Polttoaineen, energian hinnan sekä elinkustannusten nousu ovat nostaneet inflaatiota ja kasvattaneet kansalaisten taloudellista ahdinkoa. Useat valtiot ovat tehneet poikkeustoimenpiteitä muun muassa verotuksen osalta tilanteen helpottamiseksi. Perussuomalaisten Mika Niikko kysyi eduskunnan suullisella kyselytunnilla 5. toukokuuta hallitukselta, millä keinoilla kansalaisten, erityisesti pienituloisten taloudellista tilannetta voidaan helpottaa.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi, että monet pienituloiset ihmiset, eläkeläiset ja muutkin ihmisryhmät ovat nyt vaikeuksissa hintojen nousun vuoksi. Tulevaisuuteen vaikuttavana tekijänä ministeri nosti esiin myös mahdollisen korkojen nousun, jonka seurauksena tilanne vaikeutuu entisestään. ”Sitten on oikeutettua kysyä, mitä hallitus tekee. Nostan esiin kolme asiaa: polttoaineisiin liittyvän jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen — tulee alentamaan bensan hintaa — työmatkavähennys työssäkäyvien autoilijoiden helpotukseksi ja sosiaaliturvaindeksin aikaistus ensi syksyllä ovat muun muassa toimia”, vastasi Saarikko toimenpiteitä koskevaan kysymykseen.
Niikon esittämään jatkokysymykseen verojen väliaikaisesta alentamisesta pienituloisten tilanteen helpottamiseksi Saarikko vastasi viittaamalla toimeentuloa tukeviin toimenpiteisiin sekä verotuksen kokonaisuuteen. Saarikon mukaan hallitus on korottanut monilapsisten perheiden ja yhden vanhemman perheiden lapsilisiä sekä pienimpiä työeläkkeitä ja takuueläkettä. ”Ymmärrän tilanteen tukaluuden, mutta joudun toteamaan — ja myöskin suomalaisten veronmaksajien yhteisellä vastuulla, jota kannan, joudun toteamaan — että pohdimme aina myös sitä, että valtion tulojen on myös riitettävä kaikkiin niihin menoihin ja tukeen, joita kansalaisille toteutamme”, Saarikko summasi.
Polttoaineiden hinnan nousua koskevan kysymyksen (Peter Östman, kd.) lisäksi myös inflaation nousu oli esillä oppositioedustajien kysymyksissä. Harry Harkimon (liik.) mukaan inflaatio on tällä hetkellä kuusi prosenttia ja tilanne kohtelee ihmisiä eri alueilla eri tavoin liikenneyhteyksien, etäisyyksien sekä lämmitysmuotojen erojen vuoksi. Harkimo kysyi, mitä hallitus aikoo tilanteessa tehdä? Ministeri Saarikko toi esiin taloudellisen tilanteen muutoksen ja sen vaikutukset kansalaisten arkeen myös alueellisten erojen perusteella. Ministeri totesi, että Suomessa ei esimerkiksi ole sellaista lainsäädäntöä, joka mahdollistaisi vaikkapa harvaan asutummalle alueelle tai Itä- tai Pohjois-Suomeen pidempien välimatkojen alueille erillisiä säädöksiä, vaikkapa bensan hintaan, kuin jonnekin muualle. Lainsäädännön osalta lähtökohtana ovat yhdenvertaiset ratkaisut koko Suomessa. Suomen lainsäädännön lähtökohtana on valtakunnalliset, kaikkia suomalaisia siltä osin yhdenvertaisesti koskettavat ratkaisut ja mallit. Saarikko ei kuitenkaan sulkenut pois Ruotsin esimerkin mukaisia erityisalueita, joita voidaan lainsäädännössä hyödyntää erilaisissa tukimuodoissa. ”Tällaista ajattelua on tietenkin hyvä harkita Suomessakin pidemmällä aikavälillä laajemminkin ja tämänkaltaisten kokeilujen kautta eteneminen on varmasti viisasta”, hän totesi.
Kyselytunnin muita aiheita torstaina 5. toukokuuta olivat uuden ydinvoimalan rakentaminen, Nato-jäsenyyshakemus sekä korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin parantaminen.