Sivistysvaliokunnan mietintö kulttuuripoliittisesta selonteosta (VNS 8/2024 vp) on valmistunut. Valiokunta pitää selontekoa tervetulleena avauksena kulttuuripolitiikan toimien suuntaamiseksi vuoteen 2040 mennessä. Selonteko on laadukkaasti ja laajasti valmisteltu politiikkaohjelma, jota muut toimialakohtaiset strategiat täydentävät.
Valiokunta painottaa, että selonteon toimeenpanosuunnitelmalla on ratkaiseva merkitys selonteossa esitettyjen tavoitteiden toteuttamisessa. Toimeenpanosuunnitelma tulee valmistella ja toteuttaa osallistamalla laajasti eri toimijoita sekä poikkihallinnollisesti tarvittavien hallinnonalojen ministeriöiden ja alan muiden toimijoiden kanssa.
Valiokunta ehdotti mietinnössään täysistunnon hyväksyttäväksi kannanoton, jossa on yhteensä 12 kohtaa toimenpidesuunnitelman valmistelussa huomioon otettavaksi. Ensimmäisessä kohdassa edellytetään, että hallitus antaa kevätistuntokauden 2026 loppuun mennessä sivistysvaliokunnalle selvityksen selonteon toimeenpanosuunnitelmasta, jonka valmisteluun otetaan mukaan kulttuuri- ja luovien alojen toimijat ja valmistelussa huomioidaan sivistysvaliokunnan mietinnössään esittämät kannanotot ja muut huomiot.
Valiokunta ehdottaa kannanotossaan myös, että selonteon toimeenpanosuunnitelmassa sitoudutaan konkreettisiin ja pitkäjänteisiin toimiin taiteen ja kulttuurin rahoitustason nostamiseksi ja kulttuurin elinvoimaisuuden vahvistamiseksi. Valiokunnan näkemyksen mukaan pyrkimykset vahvistaa kulttuuri- ja luovien alojen julkista rahoitusta ja rakenteita sekä lisätä rahoituksen ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä ovat olennaisia, jotta kulttuuriala pystyy voimistumaan ja kasvamaan.
Taloudellinen potentiaali tunnistettava investointikohteena ja arvon luojana
Valiokunnan näkemyksen mukaan kulttuuri- ja luovien alojen taloudellinen potentiaali tulisi tunnistaa entistä enemmän investointikohteena ja arvon luojana. Samoin alan liiketoimintaedellytyksiin panostaminen tulee nähdä kannattavana ja kasvua luovana investointina. Luovien alojen kasvustrategialla on tärkeä merkitys, ja sitä tulee toimeenpanna vuorovaikutteisesti kulttuuripoliittisen selonteon kanssa. Valiokunta kannustaa mm. kulttuurista ja luovilta aloilta yleisemminkin syntyvän aineettoman omaisuuden nykyistä parempaan tunnistamiseen ja hyödyntämiseen sekä myös kulttuuriviennin edellytysten pitkäjänteiseen ja tavoitteelliseen turvaamiseen.
Kulttuuripoliittisella selonteolla vahvistetaan yhteistä ymmärrystä taiteen ja kulttuurin merkityksestä. Valiokunta korostaa mietinnössään, että kulttuuri ei ole yhteiskunnan erillinen saareke, vaan peruskallio, jonka päälle yhteiskuntamme monilta osin rakentuu. Itseisarvon lisäksi kulttuurilla sekä luovilla aloilla yleisemminkin on myös monia muita merkityksiä.
Valiokunta pitää myönteisenä, että kulttuuri on ymmärretty selonteossa laajasti siten, että se kattaa henkiset ja aineelliset piirteet, ja katsoo, että kulttuuri tulisi ymmärtää selonteossa esitettyä laajemmin. Samoin kulttuurin monialaisuus on tunnistettu selonteossa hyvin, josta on esimerkkinä kulttuurin tärkeä merkitys ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Valiokunnan mielestä toimeenpanosuunnitelmassa tulee ottaa huomioon myös sillanrakentajat kuten galleristit, kääntäjät ja agentit sekä museot, kulttuuriympäristötyö ja arkkitehtuuri.
Valiokunta pitää tärkeänä lasten ja nuorten taide- ja kulttuuripalvelujen yhdenvertainen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamista. On luotava malleja, joiden avulla perheen varallisuudesta riippumatta pitkäjänteiset kulttuuri- ja taideharrastukset ovat lapsille mahdollisia.
Kulttuurin saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä tekijöiden toimintaedellytyksistä huolehdittava
Kulttuurin kestävä perusta edellyttää sen saatavuudesta ja saavutettavuudesta huolehtimista riittävin toimenpitein. Valiokunnan mielestä kyseisissä toimissa tulee tunnistaa paitsi kulttuurin ja taiteen alakohtaiset erityispiirteet myös alueelliset ja paikalliset ominaispiirteet sekä niiden eroavaisuudet ja yhdenvertaisuus. Nämä tekijät vaikuttavat myös kulttuurin ja taiteen tekijöiden edellytyksiin tehdä työtään.
Kulttuurin arvoketjun elinvoima nojaa taiteilijoiden toimintaedellytysten ylläpitoon ja kehittämiseen. Tässä työssä on tärkeä turvata taiteen vapaus myös rahoitusjärjestelmissä sekä tekijänoikeudet osana taiteentekijöiden oikeusturvaa. Toimiva tekijänoikeusjärjestelmä edellyttää oikeuksien tehokasta täytäntöönpanoa myös tekoälyn aikakaudella.
Mietintö sisältää kaksi vastalausetta.
Lue valiokunnan mietintö SiVM 5/2025 vp