Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 16.–22.11.2020

Julkaistu 16.11.2020 11.25
Muokattu 23.11.2020 9.57

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 16.–22.11.2020

​Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin. Uutiskirje laaditaan eduskunnan jäsenten ja virkamiesten käyttöä varten. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien tapaamisia.

Euroopan terveysunioni. Ympäristö-, kansanterveys- ja elintarvikkeiden turvallisuusasioiden valiokunta (ENVI) keskustelee maanantaina terveysasioista vastaavan komissaarin Stella Kyriakidesin kanssa komission viime viikon Euroopan terveysunionia koskevista aloitteista.

Terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus ja kyberturvallisuus. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) keskustelee maanantaina komission sisäasioista vastaavan komissaarin Ylva Johanssonia ja EU-puheenjohtajamaa Saksan edustajan kanssa EU:n keinoista vastustaa terrorismia, järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberuhkia viimeaikaisten terroristi-iskujen valossa. Keskustelussa muun muassa poliisien tietojenvaihto, erityisesti koskien sormenjälkiä ja ajoneuvojen tunnistetietoja.

EKP/Lagarde. Talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) kuulee torstaina EKP:n pääjohtajaa Christine Lagardea, joka on myös Euroopan järjestelmäriskikomitean ESRB:n puheenjohtaja. Keskeisenä aiheena on pandemiasta toipuminen.

EU:n pitkän aikavälin budjetti. Parlamentin EU:n pitkän aikavälin budjetin neuvotteluryhmä kertoo maanantaina budjettiasioiden valiokunnalle (BUDG) viime viikolla saavutetusta sovusta EU-puheenjohtajamaa Saksan kanssa.

EU:n tuki COVID-19-toimiin ja luonnonkatastrofeihin. BUDG-valiokunta äänestää maanantaina EU:n solidaarisuusrahastosta myönnettävistä 132 miljoonan euron etukäteismaksuista COVID-19-terveyskriisistä alkuvuonna aiheutuneisiin kustannuksiin Espanjalle, Irlannille, Kreikalle, Kroatialle, Portugalille, Saksalle ja Unkarille. Valiokunta äänestää myös 700 miljoonan euron tuista Kroatialle maaliskuussa tapahtuneen maanjäristyksen ja Puolalle kesäkuussa tapahtuneiden tulvien johdosta.

Korkean tason konferenssi maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta. Torstaina (EU-puheenjohtaja Saksa) järjestetään korkean tason konferenssi meppien ja kansallisten parlamenttien kansanedustajien välillä maahanmuutto- ja turvapaikkauudistuksesta. Tilaisuudessa puhuvat muun muassa parlamentin puhemies David Sassoli, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Saksan, Portugalin ja Slovenian parlamenttien puhemiehet (Wolfgang Schäuble, Eduardo Ferro Rodrigues ja Igor Zorčič), YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n pakolaisvaltuutettu Filippo Grandi sekä Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestön IOM:n pääjohtaja António Vitorino. Eduskuntaa tapaamisessa edustavat Jussi Halla-aho, Jouni Ovaska, Riikka Purra ja Anne-Mari Virolainen.

Valmistautuminen täysistuntoon. Poliittiset ryhmät valmistautuvat 23.-26. marraskuuta järjestettävään täysistuntoviikkoon. Keskeisiä aiheita ovat median vapaus, journalistien suojelu, vihapuhe ja disinformaatio; EU:n uusi teollisuusstrategia; tuoteturvallisuuden takaaminen; kodittomuuden torjunta; COVID-19-pandemian vaikutukset ulkopolitiikkaan ja Schengen-alueeseen; sekä evästykset Eurooppa-neuvoston 10.-11. joulukuuta kokoukseen.

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous keskiviikkona 18. marraskuuta Todennäköisiä aiheita:

·       Euroopan talouden ohjausjakson syksyn paketti

·       Komission suositukset COVID-19-menettelyistä eristämisessä ja karanteenissa

·       Komission suositukset SARS-CoV-2 infektion antigeenitestien käytölle

·       Merellä tapahtuva uudistuvan energian tuotanto (offshore renewable energy)

·       Euroopan datahallinnan sääntely

Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantai 16. marraskuuta

Budjetista ja hallinnosta vastaava komissaari Johannes Hahn tapaa videoyhteydellä Espanjan taloudesta ja elinkeinotoiminnasta vastaavan varapääministerin Nadia Calviñon.

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton tapaa videoyhteydellä Sanofin toimitusjohtajan Paul Hudsonin.

Kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen osallistuu Eurooppanuorten, Itä-Suomen yliopiston ja Eurooppalainen Suomi ry:n järjestämään videokonferenssiin.

Tiistai 17. marraskuuta

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell johtaa puhetta EU-Keski-Aasia -ministeritason kokouksessa.

Arvoista ja avoimuudesta vastaava varapuheenjohtaja Věra Jourová tapaa videoyhteydellä Googlen globaaleista asioista vastaavan varapääjohtajan Kent Walkerin.

Sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson tapaa videoyhteydellä Ecuadorin ulkoministerin Luis Gallegosin.

Keskiviikko 18. marraskuuta

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell toimii yhtenä puheenjohtajana seitsemännessä EU-Nigerian ministeritason dialogissa.

Innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava komissaari Mariya Gabriel pitää alustuspuheenvuoron Science Europe -yhdistyksen konferenssissa " The European Research Area (ERA) Contribution to the Post-COVID-19 Recovery and Transition to a Resilient Society".

Torstai 19. marraskuuta

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans tapaa videoyhteydellä Yhdysvaltojen senaatin ilmastonmuutosta käsittelevän Climate Solutions Caucusin (Yhdysvaltojen senaatti) edustajia. Timmermans tapaa päivän aikana videoyhteydellä myös Greenpeacen Euroopan toimintojen johtajan Jorgo Rissin.

Tasa-arvosta vastaava komissaari Helena Dalli osallistuu videoyhteydellä EU-puheenjohtaja Saksan järjestämään sateenkaariperheitä käsittelevään konferenssiin (Intersectionality and LGBTI Policies in Europe: Lived Realities of Lesbian* Women and the Recognition of Rainbow Families)

Perjantai 20. marraskuuta

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager tapaa videoyhteydellä Kreikan kehitys- ja investointiasioista vastaavan ministerin Adonis-Spyridon Georgiadisin.

Naapuruuspolitiikasta ja laajentumisesta vastaava komissaari Olivér Várhelyi tapaa videoyhteydellä NATO-johtoisen Kosovon KFOR-rauhanturvajoukkojen edustajan kenraalimajuri Ferenc Kajárin.

Lauantai 21. marraskuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistuu videoyhteydellä 21.-22. marraskuuta järjestettävään G20-huippukokoukseen.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelma: Verkko- ja digisisältö vammaisten saataville – EU:n sääntöjen tarkistus (Digitaalitalous ja ‑yhteiskunta; Arviointi)

Etenemissuunnitelma: Pankkiunioni: uudelleentarkastelu pankkikriisin hoidosta ja talletusvakuutusjärjestelmästä (BRRD uudelleenarviointi) (Pankki- ja rahoituspalvelut; Direktiiviehdotus)

Etenemissuunnitelma: Pankkiunioni: uudelleentarkastelu pankkikriisin hoidosta ja talletusvakuutusjärjestelmästä (SRMR uudelleenarviointi) (Pankki- ja rahoituspalvelut; Asetusehdotus)

Etenemissuunnitelma: Maksukyvyttömyyslainsäädäntö: kansallisten lakien lähentäminen rajatylittävien investointien edistämiseksi (Oikeusasiat ja perusoikeudet; Suositus)

Julkinen kuuleminen: Teiden yhteysvaatimukset liikkuvalle koneistolle (Sisämarkkinat; Asetusehdotus)

Julkinen kuuleminen: EU:n maatalouspolitiikka – arviointi sen vaikutuksesta tietämyksen vaihtoon ja neuvontaan (Maatalouden ja maaseudun kehittäminen; Arviointi)

Julkinen kuuleminen: EU:n toimintasuunnitelma kohti päästöttömyyttä ilman, veden ja maaperän osalta (Ympäristö; Tiedonanto)

Etenemissuunnitelma ja julkinen kuuleminen: Henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöt – päästönormien tarkistaminen (Ilmastotoimet; Asetusehdotus)

Etenemissuunnitelma ja julkinen kuuleminen: Ilmastonmuutos – EU:n päästökauppajärjestelmän päivittäminen (Ilmastotoimet; Direktiiviehdotus)

Etenemissuunnitelma ja julkinen kuuleminen: Maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous – EU:n sääntöjen uudelleentarkastelu (Ilmastotoimet; Asetusehdotus)

Etenemissuunnitelma ja julkinen kuuleminen: Kansalliset päästövähennystavoitteet (taakanjakoasetus) – vuoteen 2030 tähtäävään ilmastotavoitesuunnitelmaan perustuva uudelleentarkastelu (Ilmastotoimet; Asetusehdotus)

Etenemissuunnitelma ja julkinen kuuleminen: Valtiontuki ympäristönsuojelulle ja energia-alalle – tarkistetut suuntaviivat (Kilpailu; Tiedonanto)

Etenemissuunnitelma ja julkinen kuuleminen: Pankkiunioni: uudelleentarkastelu pankkikriisin hoidosta ja talletusvakuutusjärjestelmästä (DGSD uudelleenarviointi) (Pankki- ja rahoituspalvelut; Direktiiviehdotus)

 

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Maanantai 16. marraskuuta

Maatalous- ja kalastusministerien videoneuvottelu. Esityslistalla: maatalousmarkkinoiden tilanne. Ministereille tiedotetaan seuraavista asioista: ruokahävikki ja ruokajäte, pellolta pöytään strategiaa koskeva konferenssi, elintarvikejärjestelmiä käsittelevän YK:n huippukokouksen valmistelu, EU:n metsäpolitiikkojen ja vuoden 2020 jälkeisen EU:n metsästrategian näkymät.

Tiistai 17. marraskuuta

Eurooppaministerien videoneuvottelu. Esityslistalla: vuosittainen oikeusvaltiovuoropuhelu ja tilanteen arviointi tietyissä jäsenmaissa, Eurooppa-neuvoston 10.-11. joulukuuta kokouksen valmistelu, EU:n laajentumisprosessi nykytilanne (Albanian tasavalta ja Pohjois-Makedonian tasavalta), pitkän aikavälin EU-budjetin valmistelun nykytilanne.

Keskiviikko 18. marraskuuta

Euroopan talousalueen neuvoston videoneuvottelu.

Torstai 19. marraskuuta

Eurooppa-neuvoston videoneuvottelu. Aiheena EU:n COVID-19-pandemian hoito. Seurantatapaaminen 29. lokakuulta, jolloin valtionjohtajat sopivat yhteisten toimien vahvistamisesta.

Sisämarkkina- ja teollisuusministerien videoneuvottelu. Esityslistalla COVID-19-elpymisuunnitelma erityisesti EU:n teollisuuden dynaamisuuden, selviytymiskyvyn ja kilpailukyvyn kannalta.

Ulkoministerien videoneuvottelu.

Perjantai 20. marraskuuta

Avaruusministerien videoneuvottelu. Esityslistalla: Euroopan rooli globaalissa avaruustaloudessa erityisesti EU:n avaruusteollisuuden kilpailukyky, EU:n rooli kansainvälisen sääntelyjärjestelmien muotoilussa sekä 10. avaruusneuvoston (EU ja ESA) valmistelu sekä Euroopan osallistuminen maailmanlaajuisen avaruustalouden keskeisten periaatteiden määrittelyyn.

Puolustusministerien videoneuvottelu. Esityslistalla: ulko- ja turvallisuuspolitiikan päivitys, mukaan lukien tilanne Malissa ja operaatio IRINI, strateginen kompassi, pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY – PESCO) strateginen arviointi.

Lauantai 21 marraskuuta

G20-huippukokous, 21.-22. marraskuuta

Sunnuntai 22 marraskuuta

G20-huippukokous, 21.-22. marraskuuta

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Aloite EU:n terveysunionista ja ensimmäiset lainsäädännölliset ehdotukset

Komissio julkaisi keskiviikkona (Euroopan komissio) ensimmäiset askeleet EU:n tiivistämiseksi terveyden alueella, eli komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin syyskuun EU:n tila puheessaan mainitseman Euroopan terveysunionin rakentamiseksi (Euroopan komissio). Julkaistuun kokonaisuuteen kuuluvat komission sivuilta löytyvät tiedonanto terveysunionin kokonaisuudesta, asetusehdotukset Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n ja Euroopan lääkeviraston EMAn kehittämisestä sekä asetusehdotus valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista (parantamalla EU:n ja jäsenvaltioiden koordinoinnin valmiuksia, vahvistamalla valvontaa, parantamalla perustietojen raportointia sekä ottamalla käyttöön EU:n laajuisen hätätilajärjestelyn). Suurin osa toimista sisältyy EU:n terveysohjelmaa vuosille 2021–2027 (EU4Health) koskevaan komission ehdotukseen (EU:n valmiussuunnitelman laatiminen, kansallisten terveydenhuoltojärjestelmien stressitestien ja valmiusharjoitusten tukeminen, terveydenhuollon ammattilaisten jatkokoulutus ja digitalisaatioon liittyvät investoinnit). Osaa ehdotuksista voitaisiin komission mukaan rahoittaa muista EU-lähteistä, kuten InvestEU-ohjelmasta.

Esityksen keskiössä on asiaan keskeisesti liittyvien EU-virastojen eli Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus ECDC:n ja Euroopan lääkeviraston EMAn kriisivalmiuksien kehittäminen sekä hahmotelma uudesta terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisesta (HERA). Tiivistelmä esitykseen sisältyvistä virastoihin liittyvistä kehityksistä täällä (Euroopan komissio).

ECDC:n valtuuksia ehdotetaan lisättävän seuraavasti: epidemiologinen seuranta reaaliaikaisten ja kattavien järjestelmien avulla; valmius- ja reagointisuunnittelu, raportointi ja auditointi; riskinhallintaa koskevien suositusten ja vaihtoehtojen laadinta; mahdollisuus koota ja ottaa käyttöön erityistyöryhmä EU-maiden paikallisten toimien tueksi; EU:n vertailulaboratorioiden verkoston ja ihmisperäisiä aineita koskevan verkoston perustaminen.

EMAn valtuuksia puolestaan ehdotetaan lisättäväksi seuraavasti: kriittisten lääkkeiden ja terveydenhuollon tarvikkeiden saatavuusongelmien riskien seuraaminen ja lieventäminen; tieteellinen neuvonta lääkkeistä, joilla voidaan mahdollisesti hoitaa, ehkäistä tai diagnosoida kriisejä aiheuttavia tauteja; rokotetutkimusten koordinointi; kliinisten kokeiden koordinointi.

ECDC:n ja EMAn rinnalle komissio haluaa uuden terveysalan hätätilanteiden valmiusviranomaisen. Se olisi olisi komission mukaan tärkeä osatekijä, joka auttaisi EU:ta paremmin vastaamaan rajat ylittäviin terveysuhkiin. EU-tason viranomainen paikkaisi komission mukaan rakenteellisia aukkoja EU:n terveysalan valmius- ja varautumiskapasiteetissa biolääketieteellisen kehityksen, tuotannon ja puskurikapasiteetin suhteen. Se hoitaisi myös tulevaisuudennäkymien kartoitustoimintoa, jonka tarkoituksena olisi tunnistaa kehitteillä olevia biolääketieteen teknologioita, joita voitaisiin hyödyntää laajassa mitassa todellisissa käyttösovelluksissa kriisiaikoina. Viranomainen pyrkii yhdessä teollisuuden, tiedemaailman ja kliinisten tutkimusorganisaatioiden kanssa luomaan onnistuneita julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. EU:lla ei myöskään ollut koordinoitua ja järjestelmällistä tapaa tukea tarvittavien tarvikkeiden kehittämistä, tuotantoa ja hankintoja. EU-tasolla ei tällä hetkellä ole tällaisia toimia vetämään ja koordinoimaan lainkaan Yhdysvaltain BARDAn (Biomedical Advanced Research and Development Authority) kaltaista elintä. Unionin tila 2020 -puheessaan puheenjohtaja von der Leyen lupasi, että EU rakentaa "Euroopan BARDAn" biolääketieteen huippuluokan tutkimusta ja kehitystä varten. Uusi viranomainen tuo lisäkapasiteettia ja valmiutta vastata rajat ylittäviin uhkiin ja hätätilanteisiin, olivatpa ne alkuperältään luonnollisia tai tahallaan aiheutettuja.

Politico arvioi (Politico) komission esityksen lisäävän olennaisesti EU:n voimia terveyden alueella. Uudistusten myötä EU voisi julistaa terveyshätätiloja riippumatta Maailman terveysjärjestöstä WHO:sta, luoda omia pandemiavarautumissuunnitelmia, vaatia jäsenvaltiota lähettämään terveystietoja (esimerkiksi sairaalavuoteiden saatavuudesta sekä tehohoidon kapasiteetista), kehittää uusi virasto terveyshätätilanteisiin, mahdollistaa ECDC:n tehdä aidosti politiikkasuosituksia jäsenvaltioille sekä EMAan hallinnoida lääkkeiden ja lääketieteellisten välineiden saatavuusongelmia. Esimerkiksi ECDC voi nykyisellään ainoastaan esitellä tieteellisiä tuloksia, mutta niiden tulkinta jää jäsenvaltioille.

Toimenpidepaketti pysyy komission mukaan nykyisen perussopimuksen rajoissa. Vakavia rajat ylittäviä terveysuhkia koskeva asetus perustuu sekä artiklaan 168 (terveys) että artiklaan 114 (sisämarkkinat), jotka muun muassa sallivat EU:n toteuttaa koordinoituja toimenpiteitä EU-tason hätätilan julistamisen jälkeen. Politico arvioi (Politico), että ehdotettujen toimenpiteiden vaikutus olisi kuitenkin rajallinen nykyisten sopimusten puitteissa. Esimerkiksi ECDC:n politiikkasuositukset eivät olisi sitovia eikä EU:lla olisi edelleenkään mahdollisuuksia konkreettisesti vahvistaa jäsenvaltioiden terveydenhoitojärjestelmiä.

Useat sidosryhmät, kuten kansalaisjärjestöt, lääketeollisuus sekä mepit yli poliittisten ryhmien rajojen ottivat ehdotuksen positiivisesti vastaan (Politico). Keskeinen kysymys jatkossa on jäsenvaltioiden kanta (Politico), erityisesti koskien lääkevirasto EMAa. ECDC:n osalta useimmat jäsenvaltiot sopivat heinäkuussa (Politico) että sitä on parannettava. Ajatukset EMAn valtuuttamisesta lääkkeiden saatavuuden varmistamisesta hätätilanteiden ulkopuolella sekä EU:n terveysturvakomitean (Euroopan komissio) mahdollisuudesta tehdä päätöksiä jäsenvaltioissa toteutettavista toimenpiteistä olisivat puolestaan todennäköisesti hankalampia kysymyksiä neuvostossa.

5.2 Hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskeva EU:n strategia (LGTBI+ strategia)

Komissio julkaisi torstaina (Euroopan komissio) EU:n LGTBI+ strategian vuosille 2020-2025 (Euroopan komissio), joka koskee homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten, intersukupuolisten ja queer-ihmisten (hlbtiq-henkilöiden) tasa-arvoa. Strategia on EU:lle ensimmäinen laatuaan. Taustalla on muun muassa raportti (Euroopan komissio) vuodelta 2019 hlbtiq-henkilöiden tasa-arvon edistämisen toimista ja yleisemmin komission tahtotila edistää tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumista (viimeaikaisia aloitteita: sukupuolten tasa-arvo (Euroopan komissio) (maaliskuu), rikosten uhrien oikeudet (Euroopan komissio) (kesäkuu) sekä rasismin torjunta (Euroopan komissio) (syyskuu).

Strategiassa esitetään toimia neljällä eri alueella.

1. Syrjinnän torjunta. Komissio aikoo laatia tilannekatsauksen erityisesti työllisyyden alalla. Yhdenvertaista kohtelua työssä koskevan direktiivin soveltamisesta on tarkoitus julkaista kertomus vuonna 2022. Komissio aikoo kertomuksen pohjalta esittää tarvittaessa lainsäädäntöä muun muassa tasa-arvoelinten roolin lujittamiseksi. Lisäksi se aikoo esittää sääntelykehyksen, jolla puututaan erityisesti tekoälyjärjestelmiin sisältyvään ennakkoluulojen ja syrjinnän riskiin.

2. Turvallisuuden varmistaminen. Komissio aikoo esittää vuonna 2021 aloitteen, jolla EU:n määrittelemien rikosten luetteloa laajennetaan kattamaan viharikokset ja vihapuhe myös silloin, kun ne kohdistuvat hlbtiq-henkilöihin. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa hlbtiq-henkilöiden suojelu viharikoksilta ja vihapuheelta. Lisäksi komissio aikoo tarjota rahoitusmahdollisuuksia aloitteille, joilla pyritään torjumaan hlbtiq-henkilöihin kohdistuvia viharikoksia, vihapuhetta ja väkivaltaa.

3. Sateenkaariperheiden oikeuksien parantaminen. Komissio aikoo tehdä vanhemmuuden

vastavuoroista tunnustamista koskevan säädösaloitteen ja harkitsee mahdollisia toimenpiteitä, joilla tuetaan samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen vastavuoroista tunnistamista jäsenmaiden välillä. Vallitsevassa tilanteessa jäsenmaiden välisten lainsäädännön erojen vuoksi perhesiteitä ei aina tunnusteta, kun sateenkaariperhe ylittää EU:n sisärajan.

4. Hlbtiq-henkilöiden tasa-arvo kaikkialla maailmassa. Komissio aikoo tukea toimia, joilla edistetään hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä ja turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta.

Strategia on otettu yleisesti ottaen hyvin positiivisesti vastaan (Agence Europe). Muun muassa International Lesbian, Gay, Bisexual and Intersex Association -yhdistyksen edustaja kiitti, että komissiolla on ensimmäistä kertaa selkeä toimintaohjelma kattaen usean politiikkalohkon. Erityisesti yhdistys kiitti komission ottamaa johtoroolia työskentelyssä jäsenvaltioiden kanssa. Toisaalta GUE/NGL -ryhmän mep Malin Björk valitti strategian "heikkoja sitoumuksia" hlbtiq-pakolaisten suojelemisessa. Komissio myös "epäonnistui täysin" hänen mukaansa siinä, että EU:n rahoitusta ei kytketä ehdolliseksi hlbtiq-oikeuksien toteutumiselle.

Komissio kannustaa nyt jäsenmaita hyödyntämään jo aiemmin esitettyjä parhaita käytäntöjä (Euroopan komissio) ja kehittämään omia toimintasuunnitelmia hlbtiq-henkilöiden tasa-arvon edistämiseksi. Tavoitteena tulisi komission suosituksen mukaan olla hlbtiq-henkilöiden parempi suojelu syrjinnältä ja täydentää komission esittämää strategiaa toimenpiteillä, joilla edistetään hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Komissio tulee seuraamaan säännöllisesti strategiassa esitettyjen toimien täytäntöönpanoa ja esittää väliarvioinnin vuonna 2023.

5.3 Uusi kuluttaja-asioiden toimintaohjelma

Komissio julkisti perjantaina (Euroopan komissio) uuden kuluttaja-asioiden toimintaohjelman (Euroopan komissio). Se sisältää viisi painopistealuetta: vihreä siirtymä, digitaalinen murros, kuluttajaoikeuksien tehokas täytäntöönpano, haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajaryhmien oikeudet sekä kansainvälinen yhteistyö. Kantavana ideana on komission mukaan kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen siirryttäessä vihreään ja digitaaliseen talouteen. Komissio toteaa, että pandemia toi mukanaan merkittäviä haasteita, jotka vaikuttavat kuluttajien arkipäivään. Toimintaohjelmassa komissio esittää painopisteitä ja keskeisiä toimia, joita olisi vietävä seuraavien viiden vuoden aikana eteenpäin yhdessä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan tasolla ja kansallisella tasolla. Näihin sisältyy muun muassa uusi lainsäädäntöehdotus, jolla pyritään antamaan kuluttajille parempaa tietoa kestävyydestä ja mukauttamaan nykyistä lainsäädäntöä digitaaliseen siirtymään, sekä toimintasuunnitelma tuoteturvallisuudesta Kiinan kanssa. Uusi kuluttaja-asioiden toimintaohjelma perustuu vuoden 2012 kuluttaja-asioiden toimintaohjelmaan. Tiivistelmä aloitteesta täällä (Euroopan komissio).

Komissio odottaa nyt laaja-alaista keskustelua kaikkien asiaan liittyvien osapuolten kanssa painopisteistä ja toimista sekä yhteistyömenetelmistä, joilla voidaan edistää kuluttajansuojaa yhdessä tulevina vuosina.

5.4 Komission toimet Amazonia vastaan kilpailun vääristämisestä

Komissio kertoi tiistaina (Euroopan komissio) ilmoittaneensa Amazonille alustavan näkemyksensä, että yritys on rikkonut EU:n kilpailuoikeuden sääntöjä vääristämällä kilpailua verkossa tapahtuvassa vähittäiskaupassa. Komission mukaan Amazon käyttää järjestelmällisesti hallussaan olevia aineistoja sen kauppapaikalla olevista riippumattomista myyjistä omaksi edukseen. Komissio myös aloitti uuden virallisen kilpailuoikeustutkimuksen (aiempi tapaus vuodelta 2019 (Euroopan komissio)) Amazonin suosituimmuuskohtelusta sen omille tuotetarjouksille sekä sen logistiikkapalveluita käyttäville myyjille.

6. Parlamentissa viime viikolla

6.1 Parlamentin täysistuntoviikon päätöksiä

Parlamentissa oli keskiviikosta perjantaihin täysistunto. Parlamentti muun muassa päätti kannoistaan InvestEU-rahastoon (Euroopan parlamentti) (tarkoituksena tukea 1 200 miljardin euron investointien luomista helpottaen rahoitusjärjestelyitä), EU:n arvojen toteutumiseen COVID-19-kriisin aikana (Euroopan parlamentti) (muun muassa todeten että hätätoimenpiteiden oltava tarpeellisia, oikeasuhteisia ja väliaikaisia, sekä demokraattisesti valvottavia), vihreän kehityksen ohjelman rahoitukseen (Euroopan parlamentti) (kaikkien EU-maiden oltava ekologisesti ja taloudellisesti kilpailukykykyisempiä; julkisten ja yksityisten investointien täydennettävä toisiaan; lisäksi julkisia investointeja pidättäydyttävä tekemästä haitalliseen ja ympäristö saastuttavaan toimintaan); EU4Health-terveysohjelmaan (Euroopan parlamentti) (vaatien eurooppalaisen lääkintäapumekanismin perustamista ja EU:n kriisivarautumisen parantamista, EU:n seuranta-, raportointi- ja ilmoitusjärjestelmän kehittämistä sekä terveydenhuollon digitalisoinnin edistämistä), EU:n vuoden 2021 budjettiin (Euroopan parlamentti) (vaatien 182 miljardin euron budjettia vastaten 15 miljardin euron lisäystä komission alkuperäiseen esitykseen, erityisesti kohdistaen 14 miljardia euroa EU:n lippulaivaohjelmille sekä peruen neuvoston komission esitykseen tekemät leikkaukset) sekä Euroopan laajuisen julkisten työvoimapalvelujen verkoston roolin kehittämisen (Euroopan parlamentti) (pidentäen verkoston mandaattia vuoden 2027 loppuun, kannustaen jäsenten yhteistyön parantamiseen sekä kehottaen keskittymään reiluun, kaikki sisältävään ja kestävään työhön).

Lisäksi parlamentti valitsi (Euroopan parlamentti) Robert Metsolan varapuhemiehekseen komissaariksi valitun Mairead McGuinness sijalle ja tuomitsi (Euroopan parlamentti) hiljattaiset Ranskassa ja Itävallassa tehdyt terrori-iskut.

6.2 Parlamentin reaktioita Yhdysvaltojen vaalitulokseen

Mepit keskustelivat keskiviikkona (Agence Europe) täysistunnossa Yhdysvaltojen vaalien tuloksesta seuraten Joe Bidenin valintaa Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi. Keskeisinä teemoina olivat halu transatlanttisen yhteistyön uudistamiseen samalla kun peräänkuulutettiin EU:n riippumattomuutta Yhdysvalloista.

EPP:n Michael Gahler totesi, että EU:n ja Yhdysvaltojen suhde voidaan saada takaisin raiteille, pohjautuen luottamukseen, keskinäiseen ymmärrykseen sekä tulevaisuuteen katsovaan kumppanuuteen.

S&D:n Kati Piri halusi EU:lta enemmän itsenäistä toimintaa, vaatien EU:n täyttämään velvoitteensa kansainvälisen toimijana. Hän myös esitti, että Biden kutsuttaisiin puhumaan Euroopan parlamenttiin käynnistämään uudestaan transatlanttisen suhteen.

Renew'n Hilde Vautmans sanoi EU:n velvollisuuden olevan seisoa vahvana Yhdysvaltojen rinnalla ja rakentaa omien vahvuuksiensa varaan.

Vihreiden Ska Keller näki, että transatlanttiset suhteet ovat huonontuneet Trumpin virkakaudella. Hänen mukaansa oppi jaksosta on se, että EU:n on oltava vahva ja päättäväinen toiminnassaan. EU:n otettava itsensä vakavasti, jotta EU otetaan vakavasti. EU:lla on vastuu toimistaan, riippumatta siitä kuka Yhdysvaltojen presidentti on.

ECR:n Angel Dzhambazki painotti, että on tärkeää jatkaa hyvien transatlanttisten suhteiden ylläpitämistä riippumatta siitä, kuka Yhdysvaltojen presidentti on.

EU:n strateginen autonomia oli keskustelussa myös muilla foorumeilla. Torstaina Ranskan presidentti Emmanuel Macron otti kantaa toissaviikon Saksan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauerin lausuntoon, jossa hän herätti huomioita kirjoittamalla (Politico), että Eurooppa ei pysty korvaamaan Yhdysvaltojen roolia turvatakuiden tarjoajana. Macron totesi (Politico) olevansa "perinpohjaisesti eri mieltä" ja Kramp-Karrenbauerin lausunnon olevan "historian virhetulkinta".

6.3 EU:n tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus 2019: puhdas kertomus, huomauttamista menojen virhetasossa

EU:n tilintarkastustuomioistuin julkaisi keskiviikkona vuoden 2019 vuosikertomuksensa (ETT). ETT tarkastaa joka vuosi EU:n talousarvion tulot ja menot ja antaa lausunnon tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tulo- ja menotapahtumien sääntöjenmukaisuudesta. Vuoden 2019 menot olivat 159,1 miljardia euroa, vastaten 2,1 % jäsenvaltioiden julkisista kokonaismenoista ja 1,0 % unionin bruttokansantulosta. ETT antoi puhtaan tarkastuslausunnon vuoden 2019 tilien luotettavuudesta eli tilinpäätös antaa sen mukaan oikean ja riittävän kuvan. Vuoden 2019 tulot olivat lailliset ja sääntöjenmukaiset, eikä maksujen virhetaso ollut olennainen. EU:n talousarvion menojen arvioitu kokonaisvirhetaso vuodelta 2019 oli 2,7 % (2018: 2,6 %). Virhetaso oli kuitenkin olennainen suuririskisissä menoissa, jotka perustuvat pääasiassa kulujen korvaamiseen ja joihin sovelletaan usein mutkikkaita sääntöjä. Näiden menojen virhetaso oli 4,9 % (2018: 4,5 %). Vuonna 2019 tämän tyyppisten menojen osuus perusjoukosta oli merkittävä, sillä se kasvoi 53,1 %:iin. Tämä johtui paljolti koheesioalan menojen kasvusta. Päinvastoin kuin aiempina kolmena vuotena, virheet ulottuvat tästä syystä laajalle. Tämä on perusteena sille, että menoja koskeva tarkastuslausunto on kielteinen. ETT myös korosti tarvetta tarkkaan ja tehokkaaseen COVID-19-elpymisvarojen seurantaan. ETT lisäksi esittää havainnon (Agence Europe), että vain 40 % sovitusta rahoituksesta jaksolle 2014-2020 on maksettu ja osa jäsenvaltioista on käyttänyt ainoastaan kolmasosan. Tämän vuoksi vuoden 2019 lopulla oli maksamattomia sitoumuksia 298 miljardia euroa.

Parlamentin talousarvion valvonnan valiokunta (CONT) kuuli tiistaina aiheesta ETT:n presidenttiä Klaus-Heiner Lehneä ja komission budjetista ja hallinnosta vastaavaa komissaaria Johannes Hahnia. Hahn huomautti, että maksujen virheosuus on alle 2 %:n rajan, kun katsotaan tilannetta yli useamman vuoden. ETT:n arvio antaa hänen mukaansa tarkan kuvan yhdestä vuodesta, joka kuitenkin on kokonaisuuden kannalta osittainen. Hahn lupasi huomioida ETT:n kommentit ja totesi että komissio jatkaa keskittymistä varojen käytön tarkkaan seurantaan, valvonnan kustannustehokkuuteen, virheiden alhaiseen osuuteen, nopeisiin maksuihin ja budjetin tuomaan EU-lisäarvoon. Erillisessä lehdistötiedotteessa komissio (Euroopan komissio) ilmaisee tyytyväisyytensä ETT:n arvioon useilla keskeisillä politiikanaloilla. Esimerkiksi koheesiopolitiikan ja luonnonvarojen (ml. maatalous) alalla, talousarvion toteuttamisessa on havaittu edellisvuotta vähemmän virheitä. Komissio myös korostaa, että ETT:n esiin nostama kokonaisvirhetaso ei anna tietoa varojen käyttöön liittyvistä petoksista, tehottomuudesta tai hävikistä. Kyseessä on komission mukaan ainoastaan arvio varoista, jotka on jo maksettu EU:n budjetista, vaikka tiettyjä sääntöjä ei ole noudatettu.

Parlamentin esittelijä Joachim Kuhs (ID) kiitti ETT:n vuosikertomusta kuitenkin huomauttaen, että COVID-19 elpymisrahojen maksuun on tulevassa kiinnitettävä huomioita, ETT:n arvio Euroopan investointipankista on osittainen ja EU:n ulkosuhteiden osalta tarvittaisiin eritelty maksujen virheasteen mittaaminen. EPP:n varjoesittelijä Markus Pieper peräänkuulutti ETT:ltä parempaa seurantaa jäsenvaltioiden tasolta, mikä tulee olemaan kriittistä COVID-19 elpymisvarojen käytön seurannassa. Lisäksi hän toivoi komissiolta parempaa seurantaa muun muassa TKI-menoihin ja rakennerahaston liittyen (erityisesti liittyen "N+2" sääntöihin, eli varojen vuosittaiseen myöntämismenettelyyn, jossa määrärahat vapautuvat automaattisesti, jos niitä ei ole käytetty tai jos maksatuspyyntöjä ei ole tehty toisen vuoden loppuun mennessä), S&D:n varjoesittelijä Tsvetelina Penkova esitti vakavan huolensa maksujen virheasteen nousuun erityisesti kilpailukykyyn liittyvissä hankkeissa, ETT:n mukaan kaksinkertaistunut 2018->2019.

7. Alustava sopu EU:n vuosien 2021-2027 rahoituksen jäljellä olevasta kolmesta kohdasta

Parlamentin budjettineuvottelijat ja EU:n neuvoston puheenjohtajuus pääsivät tiistaina (Euroopan parlamentti) yhteisymmärrykseen poliittisesta sopimuksesta, jossa määritellään EU:n tuleva rahoitus vuosille 2021-2027. Viime viikolla (Euroopan parlamentti) saavutettiin vastaava alustava sopu parlamentin ja EU:n puheenjohtajuuden välillä varojen käytön ehdollisuudesta oikeusvaltioperiaatteen toteutumiselle. Nyt saavutettu sopu koskee rahoituskokonaisuuden kolmea muuta kohtaa: monivuotinen rahoituskehys, elpymisrahat sekä EU:n omien varojen uudistus.

Rahoituksen kokonaismäärän osalta parlamentti onnistui varmistamaan 16 miljardia euroa lisärahoitusta verrattuna Eurooppa-neuvoston heinäkuussa sopimaan rahoituspakettiin. Parlamentti on vähitellen alentanut vaatimuksiaan: vielä kesällä parlamentti halusi (Politico) 229 miljardia euroa suurempaa kokonaisbudjettia neuvostossa keskustelussa olleeseen noin 1,800 miljardin budjettiin. Lokakuussa lisäysvaade oli 39 miljardia euroa (Politico). Sovitusta lisärahoituksesta 15 miljardia osoitetaan ohjelmiin, joilla tuetaan koronapandemian vastaisia toimia, tarjotaan mahdollisuuksia tuleville sukupolville ja suojataan eurooppalaisia arvoja. Miljardi euroa puolestaan ohjataan joustovälineisiin tulevia kriisejä ja tarpeita varten. Keskeisiä kohteita ovat terveys (3,4 miljardia euroa, EU4Health), Erasmus+ -ohjelmaan ja tutkimusrahoitus (4 miljardia euroa, Horisontti Eurooppa). Lisärahoitus kerätään pääasiassa EU-kilpailusääntöjen rikkeistä määrätyistä sakkomaksuista, joten neuvoston ei tarvitse avata (Politico) heinäkuussa saavutettua 1 074 miljardin euron sopua monivuotisesta rahoituskehyksestä.

Omien varojen osalta neuvotteluosapuolet sitoutuivat periaatteeseen, jonka mukaan elvytysrahoituksen lainanmaksun keskipitkän ja pitkän aikavälin kustannukset eivät vähennä monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmien rahoitusta, eivätkä nosta jäsenmaiden BKTL-perusteisia jäsenmaksuja. Tämän vuoksi neuvottelijat sopivat aikataulusta uusien omien varojen ottamisesta käyttöön seuraavan seitsemän vuoden aikana. Tämä aikataulu sisällytetään instituutioiden väliseen sitovaan sopimukseen. Vuodesta 2021 alkaen kerättävän, muovijätteen määrään perustuvan maksun lisäksi sovittuun suunnitelmaan kuuluu päästökauppajärjestelmään perustuvien varojen käyttö (vuodesta 2023 alkaen; kytkeytyy mahdollisesti hiilitullimekanismiin), digivero (vuodesta 2024), sekä finanssitransaktiovero ja yksityisiltä yrityksiltä kerättävä vara tai uusi yleinen yritysveropohja (vuodesta 2026). Parlamentti on vaatinut omien varojen osalta oikeudellisesti sitovaa päätöstä. Osapuolet sopivat, että asia kirjataan toimielinten väliseen sopimukseen. Ei ole täysin selvää (Agence Europe) kuinka oikeudellisesti sitova tämä lopulta on.

EU:n elvytyspaketin (Next Generation EU) 750 miljardin euron varojen käytön osalta parlamentin roolia valvonnassa vahvistettiin. Kolme toimielimen edustajat tapaavat säännöllisesti ja arvioivat varojen käyttöä artikla 122 perusteella. Varojen käytön täytyy olla läpinäkyvää. Parlamentti ja neuvosto tuleva yhdessä puuttumaan poikkeamiin ennalta sovituista suunnitelmista. Elvytyspaketti perustuu EU-perussopimukseen artiklaan 122, jonka mukaisesti Euroopan parlamentilla ei ole erityistä roolia asian käsittelyssä. Parlamentin neuvottelutiimi kuitenkin varmisti, että uuden menettelyn mukaisesti parlamentti ja neuvosto tulevat arvioimaan komission aloitteen perusteella uusien artikla 122 alaisten toimien budjettivaikutuksista.

Lisäksi sovittiin parlamentin toiveesta, että vähintään 30 % unionin talousarvion ja elvytyspaketin EU-menojen kokonaismäärästä tukee ilmastotavoitteita. Vuodesta 2024 alkaen 7,5 % vuotuisista menoista käytetään biodiversiteettiä ja luonnon monimuotoisuutta tukeviin tavoitteisiin ja vuodesta 2026 eteenpäin 10%. Rahoituskehyksen rahoituksella tuetaan kattavasti myös sukupuolten tasa-arvoa.

Parlamentin poliittisen ryhmien puheenjohtajista koostuva puheenjohtajakokous hyväksyi (Euroopan parlamentti) poliittisen sovun kokouksessaan keskiviikkona. Samoin ryhmien edustajat ilmaisivat vuolaasti ID-ryhmää lukuun ottamatta tukensa sovulle täysistunnon keskustelussa saman päivän iltana. Komissio on myös tyytyväinen sopuun. Puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, että rahoituskehys ja elpymisvälinen on pyrittävä hyväksymään vielä ennen tämän vuoden loppua. Myös negatiivisia ensiarvioita esitettiin. Eurooppalaisten yliopistojen yhteenliittymän League of European Research Universities pääsihteeri luonnehti tutkimusrahoituksen neljän miljardin euron lisäystä "symboliseksi". Oxfamin edustaja totesi kehitysyhteistyöhön lisätyn yhden miljardin lisäyksen jättävän huomioitta COVID-19-pandemian vakavuuden, joskin ONE Campaign -järjestö totesi budjetin menneen "oikeaan suuntaan".

EU:n vuosien 2021-2027 rahoituskokonaisuuden hyväksyminen voi nyt edistyä virallisesti. Kokonaisuuden neljän kohdan osalta neuvoston ja parlamentin on vielä hyväksyttävä virallisesti monivuotisen rahoituskehyksen ja oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuus (neuvostossa yksimielisesti).

Unkarin pääministeri Viktor Orbán ja Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki ovatkin kumpikin sovun jälkeen lähettäneet kirjeen EU toimielinten johtajille, jossa ovat uudistaneet uhkauksensa ja ilmaisten tyytymättömyytensä toissa viikon alustavaan poliittiseen sopuun oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuudesta. Orbán toteaa, että "Unkari on valmis yhteistyöhön, mutta viimeaikaisten tapahtumien valossa se ei voi tarjota tarvittavaa yksimielisyyttä heinäkuun paketin hyväksymiseen". Morawiecki puolestaan kirjoittaa, että Puola ei voi hyväksyä sovittua oikeusvaltiomekanismia sen pohjautuen "satunnaisiin (arbitrary) ja poliittisiin kriteereihin" ja joka voi johtaa "kaksoisstandardeihin" EU-jäsenvaltioiden kohtelussa.

Näiden päätösten lisäksi tarvitaan tavanomaisessa yhteispäätösmenettelyssä neuvoston ja parlamentin hyväksyntä kymmenille kokonaisuuden yksittäisille osille (Euroopan parlamentti), kuten 750 miljardin euron elpymisvälineen isoin yksittäinen osa, jäsenvaltioiden hakemusten perusteella myönnettävä 672,5 miljardin euron elpymis- ja palautumistukiväline (Euroopan komissio), InvestEU-ohjelma (Euroopan komissio) ja EU4Health (Euroopan parlamentti). Näiden käsittelyyn pyrittäneen nyt suurella kiireellisyydellä. Alkuviikosta parlamentti hyväksyi oman kantansa (Euroopan parlamentti) elpymis- ja palautumistukivälineeseen ja samalla päätti (Agence Europe), ettei asiaa tarvitse tavanomaiseen tapaan hyväksyä erikseen täysistunnossa, vaan asia voi edetä suoraan kolmikantaneuvotteluihin neuvoston ja komission kanssa. Samoin parlamentti päätti loppuviikon täysistunnossa torstaina kannastaan EU4Health ohjelmaan.

8. Ajankohtaista EU:n kauppasuhteissa

Viikolla julkaistiin (Euroopan komissio) EU:n vuosiraportti (Euroopan komissio) kauppasopimusten toimeenpanosta vuonna 2019. Sen mukaan EU:n kauppa kokonaisuutena kasvoi 2,5 %:lla samalla kun kauppa 65 suositun kumppanin kanssa kasvoi 3,4 %:lla. Tuoreet kauppasopimukset Kanadan ja Japanin kanssa ovat nostaneet kaupankäyntiä Kanadan kanssa 25 %:lla ja Japanin kanssa 6 %:lla.

EU:n kauppasuhteet olivat viikolla esillä useasta kulmasta neuvostossa, parlamentissa ja komissiossa. Komissio asetti 4 miljardin euron arvoiset vastatariffit Yhdysvaltalaisille tuotteille. Parlamentti ja neuvosto saavuttivat sovun komission asetusehdotuksesta ihmisoikeusrikkomuksiin mahdollisesti käytettävien siviilituotteiden viennin rajoituksista. Parlamentti hyväksyi nimisuojan asettamisen joukolle EU:n tuotteita kaupankäynnissä Kiinan kanssa, samalla kun neuvostossa kauppaministerit totesivat EU:n ja Kiinan käynnissä olevan investointisopimuksen neuvottelujen vielä olevan kesken.

8.1 4 miljardin euron arvoiset vastatariffit Yhdysvaltalaisille tuotteille

Komissio julkaisi maanantaina (Euroopan komissio) arvoltaan 4 miljardin suuruiset tariffikorotukset Yhdysvaltojen EU:hun suuntautuvassa viennissä. Korotukset sisältävät muun muassa (Agence Europe) 15 % noston liittyen lentokoneisiin ja 25 % noston koskien joukkoa maatalous- ja teollisuustuotteita. EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet vastatoimista, koska Yhdysvallat ei ole esittänyt perustaa neuvotteluratkaisulle. Tähän sisältyisi EU:n vientiin sovellettavien Yhdysvaltojen tullien välitön poistaminen Airbusia koskevassa WTO-asiassa. Yhdysvallat asetti maaliskuussa 25 % tariffit joukolle EU:n tuontituotteita kuten viinit, juustot ja oliiviöljyt. Lisäksi Airbus-lentokoneiden tullimaksut nousivat 15 %:lla. Maailman kauppajärjestö WTO antoi 26. lokakuuta EU:lle virallisesti luvan toteuttaa vastatoimia Yhdysvaltojen lentokonevalmistajalle Boeingille myöntämien laittomien tukien vuoksi. Vastatoimet tulivat voimaan tiistaina. Komissio on valmis tekemään yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa kiistan ratkaisemiseksi ja sopimaan lentokonetukia koskevista pitkän aikavälin säännöistä. Maanantain epävirallisessa videoneuvottelussa EU:n kauppaministerit korostivat (Agence Europe) halukkuuttaan avata Yhdysvaltojen kanssa neuvottelut kauppasuhteiden uudistamisesta. EU puheenjohtajamaa Saksan talousministeri Peter Altmaier sanoi kokouksen jälkeen (Financial Times) EU:n etsivän uutta alkua Bidenin hallinnon kanssa.

8.2 EU:n vientirajoitukset ihmisoikeusrikkomuksiin mahdollisesti käytettävissä kaksikäyttötuotteissa

Parlamentin ja neuvoston neuvottelijat ilmoittivat maanantaina (Euroopan parlamentti) sopineensa EU:n vientisäännöistä kaksikäyttötuotteissa. Taustalla on komission asetusehdotus vuodelta 2016 (EUR-Lex). Kohteena ovat erityisesti sellaiset siviilikäyttöön suunnatut ohjelmistot ja teknologiat, joita voidaan käyttää ihmisoikeusrikkomuksiin (esimerkiksi korkean laskentatehon tietokoneet, miehittämättömät ilma-alukset, eräät kemikaalit sekä televiestintäteknologiat). Asetuksella kiristettäisiin tällaisten tuotteiden vientiä EU:n alueelta. Uusia asioita tämänhetkiseen vuodelta 2009 peräisin olevaan sääntelyyn ovat erityisesti (Agence Europe) kybervalvonnan tuotteiden lisääminen, tarkennetut kriteerit vientiluville sekä kohteena olevien tuotteiden valmistajille velvoite tehdä riski- ja vaikuttavuusarviointeja. Parlamentin näkemyksen mukaan se sai parannettua komission alkuperäistä ehdotusta listaamalla kohteena olevien tuotteiden viennin paremmin vuosittaisessa vientirajoitusten raportissa, yksinkertaistamalla vientimenettelyjä, harmonisoimalla vientilupien kestoa sekä määrittelemällä tarkemmin kohteena olevat teknologiat. Parlamentin ja neuvoston on hyväksyttävä sopu tahoillaan. Parlamentin osalta asiaa tullaan käsittelemään kansainvälisen kaupan INTA-valiokunnassa, joka haluaisi (Agence Europe) uuden asetuksen julkaisua ensi keväänä.

8.3 EU-Kiina kauppasuhteet: tuotesuojista sopiminen ja investointisopimusten neuvottelujen tila

Parlamentti päätti keskiviikkona (Euroopan parlamentti) täysistunnossa hyväksyä EU:n ja Kiinan syyskuussa allekirjoittaman sopimuksen (Euroopan komissio) tiettyjen eurooppalaisten ja kiinalaisten tuote-erikoisuuksien nimien suojelemisesta väärentämiseltä. EU:n puolelta sopimuksella suojellaan kaikkiaan 100:aa eurooppalaista (esimerkiksi tietyt viinit, Feta- ja Manchego-juustot, müncheniläinen olut (Münchner Bier) sekä puolalainen vodka (Polska Wódka)). Hyväksytyssä mietinnössä todetaan, että vuosina 2018 ja 2019 80 % EU:n kiinnisaamista väärennetyistä ja piraattituotteista tulivat Kiinasta, johtaen arviolta 60 miljardin euron menetyksiin EU:n yrityksille. Taustalla ovat käynnissä olevat neuvottelut EU:n ja Kiinan kahdenvälisestä investointisopimuksesta (Euroopan parlamentti). EU:n kauppaministerit totesivat maanantaina (Agence Europe) neuvottelujen edenneen, mutta huomauttivat, että edistystä pitää vielä saavuttaa EU:n tuotteiden paremmassa pääsyssä Kiinan markkinoille, kestävässä kehityksessä sekä kansallisten tukien läpinäkyvyydessä. Kauppa-asioista vastaava komissaari Dombrovskis uskoi (Agence Europe) sovun olevan mahdollinen alkuperäisen tavoitteen mukaan vuoden loppuun mennessä. Neuvotteluiden 34. kierros käydään 16.-20. marraskuuta. EU:lla ja Kiinalla ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa virallista kauppasopimusta, vaan kauppasuhteita ohjataan monenlaisten EU-Kiina talous- ja sektorikohtaisten dialogien kautta (Centre for European Policy Studies).

9. Brexit-päivitys

Brexit-neuvotteluiden perimmäinen kova takaraja näyttää häämöttävän (Financial Times). Financial Timesin mukaan aikaa olisi joitakin viikkoja. EU:n ja UK:n parlamenttien on hyväksyttävä sopimus. Lakitekstin valmisteluun Euroopan parlamentissa meppien käsittelyä varten vaaditaan arviolta kolme viikkoa (tekstin laatiminen, tarkistaminen, kääntäminen). Parlamentin viimeinen täysistunto on 14. joulukuuta alkavalla viikolla. Mikäli Eurooppa-ministerit eivät pääse käsittelemään asiaa (varsinaisesti COVID-19-kriisin hoitamista varten järjestettävässä) torstain kokouksessaan, komissio on Politicon tietojen mukaan (Politico) aloittamassa sopimuksettoman eron tilanteeseen laaditun lainsäädännön toimeenpanon. Takarajan venyttäminen edelleen tekisi sopimuksen käsittelystä (Politico) ennen vuoden loppua hyvin hankalaa, Politicon EU-virkamieslähteiden mukaan "lähes mahdotonta" (Politico) (muun muassa koska Euroopan parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla täytyy olla tarpeeksi aikaa arvioida sopimusta).

Ydinkysymykset tasapuolisista kaupan ehdoista ja kalastusalueista ovat edelleen auki (Financial Times). UK:n pääneuvottelija David Frost tosin kertoi sunnuntaina (Twitter), että yhteiset sopimustekstin vedokset olisivat "suurelta osin valmiit", joskin merkittävistä asiakohdista ei "tietenkään ole vielä sopua". Komission toimielinten välisistä suhteista ja tulevaisuuden ennakoinnista vastaava varapuheenjohtaja Maroš Šefčovič totesi (Politico) sanoi komission olevan halukas ja valmis kunnianhimoiseen sopimukseen ja "kääntämään jokaisen kiven" sopua varten. Nyt täytyy hänen mukaansa " käyttää jokainen minuutti" sovun saavuttamiseksi. Se ei saisi kuitenkaan hänen mukaansa saisi tulla mihin hintaan hyvänsä. Erosopimuksen siirtymävaihe loppuu 31. joulukuuta. ​

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset