Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.
Belgiassa vietetään arkipyhää torstaina ja perjantaina 13.–14. toukokuuta. Viikkokirje ilmestyy seuraavan kerran maanantaina 24. toukokuuta.
1. Parlamentin tapahtumat
Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.
Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien tapaamisia. Keskeisiä aiheita ovat:
Elpymis- ja palautumistukiväline. Parlamentin jäsenet keskustelevat komission johtavan varapuheenjohtaja Dombrovskisin ja komissaari Gentilonin kanssa 672 miljardin euron elpymis- ja palautumistukivälineestä ja jäsenvaltioiden toimittamista suunnitelmista. Kokous on ensimmäinen laatuaan, jossa europarlamentaarikot ja komissio kokoontuvat keskustelemaan elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista. Vastaavia kokouksia on tarkoitus järjestää joka toinen kuukausi (maanantai).
Median ja kansalaisyhteiskunnan suojeleminen. Oikeudellisten asioiden valiokunta (JURI) ja kansalaisvapauksien valiokunta (LIBE) keskustelevat siitä, kuinka mediaa ja kansalaisjärjestöjä voidaan paremmin suojella strategisilta oikeusjutuilta yleisön osallistumista vastaan (strategic lawsuits against public participation, SLAPPs), joiden tarkoituksena on vaientaa tai pelotella median ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Parlamentin jäsenet ovat vaatineet lainsäädäntöä tällä alalla jo vuodesta 2018 lähtien. Esittelijöiden kanssa pidettävä tiedotustilaisuus järjestetään valiokuntakeskustelun jälkeen (tiistai).
Seksuaali- ja lisääntymisterveys. Tiistaina äänestettäväksi jätettävässä mietinnössä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan (FEMM) jäsenten odotetaan kritisoivan seksuaali- ja lisääntymisterveyteen sekä naisten oikeuksiin kohdistuneita takaiskuja EU:ssa. Näiden katsotaan heikentäneen saavutettuja oikeuksia ja vaarantaneen naisten terveyden (tiistai).
Venäjän puuttuminen EU:n asioihin. Ulkomaista sekaantumista kaikkiin EU:n demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevä valiokunta (INGE) keskustelee Mihail Hodorkovskin (venäläisen Jukos-öljyryhmän entinen johtaja, nykyisin maanpaossa) kanssa hänen organisaationsa Dossier Centerin havainnoista Venäjän puuttumisesta EU:n ja EU-maiden kansallisiin asioihin (maanantai).
Muuttoliiketilanne Välimerellä. Kansalaisvapauksien valiokunnan (LIBE) jäsenet keskustelevat saksalaisen Der Spiegel -viikkolehden ja tutkivan Lighthouse Reports -lehden toimittajien kanssa lehtien viimeisimmistä tutkimuksista Välimeren muuttoliiketilanteesta ja Frontexin henkilöstön väitetyistä perusoikeuksien loukkauksista (maanantai).
Täysistuntovalmistelut. Poliittiset ryhmät valmistelevat 17.–20. toukokuuta pidettävää täysistuntoa. Täysistunnossa parlamentin jäsenet keskustelevat ja äänestävät oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta talouden vihertämisen aiheuttaman sosiaalisen vaikutuksen lieventämiseksi; yritysten vastuusta ympäristövahingoista; Tšekin pääministerin eturistiriidasta; Turkkia koskevasta vuosien 2019–2020 raportista; vetyä ja EU:n energiajärjestelmien integroimista koskevasta raportista sekä työperäisestä laillisesta maahanmuutosta. Parlamentin jäsenten on määrä hyväksyä myös kolme tärkeää vuosien 2021--2027 ohjelmaa: Erasmus, Luova Eurooppa ja Euroopan solidaarisuusjoukot.
2. Komission tapahtumat
Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.
Kollegion kokous keskiviikkona 12. toukokuuta. Todennäköisiä aiheita:
Tiedonanto nollapäästöisyydestä vedelle, ilmalle ja maaperälle (Timmermans)
Tiedonanto uudesta lähestymistavasta kestävään siniseen talouteen EU:ssa (Timmermans)
Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä.
Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:
Maanantai 10. toukokuuta
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää videoyhteydellä puheen saksalaisten naisten organisaatioiden kansallisneuvoston (National Council of German Women's Organizations) korkean tason tapahtumassa "Istanbulin sopimuksen 10. vuosipäivä".
Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager tapaa Brysselissä Ranskan talousministeri Bruno Le Mairen.
Tiistai 11. toukokuuta
Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans keskustelee videoyhteydellä Alankomaiden maatalous- ja puutarhanhoito-organisaation (LTO) edustajien kanssa.
Arvoista ja avoimuudesta vastaava varapuheenjohtaja Věra Jourová pitää videoyhteydellä puheen Eurooppaoikeuden akatemian tapahtumassa.
Keskiviikko 12. toukokuuta
Toimielinten välisistä suhteista ja tulevaisuuden ennakoinnista vastaava varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič keskustelee videoyhteydellä Ruotsin kauppa-, teollisuus- ja innovaatioministerin Ibrahim Baylanin kanssa.
Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides keskustelee videoyhteydellä Yhdysvaltojen maatalousministerin Thomas Vilsackin kanssa.
Torstai 13. toukokuuta
Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager tapaa Ateenassa, Kreikassa Kreikan ympäristö- ja energiaministerin Kostas Skrekasin.
Koheesio- ja uudistusasioista vastaava komissaari Elisa Ferreira tapaa Matosinhosissa, Portugalissa Matosinhosin pormestarin Maria Neves Salgueiron.
Perjantai 14. toukokuuta
Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager tapaa Ateenassa UK:n entisen pääministerin Tony Blairin
Maataloudesta vastaava komissaari Janusz Wojciechowski tapaa Varsovassa Puolan parlamentin alahuoneen edustajia ja keskustelee videoyhteydellä Visegrad-maiden parlamenttien maatalousvaliokuntien edustajien kanssa.
Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.
3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset
Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.
Etenemissuunnitelmat:
Energiatehokkuus ja kiertotalous – ekologista suunnittelua ja energiamerkintöjä koskeva työsuunnitelma 2020–2024 (Sisämarkkinat; Tiedonanto)
Mauritiuksen kanssa tehtävään kalastuskumppanuussopimukseen liittyvän pöytäkirjan neuvotteluvaltuudet (Meri- ja kalastusasiat; Suositus päätökseksi)
Kalastus – EU:n ja Mauritiuksen välisen kumppanuussopimuksen arviointi (Meri- ja kalastusasiat)
Aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun EU:n lainsäädännön tarkistaminen (Ympäristö; Asetusehdotus)
Kemikaalilainsäädäntö – REACH-asetuksen tarkistaminen myrkyttömän ympäristön saavuttamiseksi (Ympäristö; Asetusehdotus)
Julkiset kuulemiset:
Lastenlääkkeet ja harvinaissairauksien lääkkeet – päivitetyt säännöt (Kansanterveys; Asetusehdotus)
Rajatylittävä terveydenhuolto – potilaiden oikeuksien arviointi (Kansanterveys; Kertomus)
Digitaaliset terveystiedot ja -palvelut – eurooppalainen terveystietoalue (Kansanterveys; Asetusehdotus)
Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.
4. Neuvostot
Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.
Maanantai 10. toukokuuta
Ulkoasiainneuvosto. Asialistalla transatlanttiset suhteet ja Länsi-Balkan. Ulkoministerit arvioivat myös muun muassa Sahelin tilannetta, maailman terveystilannetta ja pandemiavalmiutta (tulevaa G20-ryhmän maailmanlaajuista terveyshuippukokousta ennakoiden), Afganistanin tilannetta Yhdysvaltojen ilmoitettua vetäytyvänsä maasta sekä suhteita Venäjään.
Tiistai 11. toukokuuta
Yleisten asioiden neuvosto. Ministerit valmistelevat 25. toukokuuta 2021 pidettävää ylimääräistä Eurooppa-neuvoston kokousta. Asialistalla on lisäksi EU:n koronavirustoimien koordinoinnin tämänhetkinen tilanne. Ministereille tiedotetaan myös muun muassa Euroopan tulevaisuuskonferenssista.
Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.
5. Komissiossa viime viikolla
5.1 Komissio ehdotti asetusta ulkomaisten tukien aiheuttamiin kilpailunvääristymiin puuttumiseksi EU:n sisämarkkinoilla
Komissio ehdotti keskiviikkona asetusta, jolla halutaan puuttua EU:n ulkopuolisten maiden yritystukien mahdollisiin kilpailua vääristäviin vaikutuksiin EU:n sisämarkkinoilla (Euroopan komissio) (pdf). Uusi lainsäädäntöehdotus on jatkoa kesäkuussa 2020 hyväksytylle ulkomaisia valtiontukia sisämarkkinoilla käsittelevälle valkoiselle kirjalle (Euroopan komissio) (pdf), jonka pohjalta järjestettiin tuolloin sidosryhmien kuuleminen. Komissio katsoo, että sisämarkkinoilla ei tällä hetkellä juurikaan valvota EU:n ulkopuolisten maiden yrityksilleen myöntämiä tukia, vaikka EU-maiden myöntämät tuet ovat tiukan valvonnan kohteena. Uudella asetuksella halutaan varmistaa sisämarkkinoiden tasapuoliset toimintaedellytykset. Uusi asetus on keskeinen osa samana keskiviikkona hyväksyttyä EU:n päivitettyä teollisuusstrategiaa (Euroopan komissio) (josta alla tarkemmin). Uuteen asetukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa avataan logiikkaa asetusehdotuksen taustalla (Euroopan komissio) (pdf) ja kuvataan tilanteita, joissa ulkomaiset tuet voivat vääristää sisämarkkinoita.
Ehdotus on tulkittu pyrkimyksenä edistää EU:n "strategista autonomiaa" suhteessa Kiinaan ja Yhdysvaltoihin (EUobserver) ja liikkua kohti EU:n yleistä tavoitetta määrätietoisemmasta (assertive) kauppapolitiikasta (Politico). Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EU puuttuu ulkomaisten tukien aiheuttamiin kilpailunvääristymiin. "Ulkomaiset tuet" onkin tässä yhteydessä useiden mielestä tulkittavissa nimenomaan "kiinalaisena valtiontukena" (Volkskrant), vaikka Kiinaa ei ehdotuksessa mainita. Komissio, jäsenmaat ja Euroopan parlamentti ovat erityisen huolissaan kiinalaisista yrityksistä, jotka saamiensa suorien valtiontukien, korottomien lainojen, valtiontakausten ja verohelpotusten mahdollistamina kykenevät ostamaan eurooppalaiset kilpailijansa ja tarjoamaan alhaisempia hintoja julkisien hankintojen toteuttamiseksi Euroopassa.
Keskeinen sisältö
Uusi asetus on jaettu kuuteen lukuun, joissa täsmennetään mitä "kilpailua vääristävillä ulkomaisilla tuilla" tarkoitetaan (Agence Europe) ja miten komissio voi tutkia tällaisia tapauksia. Siinä myös tarkennetaan epäreilun kilpailun olosuhteita tapauksissa, joissa ulkomaisia tukia käytetään fuusioissa tai julkisissa hankinnoissa. Yritykset, joiden liikevaihto EU:ssa on vähintään 500 miljoonaa euroa vuodessa ja jotka ovat kuluneiden kolmen vuoden aikana vastaanottaneet tukea kolmannelta maalta yli 50 miljoonan euron edestä, tarvitsevat yritysostoissa komission luvan. Komission lupaa tarvitaan myös julkisia hankintoja koskevissa sopimuksissa, kun sopimusten arvo ylittää 250 miljoonaa euroa ja sopimuksesta kilpaileva yritys on vastaanottanut rahallista tukea kolmannelta maalta. Tällaisissa tapauksissa yritykset ovat ilmoitusvelvollisia komissiolle, mutta komissio voi aloittaa tutkinnan myös omasta aloitteestaan.
Asetuksessa määritetään lisäksi, mitä komissio voi tehdä korjatakseen ulkomaisten tukien vääristäviä vaikutuksia. Korjaustoimenpiteisiin lukeutuu muun muassa yrityksen velvoittaminen tuen takaisinmaksamiseksi tuen alkuperämaalle. Komissio voi myös estää yritysoston tai julkisen sopimuksen, jos katsoo ulkomaisen yrityksen hyötyneen liiaksi valtiontuista.
Kesäkuun 2020 valkoisesta kirjasta poiketen, jossa komissio ehdotti jäsenmaille roolia ulkomaisten valtiontukien monitoroinnissa, komissio ehdottaa nyt kyseistä toimivaltaa yksinomaan itselleen. Komissio on pyrkinyt näin vastaamaan huoleen siitä, että jäsenmaat käyttävät uutta välinettä keskenään epäjohdonmukaisesti ja että jäsenmaiden kansalliset viranomaiset ylikuormittuvat. Uudella ehdotuksella komissio haluaa antaa itselleen mahdollisimman paljon liikkumavaraa markkinoita vääristävien tapausten tutkimiseksi (Agence Europe) välttäen kuitenkin hallinnollisen ylikuormituksen.
Vastaanotto ja seuraavat askeleet
Uuden sääntelyehdotuksen vastaanotto on ollut yleisesti ottaen positiivinen, näin muun muassa Euroopan parlamentin EPP-, Renew-, S&D- ja Vihreät-ryhmien piirissä. Parlamentin Kiina-suhteista vastaavan valtuuskunnan puheenjohtaja Reinhard Bütikofer (Vihreät) totesi toivovansa, että komissio "lakkaisi unelmoimasta EU–Kiina-investointisopimuksesta ja keskittyisi sen sijaan EU:n varustamiseen välineillä, joilla estetään eurooppalaisilla markkinoilla aktiivisia, kolmansista maista tulevia kilpailijoita hyötymästä epäreiluista tuista". Useat olivat kuitenkin pettyneitä komission ehdotukseen, jota oli sen lopullisessa versiossa supistettu huomattavasti alkuperäisestä ehdotuksesta (Politico). Ehdotuksen odotetaan olevan laajalti kannatettu jäsenmaiden keskuudessa, joista Alankomaat ehdotti vastaavia toimenpiteitä jo vuonna 2019 ja Saksa, Ranska, Italia ja Puola puolestaan vuonna 2020. Neuvotteluissa tuskin kuitenkaan vältytään erimielisyyksiltä, sillä kansalliset intressit ovat hyvin erilaisia; esimerkiksi Saksa vie Kiinaan yksinään enemmän kuin kaikki muut EU-maat yhteensä.
Ehdotuksessa esitettyjä välineitä markkinoiden tasapainottamiseksi ovat BusinessEuropen pääjohtajan Markus Beyrerin mukaan kaivanneet myös eurooppalaiset yritykset. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö (EAY) on sen sijaan toivonut komission tekevän vieläkin enemmän sisällyttämällä "ulkomaisiin tukiin" myös muita epäreiluja ja moraalittomia käytäntöjä kuten lapsityövoiman käytön.
Seuraavaksi Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot käsittelevät komission ehdotuksen tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Ehdotus on lisäksi avoin palautteelle 5. heinäkuuta 2021 asti. Kun lopullinen asetusteksti on hyväksytty, asetusta sovelletaan suoraan kaikkialla EU:ssa.
5.2 Komissiolta teollista strategiaa koskeva päivitys
Komissio esitti keskiviikkona EU:n päivitetyn teollisuusstrategian (Euroopan komissio), jonka tarkoituksena on "edistää kestävämpää, digitaalisempaa, selviytymiskykyisempää ja maailmanlaajuisesti kilpailukykyisempää taloutta". Päivitetyssä strategiassa huomioidaan (EUR-Lex) erityisesti pk- ja startup-yritykset tarjoamalla niille räätälöityä rahoitustukea sekä toimia vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseksi. Teollisuusstrategia linkittyy olennaisesti samana keskiviikkona esitettyyn asetusehdotukseen ulkomaisten valtiontukien aiheuttamiin kilpailunvääristyksiin puuttumisesta (Euroopan komissio) (josta tarkemmin yllä). Teollista strategiaa koskeva päivitys keskittyy seuraaviin aloihin: 1) Sisämarkkinoiden selviytymiskyvyn vahvistaminen, 2) puuttuminen EU:n strategisiin riippuvuuksiin ja 3) vihreän ja digitaalisen siirtymän nopeuttaminen.
Myös teollinen strategia (ulkomaisia valtiontukia koskevan asetusehdotuksen ohella) on tulkittu EU:n pyrkimyksenä koventaa otteitaan suhteessa Kiinaan (Financial Times). Teollista strategiaa koskevan päivityksen tavoitteena on vähentää EU:n riippuvuutta ulkomaisista tuottajista – erityisesti Kiinasta – kuudella alueella (EUobserver), joita ovat raaka-aineet, lääkeainesosat, puolijohteet, akut, vety ja pilviteknologia. Komissio listaa strategiassa 137 aluetta, joilla EU on erityisen riippuvainen tuonnista – josta yli puolet tulee Kiinasta. Päivitetyssä strategiassa todetaan, että EU:n tulisi luottaa eri kauppakumppaneihin aina kun mahdollista, mutta myös varastoida, käyttää vaihtoehtoisia materiaaleja ja toimia itsenäisesti.
Komissio luo päivitetyssä strategiassa neljä "teollista liittoumaa". Nämä ovat julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuussuhteita pilviteknologian, mikrosirujen, avaruusalusten ja nollapäästöisten lentokoneiden aloilla. Teolliset liittoumat ovat oikeutettuja paitsi EU:n myöntämään myös kansalliseen (kolmansista maista tulevaan) rahoitukseen. Yritysmaailma pitää liittoumia koskevaa ulottuvuutta myönteisenä, mutta esimerkiksi Maan ystävät -järjestö arvioi liittoutumien antavan teollisille aloille yhä enemmän vipuvoimaa (Agence Europe) EU-sääntelyyn ja EU:n varojen kohdentamiseen vaikuttamiseksi. 11 EU-maasta koostuva ryhmä on myös varoittanut komissiota kyseiselle tielle lähtemisestä, sillä pelkäävät kyseisten liittoumien vääristävän kilpailua EU:ssa ja hyödyttävän etenkin rikkaita hallituksia.
Päivitetyn teollisen strategian julkistamisen oli alun perin tarkoitus tapahtua jo 2021 maaliskuussa; viivästyksen taustalla uskotaan olevan (Agence Europe) komissaarien Frans Timmermans (vihreän kehityksen ohjelma), Margrethe Vestager (digitalisaatio), Valdis Dombrovskis (talous) ja Thierry Breton (sisämarkkinat) väliset erimielisyydet. Keskeinen jakolinja on mitä ilmeisimmin ollut painotusero "strategisen autonomian" ja "avoimuuden" välillä, joista ensimmäiseen painottuvaa lähestymistapaa on korostanut eritoten komissaari Breton ja jälkimmäiseen puolestaan komissaarit Vestager ja Dombrovskis. Sama jakolinja jakaa myös jäsenmaita. Esimerkiksi Ranska ja Saksa ovat lobanneet vapaamman valtiontukien käytön puolesta strategiseksi miellettyjen alojen (terveydestä lentokoneteollisuuteen) tukemiseksi. Komission päivitetty strategia ei kohdannut kaikkien meppienkään odotuksia (Politico). S&D:stä todettiin, että strategia ei saa jäädä pelkäksi "kartoitukseksi" ja EPP:stä puolestaan todettiin, että se ei ole "kypsynyt tarpeeksi". Politico kuvasi päivitetystä teollisesta strategiasta tulleen ideologinen taistelutanner sille, mikä on paras tapa parantaa EU:n kilpailukykyä.
5.3 Komissio esitti covid-19-taudin hoitokeinoja koskevan strategian
Komissio esitti torstaina EU:n strategian covid-19-viruksen aiheuttaman taudin hoitokeinojen kehittämiseksi ja niiden saatavuuden varmistamiseksi (Euroopan komissio). Covid-19-taudin hoitokeinoja koskeva strategia (Euroopan komissio) (pdf) kattaa lääkkeiden koko elinkaaren tutkimuksesta, kehittämisestä ja valmistuksesta hankintaan ja käyttöönottoon asti. Strategiassa esitetään kolmen uuden covid-19-hoitokeinon hyväksymistä lokakuuhun 2021 mennessä ja mahdollisesti vielä kahden muun hoitokeinon hyväksymisestä vuoden loppuun mennessä – komissio tavoittelee siis yhteensä viiden uuden covid-19-lääkkeen tuomista markkinoille vielä tämän vuoden aikana. Toistaiseksi markkinoilla on vasta yksi covid-19-lääke (Volkskrant) (siinä missä tehokkaiksi todettuja rokotteita on jo useita), jonka Euroopan lääkevirasto EMA on hyväksynyt, mutta silläkin on vakavasti sairastuneiden potilaiden oireita vain hieman lieventäviä vaikutuksia. Lokakuussa mahdollisesti hyväksyttävät hoitokeinot ovat jo EMA:n jatkuvan arvioinnin (rolling review) alaisina (Agence Europe).
Käytännössä strategiassa linjattu tavoite tarkoittaa investointeja tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin, kliinisten lääketutkimusten saatavuuteen ja nopeaan hyväksyntään, hoitovaihtoehtojen kartoitukseen sekä lääkkeiden toimitusketjuihin ja jakeluun. Strategiassa ehdotetaan lisäksi joustavien sääntelytapojen kehittämistä, yhteishankinnan ja -rahoituksen järjestämistä sekä kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä.
Covid-19-taudin hoitokeinoja koskeva strategia täydentää kesäkuussa 2020 julkaistua EU:n strategiaa covid-19-rokotteiden kehittämiseksi (Euroopan komissio) ja perustuu Euroopan lääkeviraston ja komission yhteistyöhön. Seuraavaksi komissio kokoaa kymmenen mahdollisen covid-19-hoitokeinon valikoiman ja yksilöi niistä viisi lupaavinta kesäkuuhun 2021 mennessä. Uusia hyväksymisiä, jatkuvia arviointeja ja yhteishankintasopimuksia on tarkoitus tehdä ennen vuoden loppua.
6. Parlamentissa viime viikolla
Euroopan parlamentissa oli vihreä viikko. Parlamentin jäsenet työskentelivät parlamentin ulkopuolella.
7. Muissa uutisissa
7.1 Euroopan tulevaisuuskonferenssi käynnistyi samalla kuin täysistunnon kokoonpanosta ja roolista saatiin sopu
Euroopan tulevaisuuskonferenssin avajaistilaisuus järjestettiin Eurooppa-päivänä sunnuntaina Strasbourgissa (Euroopan parlamentti). Tilaisuutta edelsi konferenssin johtokunnan kokous, jossa saavutettiin sopu konferenssin täysistunnon järjestelyistä (Euroopan parlamentti). Täysistunto tulee koostumaan yhteensä 433 jäsenestä. Kansallisten parlamenttien edustajille on varattu 108 paikkaa, neljä kunkin jäsenvaltion parlamenttia kohden. Euroopan parlamentin osuus on niin ikään 108 paikkaa. EU:n neuvostolle, eli jäsenvaltioiden hallitusten edustajille on varattu 54 paikkaa ja komissiolle kolme paikkaa. Lisäksi täysistunnossa on mukana 108 kansalaista: 80 edustajaa konferenssin puitteissa järjestettävistä kansalaispaneeleita (vähintään kolmannes alle 25-vuotiaita), 27 edustajaa muista kansallisista paneeleista ja tilaisuuksista (yksi kustakin EU-maasta), Euroopan nuorisofoorumin puheenjohtaja. Täysistunnossa on lisäksi 18 edustajaa sekä alueiden komiteasta että Euroopan talous- ja sosiaalikomiteasta, kahdeksan edustajaa työmarkkinaosapuolista sekä kahdeksan kansalaisyhteiskunnan edustajaa. Täysistunnoissa käydään temaattisia keskusteluita, jotka perustuvat kansalaispaneelien suosituksiin ja konferenssin verkkosivuille kerättyihin näkemyksiin. Tulevaisuuskonferenssin sivustolle kerätään, ja siellä analysoidaan ja julkaistaan tietoja kaikista konferenssiin liittyvistä keskustelutilaisuuksista. Täysistunto antaa lopulta ehdotuksensa johtokunnalle, joka puolestaan laatii raportin "yhteistyössä ja avoimesti" täysistunnon kanssa. Johtokunnan valmistelema raportti konferenssin päätelmistä esitellään yhteispuheenjohtajille. Toimielinten on määrä käsitellä pikaisesti mahdollisia jatkotoimenpiteitä, kukin oman toimivaltansa puitteissa ja perussopimusten mukaisesti.
Avajaistilaisuuden käynnisti Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tervetuliaispuhe, minkä jälkeen EU:n toimielinten johtajat, parlamentin puhemies David Sassoli, EU:n neuvoston puheenjohtajuutta edustanut Portugalin pääministeri António Costa, sekä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitivät puheenvuorot. Presidentti Macron painotti demokratian puolustamista. EU:hun tarvitaan uutta demokraattista henkeä unioniin. Hän myös totesi, että EU:n toimintakykyä terveyden alueella vahvistettava, seuraaviin pandemian kaltaisiin iskuihin varautumiseksi. Puhemies Sassoli toivoi konferenssissa keskustelua ilman tabuja. Myös hän toivoi, että EU-tason terveyspolitiikkaa vahvistetaan covid-19-pandemian oppien perusteella. Lisäksi Sassoli esitti, että Euroopan parlamentin on saatava täysi oikeus tehdä lakialoitteita, EU:n ulkopuoliselle toiminnalle hauraaksi jättävä yksimielisyysvaade on otettava keskusteluun ja kärkiehdokasmenettely komission puheenjohtajan valitsemiseksi on palautettava. Sassoli myös totesi, että perussopimusmuutoksia ei saa pelätä. EU-pj Portugalin pääministeri Costa korosti, että nyt tarvitaan muutosta. EU:n on hänen mukaansa pystyttävä vastaamaan kansalaisten konkreettisiin ongelmiin. Yksi hyvin keskeinen on hänen mukaansa terveyssiat. Komission puheenjohtaja von der Leyenin mukaan on tärkeää varmistaa, että mistä tahansa konferenssissa sovitaankin, se myös toteutetaan. Konferenssissa on hänen mukaansa kuultava erityisesti nuoria. Konferenssin teemoista hän nosti esiin ympäristön ja ilmaston. Von der Leyen myös painotti EU:n toiminnan tärkeyttä ja huomautti, että EU ollut parhaimmillaan silloin kun sen on ollut pakko toimia, joskus jopa ilman ennakkotapauksia tai toimivaltaa.
Avajaistilaisuudessa esiintyivät myös konferenssin johtokunnan yhteispuheenjohtajat Guy Verhofstadt (Euroopan parlamentti), Ana Paula Zacarias (EU:n neuvosto) ja Dubravka Šuica (komissio). He vastasivat etukäteen valmisteltuihin kansalaisten kysymyksiin. Verhofstadt totesi, että kulttuurista voi tulla vahvemmin EU:n toimivallan ala. Hän vaati yksimielisyysvaateen hylkäämistä EU:n neuvoston päätöksenteossa silloin, kun edistetään EU:n arvoja EU:n ulkopuolella. Hän myös toivoi eurooppalaisen armeijan luomista. Komission varapuheenjohtaja Šuica totesi, että konferenssissa on puhuttava kansalaisille tärkeistä kysymyksistä, mutta samalla on puhuttava myös toimielimiin liittyvistä kysymyksistä. Hän myös painotti, että konferenssin jatkoaskeleet tärkeitä: konferenssin keskustelujen pohjalta on saatava jotain todella aikaan.
Euroopan tulevaisuuskonferenssin ensimmäinen täysistunto järjestetään Agence Europen tietojen mukaan 19. kesäkuuta Strasbourgissa (Agence Europe). Konferenssin puitteissa on tarkoitus organisoida kymmenen temaattista ryhmää. Lisäksi on määrä järjestää neljä paneelikeskustelua, kussakin 200 kansalaista. Agence Europen tietojen mukaan ne järjestetään Firenzessä, Dublinissa, Maastrichtissa ja Natolinissa. Euroopan parlamentin piirissä valmistellaan lisäksi lokakuussa järjestettävää nuorisotapahtumaa.
7.2 Porton sosiaalisen huippukokouksen lopputulemat
Lauantaina 8. toukokuuta EU-maiden johtajat hyväksyivät Porton sosiaalisen huippukokouksen julistuksen (EU:n neuvostot), jossa uusitaan EU-maiden sitoutuminen sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden toimeenpanemiseen ja hyväksytään komission maaliskuussa esittämä sosiaalisten oikeuksien pilaria koskeva toimintasuunnitelma (Euroopan komissio). EU-johtajat toivottivat komission toimintasuunnitelman päätavoitteet tervetulleiksi (Agence Europe) ja tunnistivat eurooppalaisen ohjausjakson budjettimenetelmän roolin tavoitteiden saavuttamisessa, mutta eivät menneet numeerisiin yksityiskohtiin. Digitalisoitumisen ja tekoälyn vaikutuksille työhön luvattiin antaa "erityistä huomiota". Samoin jäsenmaat sitoutuivat erityisesti epätasa-arvon ja nuorisotyöttömyyden vähentämiseen, reilujen palkkojen puolustamiseen ja syrjinnän torjumiseen. Porton julistuksessa säädetään myös sosiaalisten oikeuksien pilarin ja EU:n keskeisten 2030-tavoitteiden toimeenpanon edistymisen seurannasta "korkeimmalla tasolla". Valtionpäämiehet toivottivat tervetulleeksi myös työmarkkinaosapuolten ehdotuksen vaihtoehtoisten indikaattorien hyväksymisestä.
Kahdesta pääkohdasta käytiin jokseenkin katkeraa keskustelua – EU:n toimivaltuuksista sosiaaliasioissa ja sukupuolten tasa-arvoa koskevasta kysymyksestä. Skandinavian maat vastustavat EU:n puuttumista sosiaalikysymyksiin ja Puola ja Unkari puolestaan vastustavat sukupuolten tasa-arvoa koskevaa ulottuvuutta (kiistakapulana nimenomaan englannin kielen sana "gender", jota Puola ja Unkari pitävät "ideologisesti latautuneena" ja määritelmältään epäselvänä).
7.3 EU–Intia-huippukokouksen lopputulemat
EU-johtajat ja Intian pääministeri Narendra Modi (osallisena videoyhteydellä) sitoutuivat lauantaina 8. toukokuuta Portugalin Portossa järjestetyssä huippukokouksessa (Agence Europe) käynnistämään uudelleen keskustelut kahdenvälisestä kauppasopimuksesta, joka olisi "tasapainoinen, kunnianhimoinen, kattava ja molempia osapuolia hyödyttävä" ja "vastaisi nykyisiin haasteisiin". EU–Intia-kauppasopimusneuvottelut käynnistettiin jo vuonna 2007, mutta ne ovat olleet pysähdyksissä sitten vuoden 2013.
Osapuolet sitoutuivat yhteisessä lausunnossa (EU:n neuvostot) (pdf) aloittamaan keskustelut myös erillisestä investointisuojasopimuksesta sekä sopimuksesta koskien maantieteellisiä merkintöjä. EU ja Intia lanseerasivat lisäksi niin kutsutun yhteyskumppanuuden (Connectivity Partnership) (EU:n neuvostot) (pdf), joka perustuu sosiaalisen, taloudellisen, verotuksellisen sekä ekologisen kestävyyden periaatteisiin ja taloudellisille toimijoille taattuihin tasapuolisiin toimintaedellytyksiin. Kumppanuuden puitteissa EU ja Intia aikovat vahvistaa yhteistyötään erilaisten hankkeiden kautta digitaalisten, energia-, liikenne- ja ihmisten välisten yhteyksien rakentamiseksi. Osapuolet sopivat yhdessä myös korkean tason tekoälytyöryhmän perustamisesta. Osapuolet sitoutuivat myös synergioiden luomiseen YK:n kestävän kehityksen 2030-tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
7.4 Komissio toistaiseksi pysäyttänyt pyrkimyksensä EU–Kiina-investointisopimuksen läpiviemiseksi
Komissio on taloudesta vastaavan komissaari Valdis Dombrovskiksen mukaan toistaiseksi laittanut tauolle pyrkimyksensä vakuuttaa EU:n neuvosto ja Euroopan parlamentti EU–Kiina-investointisopimuksen ratifioimisesta (Politico). Dombrovskis perusteli komission päätöstä poliittisen tietoisuuden nostattamisella ja painotti että on selvää, että nykyisessä tilanteessa, jossa niin EU kuin Kiina ovat asettaneet toistensa vastaisia pakotteita, ilmapiiri ei ole suotuisa sopimuksen hyväksymiselle. Päätös on Politicon mukaan ensimmäinen viesti komission suunnalta, että myös siellä on herätty viimeisten neljän kuukauden aikana nopeasti huonontuneeseen poliittiseen ilmapiiriin. Päätös antaa myös viitteitä siitä, että EU on jo siirtymässä Angela Merkelin jälkeiseen aikaan – Saksan liittokansleri Merkel oli vasta hiljattain kannustanut EU:ta nopeuttamaan hyväksymisprosessia.
7.5 Ajankohtaista ilmastoasioissa: 55-valmiuspaketin esitys siirtyy heinäkuun puoliväliin, EU-suurlähettiläät hyväksyivät ilmastolakisovun
Komissio on suunnitellut siirtävänsä 55-valmiuspaketin esittämistä alun perin kaavaillusta kesäkuusta huhtikuun 14. päivälle (Agence Europe). Paketissa esitellään tarkat keinot EU:n 55 %:n CO2-päästövähennystavoitteen (vuoteen 2030 mennessä) saavuttamiseksi. Valmiuspaketti koostuu yhteensä 12 lainsäädäntökokonaisuudesta. Siinä pääasiassa päivitetään olemassa olevaa EU-lainsäädäntöä joidenkin täysin uusien lainsäädäntöaloitteiden ohella. Näitä ovat muun muassa hiilitullimekanismia (CBAM) koskeva ehdotus, kestäviä lentopolttoaineita koskeva asetusehdotus (ReFuelEU Aviation) ja meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä koskeva direktiiviehdotus (FuelEU Maritime). Uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevien direktiivien muutosehdotukset on merkitty komission alustavassa aikataulussa "vielä vahvistettaviksi".
Jäsenmaiden EU-suurlähettiläät (Coreper) hyväksyivät keskiviikkona odotetusti väliaikaisen sopimuksen koskien ilmastolakia (Agence Europe). Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto pääsivät asiasta yhteisymmärrykseen 21. huhtikuuta kuuden neuvottelukierroksen jälkeen. Ilmastolain tarkoituksena on tehdä EU:n ilmastotavoitteista laillisesti sitovia. 2050 ilmastoneutraalisuustavoitteen lisäksi sopimukseen kirjattiin "vähintään 55 %:n nettopäästövähennys" vuoteen 2030 mennessä. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta (ENVI) äänestää väliaikaisesta sopimuksesta 10. toukokuuta, ennen kuin siitä äänestetään täysistunnossa kesäkuun lopulla. Tämän jälkeen sopimus tarvitsee vielä ministeritason hyväksynnän.
7.6 Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi 2020 toimintakertomuksensa
Euroopan tilintarkastustuomioistuin julkaisi viikolla vuotta 2020 koskevan toimintakertomuksensa (Euroopan tilintarkastustuomioistuin). Tilintarkastustuomioistuin toteaa pitäneensä huolta toimintansa jatkuvuudesta covid-19-kriisistä huolimatta. Se toteaa olosuhteista huolimatta toimittaneensa EU:n kansalaisten ja päätöksentekijöiden käyttöön riippumattomia arvioita, joissa arvioitiin EU:n eri toimien onnistuneisuutta. EU:n tarkastajat tutkivat vuonna 2020 monia haasteita, joita EU kohtasi varainkäyttönsä osa-alueilla. Näitä alueita olivat muun muassa ympäristö, liikenne, sosiaaliset kysymykset ja talous.