Eduskunta hyväksyi eilisessä istunnossaan perustuslain 10 §:n muuttamista koskevan lakiehdotuksen (HE 198/2017 vp ). Julkisuudessa on sittemmin käyty keskustelua päätöksenteon yhteydessä noudatetuista menettelytavoista. Täysistuntokäsittelyn pohjana oli perustuslakivaliokunnan yksimielinen mietintö (PeVM 4/2018 vp). Valiokunta esitti, että perustuslain muutos jätetään valiokunnan muuttamassa muodossa lepäämään yli vaalien.
Lakiehdotuksen täysistuntokäsittely on kaksivaiheinen. Asian ensimmäisessä käsittelyssä lakiehdotuksen sisältö hyväksyttiin yksimielisesti mietinnön mukaisessa muodossa. Eduskunnan menettelytapasääntöjen mukaisesti keskustelu lain sisällöstä päättyi. Ensimmäisen käsittelyn päätyttyä lain sisältöä ei enää voida muuttaa. Toisessa käsittelyssä se voidaan vain joko hyväksyä sellaisenaan tai hylätä, jos toisen käsittelyn keskustelun kuluessa tehdään hylkäämistä koskeva kannatettu ehdotus. Muussa tapauksessa lakiehdotus katsotaan hyväksytyksi yksimielisesti.
Toisessa käsittelyssä tehtiin keskustelun kuluessa kannatettu esitys lakiehdotuksen hyväksymisestä kiireellisenä. Hylkäysehdotusta ei tehty. Äänestettäväksi tuli näin ainoastaan kiireellistä käsittelyä koskeva ehdotus. Äänestyksessä kiireelliseksi julistamista koskeva esitys sai taakseen perustuslain 73 §:n 2 momentin edellyttämän vähintään 5/6 enemmistön annetuista äänistä. Äänestyksen jälkeen puhemies totesi eduskunnan päätöksenä, että lakiehdotus julistetaan kiireelliseksi ja, että eduskunta hyväksyy ensimmäisessä käsittelyssä jo päätetyn lakiehdotuksen sisällön.
Täysistunnossa äänestetään vain, mikäli tehdään mietinnöstä poikkeava kannatettu esitys kuten nyt oli kiireelliseksi julistamista koskeva esitys. Kiireellisyyttä koskevan esityksen tultua käsitellyksi, mitään äänestettävää ei enää ollut, joten asian käsittely päättyi.
Todettakoon, että vastaavalla tavalla samaa perustuslain 73 §:n 2 momentin edellyttämää menettelytapaa on sovellettu mm. vuonna 2009 (HE 69/2009 vp ja HE 57/2009 vp).