Pohjoismaiden neuvoston valiokunnissa käsitellään koronakriisin vaikutuksia pohjoismaisiin rajaesteisiin

Julkaistu 22.6.2020 9.30
Muokattu 23.6.2020 10.39

Pohjoismaiden neuvoston valiokunnissa käsitellään koronakriisin vaikutuksia pohjoismaisiin rajaesteisiin

​Hyvinvointi Pohjolassa –valiokunnan kesäkokouksessa maanantaina 22. kesäkuuta käsitellään koronakriisin aiheuttamia uusia pohjoismaisia rajaesteitä. Kriisi on aiheuttanut muun muassa rajatyöntekijöiden etätyöskentelystä johtuvia verotuksellisia haasteita. Tietyt rajatyöntekijät ovat joutuneet työskentelemään kotoa käsin koronatilanteen vuoksi, minkä johdosta he voivat joutua maksamaan veroja kahteen Pohjoismaahan. Rajaesteneuvosto on lähettänyt Pohjoismaiden valtiovarainministereille kirjeen, jossa kehotetaan ratkomaan asiaa joustavalla tavalla. Kokouksessaan Hyvinvointi Pohjolassa –valiokunta tulee valitsemaan kaksi jäsentä Pohjoismaiden neuvoston rajaesteryhmään. Eduskunnasta kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Kaisa Juuso (ps.), Heli Järvinen (vihr.), ja Ilmari Nurminen (sd.). 


Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa –valiokunta keskustelee omassa kesäkokouksessaan 22. kesäkuuta koronakriisin vaikutuksista pohjoismaiselle kulttuurielämälle ja koulutuksen alalle. Valiokunta tarkastelee koulujen sulkemisen aiheuttamia seurauksia Pohjoismaissa koronapandemian aikana. Koulutusjärjestelmän digitaalisessa osaamisessa on edistytty​, mutta etäopetus saattaa aiheuttaa haittaa oppilaille, joilla on jo ennen kriisiä ollut vaikeuksia selviytyä koulutyöstään. Valiokunta toivoo sen vuoksi sellaisen pohjoismaisen tutkimushankkeen käynnistämistä, jossa verrataan koulujen sulkemisen ja etäopetuksen vaikutuksia oppilaiden kykyyn seurata opetusta sekä selvitetään oppilas- ja opettajakontaktien vähenemisen aiheuttamat sosiaaliset seuraukset. 

Valiokunta saa vieraakseen Tanskan Unesco-komitean pääsihteeri Anna Enemarkin ja Tanskan Pariisin Unesco-delegaation virkaatekevän suurlähettilään Malene Nielsenin. He esittelevät hankkeen, joka käsittelee oikeusnäkökulman vahvistamista toimialoilla, jotka perustuvat luovaan ja vapaaseen ajatteluun, tuotantoon ja välitykseen. Hanketta toteutetaan yhteistyössä Pohjoismaisen kulttuurirahaston kanssa ja tarkoituksena on saada globaali tilannekatsaus taiteilijoiden, toimittajien, tutkijoiden ja opettajien kokemista oikeuksien loukkauksista ja joka kuvaisi yleisiä suuntauksia, haasteita ja mahdollisuuksia parantaa näiden alojen tilannetta. 

Uusien koronakriisin aiheuttamien rajaesteiden lisäksi esillä on myös vanhoja rajaesteitä. Valiokunnan sektorin alalla yksi raja-este on alakohtaisesti säänneltyjen ammattipätevyyksien ja tutkintojen tunnustaminen. Lisäksi rajaesteneuvosto on lähettänyt pohjoismaisille pääministereille kirjeen, jossa kehotetaan tulevaisuudessa varoittamaan toisiaan paremmin ennen vapaan liikkuvuuden rajoittamista. Osaaminen ja kulttuuri –valiokunnan kokoukseen osallistuvat kansanedustajat Veronika Honkasalo (vas.), Mikko Kinnunen (kesk.), Jouni Ovaska (kesk.), Riikka Purra (ps​.) ja Heidi Viljanen (sd.).

Pohjoismaiden neuvosto on Pohjoismaiden parlamenttien välinen yhteistyöjärjestö, joka perustettiin vuonna 1952. Suomi liittyi Pohjoismaiden neuvostoon vuonna 1955. Pohjoismaiden neuvostoon kuuluvat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä itsehallintoalueet Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti. Neuvosto voi antaa suosituksia Pohjoismaiden ​ministerineuvostolle ja hallituksille. Eduskunnasta Pohjoismaiden neuvostossa on 18 kansanedustajaa sekä Ahvenanmaan maakuntapäiviltä kaksi, sekä näillä kaikilla varajäsenet. Suomen valtuuskunnan jäsenet osallistuvat neuvoston työskentelyyn ympäri vuoden valiokunnissa ja puheenjohtajistossa. 

Kuva: norden.org​



Aihealueet
Kansainväliset asiat