Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

Lastensuojelu ja huoli lasten hyvinvoinnista esillä suullisella kyselytunnilla

Julkaistu 18.2.2021 18.20
Muokattu 19.2.2021 10.15
Eduskunnan täysistuntosali ylälehteriltä kuvattuna

Lastensuojelu ja huoli lasten hyvinvoinnista esillä suullisella kyselytunnilla

Koskelan tragedia sekä raaka väkivallanteko nostivat esiin lasten ja lastensuojelun ongelmat eduskunnan suullisella kyselytunnilla. Torstaina 18. helmikuuta ensimmäisen kysymyksen esittänyt Lulu Ranne (ps.) nosti esiin lasten ongelmat, ongelmien ennaltaehkäisyn sekä erityisesti käytettävissä olevat resurssit. Ranne sanoi, että lasten hyvinvointi on yhteinen, mutta lastensuojelun tilanne kriisissä. 

Koskelan tapahtumiin viitaten Ranne kysyi, ”arvoisa hallitus, aiotteko muuttaa lastensuojelulakia nopeasti niin, että ammattilaiset saavat lisää keinoja ja resursseja, joilla voidaan auttaa lapsia ja estää tällaiset väkivallanteot?”

Ranne jatkoi myös viittaamalla käytettävissä oleviin resursseihin. ”Lasten ongelmat ovat entistä vakavampia ja lähetteitä erikoissairaanhoitoon tehdään paljon. Lasten tilanne pahenee, kun he jonottavat apua. Hyvä hallitus, miten aiotte turvata nämä resurssit?” 

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vastasi, että henkilöstömitoitus on avainasemassa, jotta lapsilla on käytettävissä ammattilaisia. Ministeri korosti hallituksen panostaneen lisäresursseihin ja riittävään rahoitukseen. Hän samalla korosti ongelman laajuutta, sillä vuonna 2019 kodin ulkopuolelle on sijoitettu lähes 19 000 alle 20-vuotiasta lasta ja samaan aikaan lastensuojelun avohuollon toimenpiteissä oli yli 52 000 lasta. ”On aiheellista kysyä, onko yhteiskunnassa havaittu tämän ongelman laajuus”, Kiuru kysyi. 

Keskustelussa tuotiin esiin myös viime vaalikaudella lastensuojelulakiin tehdyt muutokset sekä ehdotus lapsivaikutusten arvioinnin tuomisesta kaikkeen lainsäädännön valmistelutyöhön. Lasten ja nuorten kohdalla kansanedustajat toivat esiin myös mielenterveysongelmia koskevat kysymykset. ”Meidän pitää pystyä tuomaan matalan kynnyksen keskusteluapu silloin, kun lapsi sitä tarvitsee eikä vasta kuukausien jälkeen” Kiuru jatkoi. 

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoi, että voidaan aina kysyä aina lisää resursseja ja voidaan kysyä aina parempaa lakia, mutta myös toimintatavat ja kentän arki vaikuttavat keskeisesti ammattilaisten jaksamiseen ja onnistumiseen nuorten hyvinvoinnissa. Näiden seikkojen lisäksi ministeri nosti esiin vielä moniammatillisen yhteistyön sekä tuen kodeille ja vanhemmuuteen. 

Keskustelussa nuorten hyvinvoinnista nousi esiin myös huoli koronatilanteen vaikutuksista jaksamiseen ja tulevaisuuteen. 

Suullisen kyselytunnin muita aiheita olivat kulttuuri- ja tapahtuma-alojen tilanne koronatilanteen vuoksi, vanhempainvapaauudistus ja koronarokotteen rokotusaikataulu.  


Aihealueet
Täysistunto; Nuorten eduskunta