveysdata-avaruutta (EHDS) koskevan esityksen, joka on tarkoitus olla yksi Euroopan terveysunionin kulmakivistä. Esitykseen sisältyy asetusehdotus (pdf) sekä tiedonanto (pdf). Eurooppalaisen terveysdata-avaruuden myötä ihmiset saisivat mahdollisuuden hallita ja käyttää terveystietojaan kotimaassaan ja koko EU:ssa, edistäen digitaalisten terveyspalvelujen ja -tuotteiden sisämarkkinoita. Kansalaiset voisivat jakaa terveystietojaan terveydenhoidon ammattilaisille saadakseen parempaa terveydenhoitoa sekä myös täydentää ja korjata tietojaan, rajoittaa muiden pääsyä niihin tai tietää niiden käyttötarkoituksista. Jäsenmaiden tulisi varmistaa, että esimerkiksi potilastietojen yhteenvedot tai lääkemääräykset olisivat yhteisessä eurooppalaisessa muodossa. Yhteentoimivuudesta ja turvallisuudesta tehtäisiin pakollisia vaatimuksia, ja esimerkiksi potilaskertomusjärjestelmien valmistajien tulisi varmentaa tuotteidensa täytyttävän tietyt vaatimukset. Lisäksi jäsenmaiden tulisi nimetä digitaalisesta terveydenhuollosta vastaavat viranomaiset. Lisäksi sen terveysdata-avaruuden tarkoitus tarjota kehys terveysdatan käytölle tutkimus-, innovointi-, päätöksenteko- ja sääntelytarkoituksia varten. Terveysdata-avaruushanke pyrkii myös varmistamaan, että EU:n tietosuojanormeja noudatetaan kaikilta osin. Asetuksen läpimenoa ennen on kuitenkin ratkaistava useita ongelmia ehdotukseen liittyen (Politico). Politicon mukaan yksi ongelma tulee koskemaan yksityisyyttä, jonka saralla EP:n odotetaan nostavan huolenaiheeksi kansalaisten tietojen yksityisyyden. Toinen ongelma koskee monien jäsenmaiden heikohkoa digitaalista infrastruktuuria terveydenhuollon saralla – sen varmistaminen, että kansalliset terveydenhuoltoinstituutiot pystyvät toimeenpanemaan esityksen sisällön on iso pyyntö, joskin komissio on luvannut jäsenmaille varoja tähän tarkoitukseen.

 

3. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

 

Alkavalla viikolla neuvostoissa:

Tiistai 10. toukokuuta

Brysselin kuudes Syyria-konferenssi "Supporting the future of Syria and the region", 10. toukokuuta

Torstai 12. toukokuuta

EU–Japani-huippukokous, 12. toukokuuta

Kaikki neuvostojen kokoukset.

 

VIIME VIIKOLLA NEUVOSTOSSA

Euroryhmä keskusteli työsuunnitelmasta pankkiunionin aikaansaamiseksi

Euroryhmä keskusteli tiistaina Euroryhmän puheenjohtajan Paschal Donohoen esityksestä työsuunnitelmaksi (Agence Europe), jonka avulla euroalueen pankkiunioni pyritään saamaan aikaan. Työsuunnitelman toivotaan valmistuvan viimeistään kesäkuussa ennen seuraavaa eurohuippukokousta. Donohoen esityksessä pankkiunioni pyritään saamaan valmiiksi vuoteen 2030 mennessä. Työ jaetaan kahteen vaiheeseen, ja vaiheiden välissä (arviolta vuonna 2028) olisi tarkoitus pitää välitarkastus, jossa jäsenmaat voisivat yksimielisesti päättää toisen vaiheen aloittamisesta, mikäli ne katsovat ensimmäisen vaiheen toteutuneen suunnitelman mukaan. Työ jaettaisiin neljään eri alueeseen (Agence Europe): pankkikriisin hallinnan parantamiseen, eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän luomiseen, pankkien yhteismarkkinoiden syventämiseen ja valtionvelkariskien käsittelyyn. Kokouksen jälkeen Donohoe luonnehti jäsenmaiden välillä vallitsevan laaja yksimielisyys tarpeesta edistyä pankkiunionin suhteen. Jotkin maat näkevät Donohoen mukaan työsuunnitelman tasapainoisena, osa näkee asiassa tapahtuneen edistystä viime keskustelujen jälkeen, kun taas useampi jäsenmaa toivoi asiaa työstettävän vielä.

Ecofin neuvosto hyväksyi Bulgarian ja Ruotsin kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat

Talous- ja rahoitusasioiden neuvosto (Ecofin) hyväksyi tiistaina Bulgarian ja Ruotsin kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmat (Agence Europe) osana Next Generation EU -elpymisvälinettä. Bulgaria saa 6,3 miljardia euroa tukina, joista 59 % ohjataan ilmastosiirtymään, 29 % puolestaan digitaaliseen siirtymään. Ruotsi saa tukina 3,3 miljardia euroa ja tulee käyttämään summasta noin 44 % ilmastosiirtymään ja noin 21 % digitaaliseen siirtymään. Tähän mennessä yhteensä 24 jäsenmaan elpymis- ja palautumissuunnitelmat on hyväksytty, ainoastaan Alankomaiden, Puolan ja Unkarin suunnitelmat ovat yhä hyväksymättä.

Neuvostojen lehdistötiedotteet.

 

7. Kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

 

Viime viikolla julkaistut kannanottopyynnöt:

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvien haitallisten käytäntöjen estäminen (työllisyys- ja sosiaaliasiat; suositus; 3. toukokuuta – 31. toukokuuta)

Vähittäissijoitukset – uusi toimenpidepaketti kuluttajien osallistumisen lisäämiseksi pääomamarkkinoilla (pankki- ja rahoituspalvelut; asetusehdotus; 3. toukokuuta – 31. toukokuuta)

Unionin pelastuspalvelumekanismi – arviointi (humanitaarinen apu ja pelastuspalvelu; arviointi; 5. toukokuuta – 2. kesäkuuta)

Kulttuuriesineiden laiton kauppa – EU:n toimintasuunnitelma (sisäasiat; tiedonanto; 6. toukokuuta – 3. kesäkuuta)

Circular economy monitoring framework – Revision (ympäristö; tiedonanto; 6. toukokuuta – 3. kesäkuuta)

Viime viikolla alkaneet julkiset kuulemiset:

EU:n kouluhedelmä-, kouluvihannes- ja koulumaitojärjestelmän uudelleentarkastelu – EU-tuki (maatalouden ja maaseudun kehittäminen; asetusehdotus; 5. toukokuuta – 28. heinäkuuta)

EU:n kouluhedelmä-, kouluvihannes- ja koulumaitojärjestelmän uudelleentarkastelu (maatalouden ja maaseudun kehittäminen; asetusehdotus; 5. toukokuuta – 28. heinäkuuta)

Kaikki Euroopan komission kannanottopyynnöt ja julkiset kuulemiset.




Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset