Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 22.–28.2.2021

Julkaistu 22.2.2021 12.00
Muokattu 22.2.2021 12.03

Eduskunnan Brysselin-toimiston EU-viikkokirje 22.–28.2.2021

​Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin ja muihin EU:ta seuraaviin medialähteisiin. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan parlamentin sivuille, ellei toisin mainita.

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntien tapaamisia.

EU:n parlamentaarinen viikko/Korkean tason tapahtuma koskien EU:n elpymistä. Kansalliset ja EU-parlamentaarikot keskustelevat taloudellisista, budjettiin liittyvistä, sosiaalisista ja ympäristöhaasteista, jotka vaikeuttavat pandemian jälkeistä täydellistä toipumista. Kutsuttujen puhujien joukossa ovat parlamentin puhemies David Sassoli, Portugalin parlamentin puheenjohtaja Ferro Rodrigues, YK:n pääsihteeri António Guterres, IMF:n toimitusjohtaja Kristalina Georgieva, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja EKP:n puheenjohtaja Christine Lagarde (maanantai).

Covid-19-rokotteiden tuotanto. "Kuinka lisätä COVID-19-rokotteiden tuotantokapasiteettia ja parantaa toimitusta" - tästä keskustellaan julkisessa kuulemistilaisuudessa, jonka järjestävät ympäristö- ja kansanterveyskomitea (ENVI) sekä teollisuus- ja tutkimuskomitea (ITRE). Mepit ovat kutsuneet rokotetuotantoyhtiöiden toimitusjohtajat ja komission osallistumaan keskusteluun (torstai).

Aborttioikeudet ja oikeusvaltioperiaate Puolassa. Kansalaisvapauksien valiokunta (LIBE) ja naisten oikeuksien valiokunta (FEMM) keskustelevat julkisessa kuulemistilaisuudessa aborttioikeuksiin ja oikeusvaltioon kohdistuvista uhista Puolassa. Kutsuttuihin puhujiin lukeutuvat tasa-arvosta vastaava komissaari Helena Dalli, puolalaisnaisten lakkoliikkeen (Polish Women on Strike) johtaja Marta Lempart sekä Puolan perhe- ja sosiaalipolitiikan ministeriön alaisen perheneuvoston puheenjohtaja Dorota Bojemska (tiistai).

EU:n matkailualan strategia. Liikenne- ja matkailuvaliokunta (TRAN) esittää joukon ehdotuksia EU:n matkailualan auttamiseksi. Kuusi miljoonaa matkailualan työpaikkaa on tällä hetkellä vaarassa EU:ssa. Mepit vaativat todennäköisesti pandemian valmiussuunnitelmaa, johon sisältyisi yhteisiä kansallisia toimenpiteitä (kuten yhteisen rokotustodistuksen käyttöönotto), ja jossa asetettaisiin kriteerejä EU:n sisäiselle matkailulle, lomakkeiden seurannalle ja matkaan lähdettäessä testaamiselle karanteenin välttämiseksi sekä "Re-open EU" -portaalin säännöllistä päivittämistä (torstai).

EU:n laajentuminen/Kosovo ja Serbia. Ulkoasiainvaliokunta (AFET) arvioi Serbian ja Kosovon toteuttamia uudistuksia EU-jäsenyyden saavuttamiseksi kahdessa erillisessä raportissa. Raporteissa keskitytään erityisesti demokratiaan ja oikeusvaltioperiaatteeseen, sanan- ja ilmaisunvapauteen, tiedotusvälineiden riippumattomuuteen, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan sekä Serbian ja Kosovon suhteiden normalisointiin (tiistai).

2. Komission tapahtumat

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Kollegion kokous tiistaina 24. helmikuuta Todennäköisiä aiheita:

Uusi EU-strategia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi (Timmermans)

Alustatyöntekijöiden työolojen parantaminen (Vestager)

Verkkovierailuasetuksen (Roaming Regulation) uudelleentarkastelu (Vestager)

Komission tulevien kokousten alustavat aiheet löytyvät täältä (pdf).

Nostoja komissaarien viikon tapaamisista:

Maanantai 22. helmikuuta

Kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis tapaa videoyhteydellä Euroopan finanssipoliittisen komitean edustajia ja sen puheenjohtajan Niels Thygesenin.

Talousasioista vastaava komissaari Paolo Gentiloni keskustelee videoyhteydellä Barbadoksen pääministerin Mia Amor Mottleyn kanssa.

Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides tapaa videoyhteydellä kansainvälisen rokoteallianssi Gavin hallituksen puheenjohtajan José Manuel Barroson.

Tiistai 23. helmikuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen osallistuu videoyhteydellä Globaali kansalainen -kampanjan lanseeraustilaisuuteen "Toipumissuunnitelma maailmalle".

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell tapaa videoyhteydellä Norjan ulkoministerin Ine Marie Eriksen Søreiden.

Demokratiasta ja väestökehityksestä vastaava varapuheenjohtaja Dubravka Šuica ja työllisyydestä ja sosiaalisesta oikeudesta vastaava komissaari Nicolas Schmit osallistuvat videoyhteydellä "Lasten näkemyksiä lasten oikeuksia koskevasta EU:n strategiasta ja lapsitakuusta" -raportin lanseeraustilaisuuteen, jonka järjestäjinä toimivat Pelastakaa Lapset -järjestö, Unicef, Eurochild, World Vision ja ChildFund.

Keskiviikko 24. helmikuuta

Ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta ja kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis keskustelee videoyhteydellä Belgian edustajainhuoneen ulkoasiainkomitean kanssa.

Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides pitää videoyhteydellä puheenvuoron "Tupakkaepidemian päättäminen - olennainen askel syövän päihittämiseen" -webinaarissa, jonka järjestäjänä toimii eurooppalainen tupakoimisen ehkäisyn verkosto (European Network for Smoking and Tobacco Prevention).

Oikeusasioiden komissaari Didier Reynders keskustelee videoyhteydellä oikeusvaltioperiaatteesta Italian parlamentin jäsenten kanssa.

Torstai 25. helmikuuta

Maataloudesta vastaava komissaari Janusz Wojciechowski keskustelee videoyhteydellä Chilen maatalousministerin María Emilia Undurragan kanssa.

Tasa-arvosta vastaava komissaari Helena Dalli keskustelee videoyhteydellä Espanjan tasa-arvoministerin Irene Monteron kanssa.

Kriisinhallinnasta vastaava komissaari Janez Lenarčič keskustelee videoyhteydellä Maailman ilmatieteellisen järjestön pääsihteerin Petteri Taalaksen kanssa.

Perjantai 26. helmikuuta

Talousasioista vastaava komissaari Paolo Gentiloni osallistuu videoyhteydellä G20 talousministerien ja keskuspankkien pääjohtajien tapaamiseen.

Ympäristöstä, valtameristä ja kalastuksesta vastaava komissaari Virginijus Sinkevičius keskustelee videoyhteydellä Islannin yliopiston (University of Iceland) opiskelijoiden kanssa.

Kaikki komissaarien tapaamiset löytyvät täältä.

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille, ellei toisin mainita.

Etenemissuunnitelmat:

Mikrotutkinnot – elinikäisen oppimisen ja työllistymismahdollisuuksien laajentaminen (Koulutus; Suositusehdotus)

Osallistavat vaalit Euroopassa – toisessa EU-maassa asuvien EU:n kansalaisten oikeus osallistua kunnallisvaaleihin (Oikeusasiat ja perusoikeudet; Direktiiviehdotus)

Osallistavat Euroopan parlamentin vaalit – tuetaan EU:n kansalaisten äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta toisessa EU-maassa (Oikeusasiat ja perusoikeudet; Direktiiviehdotus)

Integroitu maataloustilasto koskien taloudellista viitekehystä (Tilastot; Asetusehdotus)

Kauppariidat – mekanismi EU:n ulkopuolisten maiden pakkotoimien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi (Kauppapolitiikka; Asetusehdotus)

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta – EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2021–2025 (Sisäasiat; Tiedonanto)

Julkiset kuulemiset:

EU-maiden välisen oikeudellisen yhteistyön nykyaikaistaminen – digitaaliteknologian käyttö (Oikeusasiat ja perusoikeudet; Asetusehdotus)

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille, ellei toisin mainita.

Maanantai 22. helmikuuta

Kalastusministerien epävirallinen videoneuvottelu. Asialistalla EU:n ja Ison-Britannian kahdenvälisten kalastusmahdollisuuksia koskevien kuulemisten tilanne ja tähän liittyen yhteisesti hoidetut kannat vuonna 2021 ja syvänmeren yhteiset kannat vuosina 2021 ja 2022.

Työllisyys-, sosiaali- ja terveysministerien epävirallinen kokous.

Ulkoasiainneuvosto. Asialistalla viimeaikaiset kysymykset kuten Myanmarin tilanne ja tulevat tapahtumat. Asialistalla myös Etiopia ja G5 Sahel -ryhmän huippukokous, tilannekatsaukset Iranista ja Valko-Venäjästä, EU–Venäjä-suhteiden viimeaikainen kehitys, EU:n strateginen kompassi -aloite sekä Hongkongin tilanne. Yhdysvaltojen ulkoministerin Antony Blinkenin odotetaan osallistuvan kokoukseen videoyhteydellä iltapäivällä, jolloin puheenaiheena ovat EU–Yhdysvallat-suhteet.

Tiistai 23. helmikuuta

Eurooppaministerien epävirallinen videoneuvottelu. Asialistalla 25.–26. helmikuuta 2021 pidettävän Eurooppa-neuvoston jäsenten videokonferenssin valmistelu. Puheenjohtajamaa Portugali tiedottaa Euroopan tulevaisuuskonferenssista, lisäksi ministerit keskustelevat eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelmasta ja arvioivat EU:n ja Ison-Britannian suhteiden tilannetta.

Torstai 25. helmikuuta

Eurooppa-neuvoston jäsenten videokonferenssi, 25.–26. helmikuuta 2021. Asialistalla covid-19 ja tähän liittyen rokotteiden tuotanto ja käyttöönotto, henkilöiden liikkuvuus, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä EU:n suhteet eteläiseen naapurustoon.

Sisämarkkinoista ja teollisuudesta vastaavien ministerien epävirallinen videoneuvottelu. Asialistalla EU:n teollisuuspoliittisten tavoitteiden saavuttaminen, uusi kuluttaja-asioiden toimintaohjelma ja julkinen maakohtainen raportointi.

Perjantai 26. helmikuuta

Eurooppa-neuvoston jäsenten videokonferenssi, 25.–26. helmikuuta 2021.

Tutkimusministerien epävirallinen videoneuvottelu. Asialistalla kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin ja eurooppalaiseen tutkimusalueeseen liittyvät mahdollisuudet. 

Eurooppa-neuvoston ja EU:n neuvostojen kokouskalenteri löytyy täältä.

5. Komissiossa viime viikolla

5.1 Von der Leyen julkisti HERA–hautomo-valmiussuunnitelman koronavirusmuunnosten kasvaneeseen uhkaan varautumiseksi

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen julkisti keskiviikkona eurooppalaisen biopuolustuksen valmiussuunnitelman koronavirusmuunnosten kasvaneeseen uhkaan varautumiseksi (Euroopan komissio). Terveysuhkiin varautumisesta ja reagoimisesta vastaavan EU:n viranomaisen (HERA) hautomo keskittyy uusien virusmuunnosten nopeaan havaitsemiseen ja analysoimiseen, muunnoksia vastaan toimivien uusien rokotteiden kehittämiseen sekä näiden tuottamiseen suuressa mittakaavassa ja nopeasti. Ohessa julkaistiin eurooppalainen kliinisten tutkimusten verkosto, jonka tarkoituksena on tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa nopeasti hyvin järjestettyjen kliinisten kokeiden pohjalta. Komission seuraaviin askeliin lukeutuvat uusien tutkimusprojektien rahoittaminen, rokotteiden hyväksymisprosessien nopeuttaminen ja tuotantokapasiteetin tehostaminen. Von der Leyen vetoaa tällä viikolla Eurooppa-neuvostossa (25.–26. helmikuuta) jäsenmaiden valtionpäämiehiin valmiussuunnitelman nopeaksi toimeenpanemiseksi.

Suunnitelman sisältö

Komissio haluaa kohdentaa €75 miljoonaa virusmuunnosten havaitsemiseen erikoistuneiden testien kehittämiseen ja genomisekvensoinnin tukemiseen jäsenmaissa. Lisäksi komissio haluaa käyttää €150 miljoonaa virusmuunnosten tutkimisen ja tätä koskevan tiedonvaihdon parantamiseen Horisontti Eurooppa -ohjelman puitteissa. Mukautettujen rokotteiden nopeammaksi hyväksymiseksi komissio tavoittelee uutta EU:n laajuista hätärokotelupien (category of emergency vaccine authorizations) luokkaa. Komissio aikoo mukailla vuosittaisen influenssarokotteen käyttöönotossa sovellettua sääntelyviitekehystä, jotta Euroopan lääkevirasto voi hyväksyä niin ikään päivitetyt rokotteet rajoitetumman lisätiedon pohjalta. Komissio aikoo myös varmistaa EU Fab -projektin toimeenpanon, jonka tarkoituksena on perustaa eurooppalainen rokote- ja lääketuotantokapasiteetin verkosto kapasiteetin vahvistamiseksi eurooppalaisella maaperällä.

EU:n rokotestrategian tilanne

Financial Times tulkitsi valmiussuunnitelman osittain Brysselin pyrkimykseksi ottaa EU:n "rokotenarratiivi" takaisin haltuun jokseenkin piinaavien viikkojen jälkeen (Financial Times). Von der Leyen kuvaili valmiussuunnitelmaa koronastrategian seuraavaksi vaiheeksi (Euroopan komissio). Von der Leyen painotti suunnitelman perustuvan EU:n pandemiasta oppimiin asioihin ja nyt jo tunnistamiin haasteisiin. Terveydestä ja elintarviketurvallisuudesta vastaava komissaari Stella Kyriakides puolestaan totesi suunnitelman edustavan kaukokatseista, ennakoivaa ja yhtenäistä reagointia (Euroopan komissio). Komissio aikoo jatkaa ennakko-ostosopimusten käyttöä rokotteiden kehittämisen tai mukauttamisen tukemiseksi, mutta sopimuksiin vaaditaan jatkossa yksityiskohtaiset suunnitelmat tuotantokyvykkyyden osoittamiseksi luotettavassa aikataulussa, jotta aiempia virheitä (Politico) ei toistettaisi.

Von der Leyen ilmoitti keskiviikkona, että toinen lääkeyhtiö Modernan kanssa neuvoteltu rokotesopimus on hyväksytty (Euroopan komissio). Sen myötä EU saa hankittua 300 miljoonaa covid-19-rokotetta lisää (Agence Europe) - määrän ensimmäinen puolisko on tarkoitus hankkia vuoden 2021 aikana ja loput sitä seuraavana. Sopimukseen sisältyy mahdollisuus luovuttaa rokoteannoksia matala- ja keskituloisiin maihin tai uudelleenohjata niitä muihin eurooppalaisiin maihin. Yhteensä EU on varmistanut 2,6 miljardia rokoteannosta kuudelta eri valmistajalta (Euroopan lääkeviraston luvan ovat saaneet BioNTech/Pfizer, Moderna ja AstraZeneca; lupaa odottavat vielä Sanofi-GSK, Janssen Pharmaceutica NV ja CureVac). Komission mukaan 2,6 miljardista rokoteannoksesta 33 miljoonaa on tähän mennessä toimitettu EU-maihin. 22 miljoonaa ihmistä on saanut vähintään yhden rokoteannoksen - heistä 7 miljoonaa on saanut rokotteen molemmat annokset.

5.2 Komissio esitteli tulevien vuosien kauppapoliittisen strategiansa: "Avoin, kestävä ja assertiivinen" linja

Euroopan komissio esitti torstaina kauppastrategiansa tuleville vuosille (Euroopan komissio). Se perustuu komission mukaan avoimen strategisen riippumattomuuden käsitteeseen, vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen tukemiseen sekä monenvälisyyden vahvistamiseen ja maailmanlaajuisten kauppasääntöjen uudistamiseen. Kestävä kehitys ja talouden muuttaminen ilmastoneutraaliksi ovat strategian keskiössä. Etusijalla on Maailman kauppajärjestö WTO:n uudistaminen laatimalla globaalit kauppaa ja ilmastoa koskevat sitoumukset ja uudet säännöt digitaaliselle kaupankäynnille, tiukentamalla sääntöjä kilpailun vääristymien torjumiseksi sekä palauttamalla WTO:n sitova riitojenratkaisujärjestelmä. Kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis totesi (Euroopan komissio) EU:n ajavan "avointa, strategista ja assertiivista kauppapolitiikkaa, joka korostaa EU:n kapasiteettia tehdä omia päätöksiä ja muuttaa ympäröivää maailmaa johtajuuden ja sitoutumisen kautta tavalla, joka heijastaa EU:n strategisia intressejä ja arvoja". Strategia on laadittu julkisen kuulemisen pohjalta, johon saatiin yli 400 kannanottoa erilaisilta sidosryhmiltä sekä julkisiin tapahtumiin, joita järjestettiin useissa jäsenmaissa.

Uuden linjauksen painopisteitä

Digitaalitaloudesta pyritään poistamaan perusteettomat kaupan esteet ja liittoumia kuten transatlanttista kumppanuutta halutaan vahvistaa. EU aikoo priorisoida suhteen vahvistamista Yhdysvaltoihin (EUobserver), jonka uusi hallitus tarjoaa EU:n agendan mukaisia yhteistyömahdollisuuksia. Keskittymällä entistä enemmän myös naapurimaihin ja Afrikkaan komissio näkee EU:n voivan paremmin muokata globaalia muutosta. Strategia tukee Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. Vihreän kehityksen ohjelman puitteissa suunnitellun hiilitullin lainsäädäntöehdotusta odotetaan esitettävän 2021 puolivälissä – kauppapoliittisen strategian tulokulma tähän on sen varmistaminen, että hiilitulli on sopusoinnussa WTO-sääntöjen kanssa. Lisäksi siinä painotetaan tarvetta mekanismin kehittämiseen yhteistyössä kumppanimaiden kuten Yhdysvaltojen kanssa. 15-kohtaista toimintasuunnitelmaa kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanosta kauppasopimuksissa odotetaan vasta ensi vuoden puolella.

Kysymys Kiina ja Yhdysvallat

EU:n kauppapoliittinen ja diplomaattinen asemoituminen suhteessa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan (Financial Times) on aikaansaanut jonkin verran keskustelua: EU:n ja Kiinan kattava investointisopimus (CAI) on saanut osakseen yhä enemmän kritiikkiä (Agence Europe) kansalaisyhteiskunnan ja Euroopan parlamentin piirissä esimerkiksi ihmisoikeuskysymysten takia, komission vakuutellessa sen olevan yksi ratkaisu moniin esille nouseviin ongelmiin. Agence Europen tietojen mukaan komissiosta on otaksuttu EU:n haluavan siirtyä lähemmäs Yhdysvaltoja ja pysyvän varovaisena Kiinan suhteen. Pressitilaisuudessa kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis painotti, että kauppapoliittinen yhteistyö on tärkeää Kiinan kanssa, josta on nopeasti tulossa maailman suurin talous. Seuraava askel Kiinan kanssa on investointisuojasopimus; lisäksi siltä toivotaan rakentavaa yhteistyötä WTO-reformin saralla. Yhdysvalloille EU on muun muassa viestittänyt halukkuutensa rauta- ja alumiinitariffien molemminpuoliseen poistoon.

Kysyttäessä syitä optimismiin kauppapoliittisten tavoitteiden saavuttamisessa, Dombrovskis totesi ajan olevan otollinen työn aloittamiseen, sillä WTO:n uuden, reformille omistautuneen johtajan nimitys (Financial Times) ja Yhdysvaltojen uusi monenvälisyyteen myönteisesti suhtautuva hallitus tarjoavat uutta "liikevoimaa" (momentum) ja hyvät lähtökohdat neuvotteluille.

5.3 Komissio esitti monenvälisyyden uudistamiseen tähtäävään suunnitelman

Euroopan komissio ja ulkoasiain korkea edustaja Josep Borrell esittivät keskiviikkona uuden strategian (Euroopan komissio), jolla on tarkoitus vahvistaa EU:n panostusta sääntöperustaiseen monenvälisyyteen. Borrell painotti tarvetta tuoda esiin monenvälisen järjestelmän edut ja merkitys "skeptisyyden lisääntyessä". Tavoitteena on Borrellin mukaan luoda "vahvempia ja osallistavampia kumppanuuksia monenvälisen järjestelmän nykyaikaistamiseksi ja maailmanlaajuisten ratkaisujen muovaamiseksi 2000-luvun haasteisiin". Suunnitelman strategiset painopisteet ovat rauha ja turvallisuus, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate, kestävä kehitys, kansanterveys ja ilmasto. Komissio pyytää seuraavaksi Euroopan parlamenttia ja EU:n neuvostoa hyväksymään suunnitelman.

Suunnitelman sisältö

Agence Europe kiteyttää tiedonannon olevan täynnä hyviä aikomuksia, mutta vailla mitään uutta (Agence Europe). Siinä ensinnäkin täsmennetään, mitä EU odottaa monenväliseltä järjestelmältä - "maailman parempaa uudelleenrakentamista ja turvalliseksi tekemistä" covid-19-pandemian jälkeen. Monenvälisen järjestelmän on EU:n mukaan puolustettava perusoikeuksia, universaaleja arvoja ja kansainvälistä oikeutta. Toiseksi suunnitelmassa hahmotetaan, miten EU aikoo saavuttaa tavoitteensa. EU aikoo tukea YK:n pääsihteerin aloittamaa uudistustyötä ja edistää keskeisten monenvälisten instituutioiden kuten WHO:n ja WTO:n nykyaikaistamista. Suunnitelmassa vaaditaan kansainvälisten normien ja standardien ulottamista sellaisille politiikan osa-alueille, joilla on tällä hetkellä rajoitetusti tai ei lainkaan globaalia hallintoa. Tällaisia osa-alueita ovat muun muassa demokratia, oikeusvaltioperiaate, kansainvälinen verotus ja kuluttajansuoja. EU haluaa tehostaa johtajuuttaan hyödyntämällä paremmin sen "asemaa koollekutsujana, sovittelijana ja sillanrakentajana". Tämä vaatii komission mukaan johdonmukaisuutta EU:n sisä- ja ulkopoliittisten toimien välillä sekä yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta jäsenmailta, jotta EU voi toimia yhtenä äänenä globaaleilla foorumeilla. 

EU:n aikomuksena on lisäksi johtaa uusien maailmanlaajuisten yhteistyöfoorumien perustamista verotuksen, digitaalialan ja tekoälyn saralla sekä rakentaa uusia liittoumia kolmansien maiden kanssa. Yhteistyötä monenvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä erilaisten sidosryhmien (kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori, työmarkkinaosapuolet) kanssa tehostetaan ja suhteita erityisesti YK:n, Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kanssa parannetaan. Lopuksi tiedonannossa kehotetaan EU:n ja YK:n välisen huippukokouksen säännölliseen järjestämiseen ja vuosittaiseen strategiseen vuoropuheluun EU:n ja YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan välillä.

5.4 Komissio käynnistää henkilötietojen siirtoja UK:hon koskevan prosessin

Komissio käynnisti perjantaina prosessin, jonka tavoitteena on hyväksyä kaksi tietosuojan riittävyyttä koskevaa päätöstä henkilötietojen siirtämisestä UK:hon (Euroopan komissio). Toinen päätös koskee yleistä tietosuoja-asetusta ja toinen lainvalvontadirektiiviä. Päätösluonnosten hyväksymisprosessi alkaa niiden julkaisemisella. Tämän jälkeen päätöksistä on saatava Euroopan tietosuojaneuvoston lausunto, ja EU:n jäsenvaltioiden edustajista koostuvan komitean on hyväksyttävä päätökset. Kun menettely on saatu päätökseen, komissio voi tehdä nämä kaksi tietosuojan tason riittävyyttä koskevaa päätöstä. Otettuaan huomioon Euroopan tietosuojaneuvoston lausunnon komissio pyytää jäsenvaltioiden edustajilta vihreää valoa niin kutsutussa komiteamenettelyssä. Tämän jälkeen komissio voi tehdä lopulliset päätökset tietosuojan tason riittävyydestä Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Päätös vaaditaan, sillä UK on ollut vuoden alusta lähtien kolmas valtio, jonka tietosuojan tason komission on todettava "riittäväksi", jotta henkilötietoja voidaan siirtää EU:sta ulos. Tällä hetkellä tietojen siirtäminen pohjautuu EU:n ja UK:n sopimaan enintään kuusi kuukautta kestävään väliaikaisjärjestelyyn (UK in a changing world).

6. Parlamentissa viime viikolla

6.1 Parlamentin täysistunto Brysselissä myös maaliskuussa

19. helmikuuta voimaan astuneessa päätöksessä Euroopan parlamentin puhemies David Sassoli päätti (Agence Europe), että myös seuraava parlamentin täysistunto (8. maaliskuuta alkavalla viikolla) pidetään Brysselissä. Sassoli perusteli päätöstä pandemiatilanteella ja eritoten uusien virusmuunnosten aiheuttamalla epävarmuudella. Maaliskuussa tulee täyteen vuosi siitä, kun mepit viimeksi kokoontuivat parlamentin hallinnollisessa päätoimipaikassa Strasbourgissa.

6.2 Kuusikymmentä meppiä vaati EU–Mercosur-kauppasopimuksen neuvotteluiden uudelleenavaamista

Noin kuusikymmentä meppiä enimmäkseen Vihreiden/EFA:n poliittisesta ryhmästä ovat vedonneet kirjeitse EU-puheenjohtajamaa Portugalin pääministeriin (Agence Europe) António Costaan Mercosur-maiden kanssa solmitun vapaakauppasopimuksen uudelleenneuvottelemiseksi. Komissio ja EU:n neuvosto ilmoittivat joitakin viikkoja sitten keskustelevansa Mercosur-maiden kanssa uusien ei-sitovien julistuksien lisäämisestä koskien ilmastotavoitteiden noudattamista ja metsien hävittämisen torjuntaa. Meppien mukaan sitoumukset, joita ei voida panna toimeen, joihin ei liity sakkoja ja joilla ei ole selvää yhteyttä itse kauppasopimuksen tekstiin eivät ole riittäviä.

7. Münchenin turvallisuuskonferenssi

Perjantaina järjestettiin vuotuinen Münchenin turvallisuuskonferenssi, tällä kertaa täysin virtuaalisessa muodossa (Politico). Puhujina olivat Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, Saksan liittokansleri Angela Merkel, Ranskan presidentti Emmanuel Macron, UK:n pääministeri Boris Johnson, YK:n pääsihteeri António Guterres, NATOn pääsihteeri Jens Stoltenberg, Yhdysvaltojen ilmastoasioiden suurlähettiläs John Kerry, Bill Gates, WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sekä EU:sta komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel. 

Puheenvuorossaan presidentti Biden totesi Amerikan ja transatlanttisen liittouman tulleen takaisin. Hän painotti Yhdysvaltojen olevan täysin sitoutunut NATOon ja korosti artikla 5:n yhteisen puolustuksen lausekkeen olevan "horjuttamaton lupaus". Hän myös painotti vahvasti demokratian puolustamista ja totesi tämän olevan muun muassa avain globaalien haasteiden ratkaisemisessa. Omassa puheenvuorossaan komission puheenjohtaja von der Leyen nimesi kaksi keskeistä näkökulmaa uudelle globaalille yhteistyöagendalle Yhdysvaltojen kanssa: ilmasto (mukaan lukien biodiversiteetin puolustaminen) sekä digitaaliasiat ja näiden vaikutukset demokratiaan, painottaen muun muassa, että sääntöjä digitaalisille suuryrityksille on lisättävä. Von der Leyen myös korosti, että EU:n ja Yhdysvaltojen on vahvistettava yhteistyötä Kiinan ja Venäjän suhteen "todennettuina ja uskottuina kumppaneina". Kysyttäessä kauppa-asioista von der Leyen totesi, että Yhdysvaltojen ja EU:n välille kaavailtu ja aikanaan hylätty TTIP tuskin palaa, koska maailma on muuttunut niistä ajoista. Sen sijaan hän nosti esiin EU:n avauksen EU–USA-kauppa- ja teknologianeuvostosta ja toivoi sen edistämistä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Michel toisti puheenvuorossaan aiemmin esiin nostamansa ajatuksen "uudesta perustavasta liitosta" (new founding pact) EU:n ja Yhdysvaltojen välille. Hän tiivisti tämän liiton kulmakivet sanoihin "arvot, varaus ja vaikutusvalta". Michel painotti EU:n ja Yhdysvaltojen roolia kansainvälisen monenkeskisen järjestelmän puolustamisessa.

EU-asioiden kannalta kiinnostus kohdistui myös Saksan ja Ranskan johtajien puheenvuoroihin. Liitokansleri Merkel totesi Saksan aina tukeneen transatlanttista yhteistyötä. Hän totesi NATOn olevan tässä keskeinen pilari. Mutta samalla hän painotti, että Saksa on sitoutunut vahvasti myös EU:n turvallisuusyhteistyöhön. Nämä kaksi täydentävät toisiaan. Hän linjasi myös kaksi keskeistä tehtävää transatlanttiseen yhteistyöhön - suhteet Venäjään ja suhteet Kiinaan, todeten jälkimmäisen olevan monimutkaisempi asia. Presidentti Macron linjasi niin ikään kaksi näkökulmaa transatlanttiseen yhteistyöhön: tehokas monenkeskisyys (ilmasto, demokratiakehitys) sekä yhteinen turvallisuusagenda (mukaan lukien alueellisten kysymysten ratkaisu ja suvereniteetin puolustus, sisältäen muun muassa kyberuhkien torjunnan).

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset