Siirry sisältöön

Tämä viikko EU:n toimielimissä, viikko 42, 12.–18.10.2020

Julkaistu 12.10.2020 10.45
Muokattu 12.10.2020 11.06

Tämä viikko EU:n toimielimissä, viikko 42, 12.–18.10.2020

​​Uutiskirjeen tiivistelmät perustuvat EU-asiakirjoihin. Uutiskirje laaditaan eduskunnan jäsenten ja virkamiesten käyttöä varten. Kirjeen eduskunnan sivustojen ulkopuolelle olevien linkkien yhteyteen on suluissa ilmaistu kohde, johon linkki aukeaa.

1. Parlamentin tapahtumat​

Tällä viikolla Euroopan parlamentissa on valiokuntien ja poliittisten ryhmien tapaamisia. ​

EU:n toimet COVID-19 pandemiassa/EU4 Health. Ympäristö-, kansanterveys- ja elintarvikkeiden turvallisuuden asioiden valiokunta (ENVI) keskustelee maanantaina (Euroopan parlamentti) ja äänestää tiistaina EU4Health -ohjelmasta (Euroopan komissio), jolla pyritään edistämään terveyttä ja tekemään kansallisista terveydenhuoltojärjestelmistä kestävämpiä. Keskustelussa on lisäaloitteita koskien muun muassa sairauksien ennaltaehkäisystä, terveyteen liittyvän epätasa-arvon vähentämisestä sekä terveydenhuollon digitalisaation tukemisesta.

COVID-19 ja EU:n arvot. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) keskustelee torstaina ja perjantaina (Euroopan parlamentti) mietinnöstä, jolla otetaan kantaa COVID-19 pandemiassa EU:n jäsenvaltioissa käyttöönotetuista poikkeustilatoimista sekä niiden vaikutuksista demokratiaan, perusoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen.

Euroalueen talouspolitiikka. Talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) äänestää torstaina joukosta keinoja liittyen komission kevään talousennusteisiin EU:n historian synkimmästä lamasta. Keskustelussa on muun muassa elpymissuunnitelman mukauttaminen vihreän kehityksen ohjelmaan, sosiaaliset ja perusoikeudet, talouspoliittinen viitekehys, talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso sekä rahaliitto.

Oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuus EU:n varojen käytössä. Parlamentti, neuvosto ja komission neuvottelevat maanantaina ensimmäistä kertaa kolmikantakokoonpanolla epävirallisesti oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuudesta EU:n varojen käytölle. Taustalla on neuvoston 30. syyskuuta tekemä ehdotus (EU:n neuvostot) aiheesta.

Saharov-mielipiteenvapauspalkinto 2020. Ulkoasioiden valiokunta (AFET) äänestää maanantaina tämän vuoden Saharov-palkinnon kolmesta kärkiehdokkaasta. Ehdolla ovat muun muassa Valko-Venäjän oppositiojohtaja Svetlana Tsihanouskaja, Mosulin arkkipiispa Najeeb Moussa Michaeel, Guapinol-aktivistit ja Berta Cáceres Hondurasissa sekä ryhmä puolalaisia LGBTI+ -aktivisteja.

Daphne Galizia journalistipalkinto. Maltalaisen murhatun korruptiota tutkineen journalistin Daphne Galizian muistoksi perustettu uusi journalistipalkinto (Euroopan parlamentti) jaetaan ensimmäistä kertaa perjantaina. Palkinnolla halutaan tukea EU:n periaatteiden ja arvojen toteutumista.

Täysistuntoviikon valmistelut. Parlamentin poliittiset ryhmät valmistautuvat 19.-23. lokakuuta järjestettävälle täysistuntoviikolle. Keskeisiä aiheita ovat yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, digitaalipalvelut, tekoäly, suhteet Valko-Venäjään, maailmanlaajuisen metsäkadon pysäyttäminen ja euroalueen vuoden 2021 ohjaus. Muita aiheita ovat komission vuoden 2021 työohjelma, COVID-19 pandemiasta seuranneet irtisanomiset sekä Eurooppa-neuvoston 15.-16. lokakuuta kokouksen tulokset.

2. Komission tapahtumat

Kollegion kokous keskiviikkona 14. lokakuuta Todennäköisiä aiheita:

  • Tiedonanto investointiesteiden poistamisesta elpymisen tukemiseksi
  • Tiedonanto peruskorjausaallosta (Renovation wave)
  • 8. ympäristötoimintasuunnitelma
  • Metaanistrategia
  • Kestävän kehityksen kemikaalistrategia

Keskeisiä komissaarien tapaamisia:

Maanantai 12. lokakuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puhuu Euroopan alueiden ja kuntien teemaviikolla.

Ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta ja kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis osallistuu videoyhteydellä neljänteen ilmastotoimia tarkastelevan valtiovarainministerien ryhmän (Finance Ministers for Climate) tapaamiseen.

Energia-asioista vastaava komissaari Kadri Simson tapaa videoyhteydellä Kyproksen energia-, kauppa-, ja teollisuusasioiden ministerin Natasa Pilidesin.

Tiistai 13. lokakuuta

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää videotapaamisen Ranskan presidentin Emmanuel Macronin, Saksan liittokanslerin Angela Merkelin sekä eurooppalaisen teollisuuden edustajien kanssa.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava johtava varapuheenjohtaja Frans Timmermans tapaa Italian ulko- ja kansainvälisten kehitysasioiden ministerin Luigi Di Maion.

Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager pitää videotapaamiset Saksan liittotasavallan valtiovarainministerin Olaf Scholzin, Ruotsin valtiovarainministerin Magdalena Anderssonin sekä Unkarin innovaatio- ja teknologia-asioiden ministerin László Palkovicsin.

Keskiviikko 14. lokakuuta

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell Fontelles pitää videotapaamisen Afrikan unionin puheenjohtajan ja Etelä-Afrikan presidentin Cyril Ramaphosan Euroopan parlamentin S&D -ryhmän Afrikka-viikon (S&D) yhteydessä.

Taloudesta vastaava komissaari Paolo Gentiloni osallistuu G20 -maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien virtuaaliseen tapaamiseen.

Torstai 15. lokakuuta

EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell Fontelles tapaa Eurooppa-neuvoston tapaamisen yhteydessä Kanadan ulkoministerin François-Philippe Champagnen sekä Kroatian pääministerin  Andrej Plenkovićin.

Budjetista ja hallinnosta vastaava komissaari Johannes Hahn pitää videoyhteydellä puheenvuoron IMF:n ja Maailmanpankin 2020 vuositapaamisen yhteydessä. Hahn tapaa samana päivänä myös Romanian hallituksen edustajia.

Naapuruuspolitiikasta ja laajentumisesta vastaava komissaari Olivér Várhelyi tapaa Välimeren unionin pääsihteerin Nasser Kamelin.

Perjantai 16. lokakuuta

Ihmisten hyväksi toimivasta taloudesta ja kauppa-asioista vastaava johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis tapaa videoyhteydellä Itävallan ilmastotoimista, ympäristöstä, energiasta, liikkuvuudesta, innovaatioista ja teknologiasta vastaavan ministerin Leonore Gewesslerin.

Sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton tapaa Pariisissa Ranskan Eurooppa- ja ulkoasianministerin Yves Le Drianin.

Sisäasioista vastaava komissaari Ylva Johansson pitää esitelmän Centre for European Policy Studies (CEPS) -ajatatuspajan webinaarissa komission ehdotuksesta turvapaikka- ja muuttoliikeuudistukseksi.​

3. Etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset

Osion kaikki linkit johtavat Euroopan komission sivuille.

Etenemissuunnitelma: Älykkäät liikennejärjestelmät (EU:n sääntöjen tarkistaminen) (liikenne; direktiiviehdotus)

Etenemissuunnitelma: Kauppa & investoinnit – puuttuminen ulkomaisten tukien vääristäviin vaikutuksiin (kilpailu, sisämarkkinat; asetusehdotus)

Julkinen kuuleminen: Sähkömagneettinen yhteensopivuus – EU:n sääntöjen arviointi (sisämarkkinat; arviointi)​

Kaikki Euroopan komission etenemissuunnitelmat ja julkiset kuulemiset.

4. Neuvostot

Osion kaikki linkit johtavat EU:n neuvostojen sivuille.

Maanantai 12. lokakuuta

Ulkoministerit kokoontuvat. Pääaiheina ennakolta ovat viimeaikaiset tapahtumia (erityisesti Vuoristo-Karabah) ja Belgradin ja Pristinan vuoropuhelu, Venäjä, Latinalainen Amerikka ja Karibian alueeseen liittyvät kysymykset, Venezuela sekä muut mahdolliset aiheet.

Tiistai 13. lokakuuta

Yleisten asioiden neuvosto. Esityslistan pääaiheina ovat EU-UK -neuvottelut, vuotuinen oikeusvaltiovuoropuhelu (josta on tuore komission ensimmäinen oikeusvaltiokertomus sekä parlamentin täysistuntoviikolla äänestämä näkemys), monivuotisen rahoituskehyksen ja elpymispaketin neuvotteluiden tilannekatsaus, COVID-19 -toimenpiteiden koordinointi EU:ssa sekä Euroopan tulevaisuuskonferenssi.

Työ-, sosiaali-, ja tasa-arvoministerit kokoontuvat videoneuvottelussa valmistautumaan keskiviikon kolmikantahuippukokoukseen.

Keskiviikko 14. lokakuuta

Sosiaalialan kolmikantahuippukokous videokonferenssina. Puheenjohtajina toimivat yhdessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, Euroopan komission puheenjohtaja sekä kulloisenkin puheenjohtajamaan valtion- tai hallituksen johtaja. Esityslistan pääaiheena on COVID-19 -pandemian taloudellinen ja sosiaalinen elpyminen.

Torstai 15. lokakuuta

Eurooppa-neuvosto (15.-16. lokakuuta). Esityslistan aiheita ovat EU-UK -erosopimus ja neuvottelut tulevasta suhteesta, ilmastonmuutos, EU-Afrikka -suhteet sekä mahdolliset muut ulkopoliittiset kysymykset.

Televiestintäministerit kokoontuvat epävirallisesti.

Perjantai 16. lokakuuta

Eurooppa-neuvosto (15.-16. lokakuuta). Kokous jatkuu torstailta.​

5. Komissiossa viime viikolla​

5.1 Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelma

Euroopan komissio julkaisi (Euroopan komissio) keskiviikkona mittavan talous- ja investointisuunnitelman (Euroopan komissio) Länsi-Balkania varten (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Kosovo ja Serbia). 9 miljardin euron suunnitelmalla (Euroopan komissio) pyritään vauhdittamaan alueen talouksien elpymistä pitkällä aikavälillä, tukemaan vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta sekä edistämään alueellista yhdentymistä ja lähentymistä EU:hun. Suunnitelmassa esitellään kymmenen kärki-investointihanketta, keskittyen infrastruktuurin parantamiseen ja vihertämiseen ja yksityisen sektorin investointeihin. Komission mukaan investointipaketilla on avainrooli pyrittäessä helpottamaan eurooppalaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten julkisia ja yksityisiä investointeja alueelle. Suunnitelman rahoitus tapahtuu liittymistä edeltävästä IPA III -rahoitusvälineestä (osa monivuotista rahoituskehystä 2021-2027) (Euroopan parlamentti). Tämän rahoituksen lisäksi komissio haluaa luoda (Agence Europe) EU:n ulkosuhdehallinnon alle enintään 20 miljardin euron rahoituksen takausvälineen seuraavalle kymmenelle vuodelle.

Suunnitelman ohella komissio esitti suuntaviivat Länsi-Balkanin vihreän toimintaohjelman täytäntöönpanolle. Ne kattavat viidenlaisia toimia:

1. ilmastotoimet, myös hiilestä irtautuminen, energia ja liikkuvuus

2. kiertotalous, erityisesti jätehuolto, kierrätys, kestävä tuotanto ja resurssitehokkuus;

3. biodiversiteetti eli alueen luonnonvarojen suojelu ja ennallistaminen;

4. ilman, veden ja maaperäin pilaantumisen torjunta;

5. kestävät elintarvikejärjestelmät ja maaseutualueet.

Nämä yleiset suuntaviivat on komission mukaan määrä hyväksyä Sofiassa marraskuussa 2020 järjestettävässä Länsi-Balkanin huippukokouksessa.​

5.2 Laajentumissuunnitelman päivitys

Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman ohella komissio julkaisi keskiviikkona tiedonannon EU:n laajentumispolitiikasta ja vuoden 2020 laajentumispaketin (Euroopan komissio), vahvistaen uudistusten painopisteet EU:hun pyrkiville maille. EU:n laajentumisagenda käsittää nykyisellään Länsi-Balkanin kumppanit ja Turkin. Julkaisu sisältää vuotuiset maaraportit, joissa arvioidaan perusasioihin keskittyvien uudistusten toteutusta näissä maissa. Raportit sisältävät tehostetun laajentumismenettelyn mukaiset suositukset sekä seuraavia etappeja koskevat ohjeet maille.

Komissaari Olivér Várhelyi esitteli (Euroopan parlamentti) suunnitelman päivitystä parlamentin AFET-valiokunnalle. Hän totesi, että oikeusvaltioperiaate ja hyvät naapuruussuhteet pysyvät EU:n laajentumisen johtoajatuksina. Yleisesti ottaen komissio ei ole tyytyväinen oikeusvaltiokehityksen. Oikeudenkäyttö on edelleen hidasta koko Länsi-Balkanin alueella, ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatteeseen ei ole sitouduttu riittävästi. Korruption torjunnassa tahti on raporttien mukaan hidastunut, ja useimmissa alueen kumppanimaissa ja -kohteissa saavutetut tulokset eivät ole lähelläkään jäsenyysvaatimuksia. Sananvapauden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden osalta edistys oli viime vuonna heikointa.

Maakohtaisia huomioita:

  • Montenegro ja Serbia. Liittymisneuvottelujen kokonaistilannetta arvioidaan nyt ensimmäistä kertaa. Tavoitteena on jatkaa hallitustenvälisiä konferensseja.
  • Albania ja Pohjois-Makedonia. Tarkoituksena on järjestää ensimmäinen hallitustenvälinen konferenssi. Albania on komission mukaan edistynyt ratkaisevalla tavalla ja täyttää lähes kaikki ehdot, jotka neuvosto on asettanut ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestämiselle.
  • Bosnia ja Hertsegovina. Toistaiseksi maa on toteuttanut vain muutamia toimenpiteitä, komissio odottaa maan tarttuvan laajemmin toimen esitetyn 14 painopisteen osalta.
  • Kosovo. Edistyminen hidasta. Muun muassa vakautus- ja assosiaatiosopimus on pantava täytäntöön, ennen kuin jäsenyysneuvottelut voivat edetä.
  • Turkki. Raportti on hyvin kriittinen (Agence Europe). Se huomauttaa olennaisesta oikeusvaltio-, demokratia- ja perusoikeustilanteen heikentymisestä kesästä 2018 jatkuneesta poikkeustilasta johtuen. Komissio toteaa myös Turkin tämänhetkisen toiminnan olevan "törmäyskurssilla" EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kanssa. Raportti vahvistaa neuvoston vuosien 2018 ja 2019 kannan että uusien neuvottelulukujen avaamista tai avattujen sulkemista ei voida harkita​.

Komission suositukset siirtyvät seuraavaksi neuvoston käsittelyyn.

5.3 Strategia romanien tukemiseksi EU:ssa​

Komissio julkaisi (Euroopan komissio) keskiviikkona tiedonannon (Euroopan komissio), jossa esitetään strategia romanien tukemiseksi EU:ssa. Aiempi yritys asiaan puuttumiseksi tapahtui vuonna 2011 (Agence Europe). Romanit ovat suurin EU:n etninen vähemmistöryhmä, jolle köyhyys ja syrjintä ovat arkipäivää. Strategia sisältää uuden 10-vuotissuunnitelman (Euroopan komissio) ja ehdotuksen neuvoston suositukseksi (Euroopan komissio). Strategia on ensimmäinen konkreettinen avaus komission puheenjohtajan EU:n-tila puheessaan mainitsemasta EU:n rasismintorjunnan toimintasuunnitelmasta (Euroopan komissio). Strategiassa on seitsemän painopistealaa: tasa-arvo, osallisuus, osallistuminen, koulutus, työllisyys, terveys ja asuminen. Komissio esittää kullekin painopistealalle uusia tavoitteita ja antaa jäsenvaltioille suosituksia niiden saavuttamiseksi. Tavoitteet ja suositukset toimivat komission mukaan tärkeinä välineinä edistymisen seurannassa, ja varmistavat, että EU edistyy aiempaa paremmin tuen tarjoamisessa EU:ssa asuville romaneille.

Arvoista ja avoimuudesta vastaavan varapuheenjohtajan Věra Jourován mukaan kymmenen viime vuoden aikana ei yksinkertaisesti sanottuna ole tehty tarpeeksi EU:n romaniväestön tukemiseksi. Tasa-arvoasioista vastaava komissaari Helena Dalli katsoo todellisen tasa-arvon unionin luomisen edellyttävän sen varmistamista, että miljoonia romaneja kohdellaan tasa-arvoisesti, että heidän sosiaalinen osallisuutensa taataan ja että he voivat osallistua yhteiskunnalliseen ja poliittiseen elämään ilman poikkeuksia. Kokonaisuutena, komission linjaamana tavoitteena on täysi tasa-arvo, mutta komissio ehdottaa vuodeksi 2030 vähimmäistavoitteita edellisen kehyksen puitteissa saavutetun edistyksen pohjalta.

Seuraavana askeleena komissio pyytää jäsenvaltioita toimittamaan kansalliset strategiansa syyskuuhun 2021 mennessä. Määrällisinä tavoitteina komissio esittää, että vuoteen 2030 mennessä alle 13 % romaneista kokisi syrjintää (viimeisen viiden vuoden aikana luku on ollut 41 %) ja että työllisyysaste nousisi vähintään 60 %:iin (nyt 43 %). Lisäksi komissio ehdottaa, että jäsenvaltiot raportoisivat strategioiden täytäntöönpanosta kahden vuoden välein. Komissio seuraa edistymistä vuoden 2030 tavoitteiden saavuttamisessa hyödyntäen Euroopan unionin perusoikeusviraston kyselyjä ja kansalaisyhteiskunnan antamaa palautetta. Uudesta 10-vuotissuunnitelmasta tehdään myös väliarviointi. Kyseessä oleva politiikanala kuuluu ensisijaisesti jäsenvaltioiden päätösvaltaan, mutta komission näkee sillä olevan tärkeän rooli toimintaohjeiden antamisessa, jäsenvaltioiden toimien koordinoinnissa, täytäntöönpanon ja edistymisen seurannassa, tuen myöntämisessä EU:n varoista ja parhaiden käytäntöjen vaihdon edistämisessä jäsenvaltioiden välillä.

MEP Romeo Franz (vihreät, Saksa) piti (Agence Europe) uusia indikaattoreita tärkeänä avauksena, koska ne mahdollistavat edistymisen seurannan. Sen sijaan kritiikkiä komission esitys sai siitä, että se ei ole jäsenvaltioita sitova, ja että se keskittyy vain romaneihin eikä huomioi muita romanisukuisia väestöryhmiä kuten sintit ja kalet.

6. Parlamentissa viime viikolla​

Parlamentissa oli täysistuntoviikko. Keskeisiä aiheita olivat EU:n arvoja koskeva seurantamekanismi, oikeusvaltioperiaatteen yhteys monivuotiseen rahoituskehykseen, ilmastolaki, metsästrategia, sekä komissaarinimitykset. Metsästrategian mietinnön parlamentti hyväksyi (Euroopan parlamentti) äänin 462 puolesta, 176 vastaan. Hyväksytyn mietinnön mukaan metsäalan on pysyttävä taloudellisesti kannattavana ja ympäristön kannalta kestävänä, metsätuhoja tulisi ehkäistä ennakolta ja puuta tulisi käyttää enemmän rakennusmateriaalia. Lisäksi parlamentti kannatti niukalla enemmistöllä (345 vs. 295) (Agence Europe) EU-Mercosur -sopimuksen hylkäämistä nykymuodossaan, joskin äänestystulosta luonnehdittiin lähinnä symboliseksi (Politico). Tuloksen takana (Agence Europe) olivat pääosin S&D, Vihreät ja GUE/NGL ranskalaisten EPP ja Renew -meppien tuella.​

6.1 Keskustelu oikeusvaltioperiaatteesta ja EU-varoista

Parlamentti keskusteli täysistunnossa (Euroopan parlamentti) oikeusvaltioperiaatteesta ja EU-varoista. Ryhmistä EPP, S&D, Renew ja Vihreät kannattavat (Politico) vahvaa kytkentää varojen käytölle. Maanantain keskustelussa useat mepit huomauttivat, että neuvoston uusimmat esitykset eivät takaa riittävää kytköstä. Meppien mukaan kyseessä ei olisi mekanismi, jota voitaisiin käytännössä ikinä käyttää. Oikeusvaltioperiaatteen loukkausten ja korruption jatkuessa joissakin EU-maissa on Euroopan unionilla velvollisuus kansalaisia ja veronmaksajia kohtaan valvoa EU-varojen käyttöä. Jotkut mepit jopa vaativat EU:ta lopettamaan perusoikeuksien loukkausten rahoittamisen joissakin EU-maissa. Osa mepeistä syytti Saksaa EU:n neuvoston puheenjohtajamaana ja Euroopan komissiota siitä, että ne ovat luoneet ideologian, joka sallii toimet yksittäisiä maita vastaan. EU:n neuvoston puheenjohtajuutta täysistunnossa edustanut ministeri Michael Roth korosti sekä neuvoston että parlamentin olevan samaa mieltä siitä, että mekanismi tarvitaan. Kaikki EU-maat ovat sitoutuneet uusimpaan esitykseen. Roth pyysi parlamenttia auttamaan, jotta lainsäätäjien kannat saataisiin lähemmäksi toisiaan. Roth toivoi erityisesti parlamentin tukea, jotta mekanismi saataisiin hyväksyttyä nopeasti. ​

Politicossa 6. lokakuuta julkaistussa mielipidekirjoituksessa (Politico), otsikolla "Eurooppalaiset arvot eivät ole myytävänä", EPP:n, S&D:n, Renew'n ja Vihreiden puheenjohtajat esittävät tyytymättömyytensä neuvoston esitykseen ja vaativat että neuvostossa vaadittaisiin määräenemmistö pyörtämään komission esitys varojen pidättämisestä (ehdotuksessa vaadittaisiin määräenemmistö varojen pidättämiselle) ja komission uuden oikeusvaltioperiaatekertomuksen tulosten tulisi toimia varojen pidättämisen perusteena. Komission johtava varapuheenjohtaja Věra Jourová  totesi (Financial Times) olevansa "hyvin pettynyt" mikäli varojen käyttöön liittyvästä oikeusvaltioperiaatemekanismista tulisi heikko.

6.2 EU:n arvojen valvontamekanismi

Parlamentti hyväksyi keskiviikkona (EUObserver) selkeällä enemmistöllä (521-152) sen oman esityksen vuosittaisesta mekanismista EU:n arvojen seuraamisesta. Komission viime viikolla julkaistu (Euroopan komissio) ensimmäisen oikeusvaltiokertomus ja siihen liittyvä oikeusvaltiomekanismi ei ole parlamentille riittävä. Mietinnössä (Euroopan parlamentti) halutaan puuttua demokraattisten instituutioiden rapauttamiseen, erityisesti Unkarissa ja Puolassa. Parlamentti haluaa (Euroopan parlamentti) oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen arvioinnin olevan pelkästään komission sijaan myös toimielinten välisen sopimuksen ja riippumattoman asiantuntijapaneelin varassa sekä huomioivan myös demokratian ja perusoikeuksien toteutumisen. Mietinnössä vaaditaan (Agence Europe) lisäksi tilanteen seuraamista (komission ehdotuksen suuntaisesti) maakohtaisesti sekä mekanismia, jossa arvojen rikkomukset käynnistävät rikkomusmenettelyn. Keskustelu jakoi parlamentin (Agence Europe). Vasemmalla olevat ryhmät ja EPP tukivat mietintöä. EPP:n edustajan Bilčíkin mukaan se antaa selvän ja vahvan viestin. ECR ja ID puolestaan vastustivat mietintöä. ECR:n edustaja Pemka totesi sen olevan hyökkäys suvereniteettia kohtaan. Arvion (EUObserver) mukaan selkeä enemmistö on uusin merkki "harvinaisesta yksimielisyydestä" parlamentista koskien tehokasta oikeusvaltioperiaatteen valvontaa.

Keskustelu jatkuu. Komissiolta on tulossa (Agence Europe) vuoden loppuun mennessä sen oma ehdotus EU:n perusoikeuskirjan täytäntöönpanoksi​

6.3 Ilmastolaki

Parlamentti hyväksyi keskiviikkona (Politico Pro) niukalla enemmistöllä (352-326) tavoitteen vähentää ilmastopäästöjä vuoteen 2030 mennessä 60 prosentilla. Asia sisältyi parlamentin täysistuntoviikolla käsittelemään ilmastolain mietintöön (Euroopan parlamentti). Samalla parlamentti tuki useita muita muutosehdotuksia komission tuoreeseen ehdotuksen (Euroopan komissio). Päästövähennystavoite oli keskustelun keskiössä (Agence Europe) ja asia jakoi ryhmiä. S&D tuki esitystä (mietinnön esittelijä). GUE/NGL ja Vihreät ehdottivat kunnianhimoisempia tavoitteita. EPP ryhmänä vastusti mietintöä ja oli puolestaan komission alemman 55 % tavoitteen kannalla, työpaikkojen suojelemisen vuoksi. Protestiksi ryhmän mepit pidättäytyvät äänestämästä (Twitter). ECR niinikään vastusti esitystä. Täysistunnon keskustelussa komission johtava varapuheenjohtaja Timmermans kommentoi (Agence Europe), että 55 % tavoite on itsessään kunnianhimoinen, mutta mahdollinen komission tekemän vaikutusarvion pohjalta. Hän myös huomautti (Politico Pro), että ilman tarpeeksi kunnianhimoista tavoitetta maatalous kohtaa vakavan riskin pölyttäjien katoamisesta.

Esittelijä MEP Jytte Guteland (S&D) oli tyytyväinen tulokseen (Euroopan parlamentti): häneen mukaansa kaikki mietinnössä olleet keskeiset tavoitteet saavutettiin. Vuoden 2030 60 % päästövähennystavoitteen lisäksi ilmastoneutraalisuudesta vuoteen 2050 mennessä tehtiin jäsenvaltioita sitova tavoite. Myös päätettiin, että vuodelle 2040 asetetaan komission myöhempään vaikutusarvioon pohjaava välitavoite. Gutelandin mukaan tärkeänä seuraavana askeleena on negatiivisten päästöjen tavoite vuoden 2050 jälkeen. Hän luonnehti äänestystulosta historialliseksi, uudeksi luku keskellä isoa murrosta.

Ilmastotavoitteista keskustellaan Eurooppa-neuvostossa 15.-16. lokakuuta. Arvion (Financial Times) mukaan Tanska ja Suomi vaativat 60 % tavoitetta, kun taas keskisen ja itäisen Euroopan maiden suunnalta odotetaan vastusta. Ydinkysymykseksi nouseekin mikä tulee olemaan Saksan kanta. Politicon saamien tietojen mukaan vuoden 2030 päästövähennyksen tavoitteen käsittelyä oltaisiin lykkäämässä joulukuulle (Politico Pro). Tämä viivästyttäisi käynnissä olevia kolmikantaneuvotteluita. Parlamentti, komissio ja Saksa EU:n puheenjohtajamaana ovat kuitenkin sitoutuneita edistämään asiaa. Auki (Agence Europe) on myös kysymys päätöksentekoprosessista: mikäli päätöksen tekee Eurooppa-neuvosto, vaaditaan yksimielisyyttä. Parlamentin ympäristöasioiden ENVI-valiokunnan puheenjohtaja Pascal Canfin (Renew) on vaatinut asian käsittelyä ministerineuvostossa normaalissa yhteispäätösmenettelyssä, jolloin päätös voitaisiin tehdä määräenemmistöllä.​

6.4 Komissaarinimitykset

Parlamentti hyväksyi keskiviikkona (Euroopan parlamentti) selkeillä enemmistöillä molemmat komissaariehdokkaat. Irlantilaisesta Mairead McGuinnessistä tulee uusi rahoituspalveluista, rahoitusvakaudesta ja pääomamarkkinaunionista vastaava komissaari. Nimitys hyväksyttiin äänin 583 puolesta, 75 vastaan ja 37 tyhjää. McGuinness toimii tällä hetkellä Euroopan parlamentin varapuhemiehenä. Komission johtavan varapuheenjohtajan Valdis Dombrovskisin vastuualueen muutos hyväksyttiin äänin 515 puolesta, 110 vastaan ja 70 tyhjää. Latvialainen Dombrovskis vastaa nyt myös kauppakomissaarin tehtävistä. Molemmat ehdokkaat osallistuivat 2. lokakuuta kolmetuntiseen julkiseen kuulemiseen Euroopan parlamentissa, jotta mepit voisivat arvioida heidän pätevyyttään ehdotettuun tehtävään.​

7. Monivuotisen rahoituskehys: neuvottelut keskeytyivät

Tilanne EU:n seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2017 neuvotteluista neuvoston, parlamentin ja komisison välillä kiristyy. Parlamentin neuvottelijat marssivat ulos (Euroopan parlamentti) torstain neuvottelusta (seitsemäs neuvottelukierros) ja ilmoittivat torstaina kieltäytyvänsä jatkamaan neuvotteluja kunnes neuvostolta tulee sen tavoitteet huomioiva ehdotus. Erityisen hankalia kohtia (Politico Pro) olivat ennen neuvotteluja lippulaivaohjelmien rahoituksen vahvistaminen ja budjettivarojen käytön kytkentä oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen. Varojen ehdollisuus oli parlamentin neuvotteluryhmän johtajan Johan Van Overtveldtin mukaan ehdoton edellytys sovun saavuttamiselle kokonaisuutena. Neuvottelujen keskeytyksestä ilmoittaneessa tiedotteessa (Euroopan parlamentti) mepit korostivat suurimaksi ongelmaksi lippulaivaohjelmien rahoituksen puutteellisuutta. Tiedotteessa ei mainittu oikeusvaltioperiaatteen ehdollisuutta varojen käytölle, vaikka asia on ollut myös vahvasti esillä.

Neuvottelijat tapasivat aiemmin viikolla maanantaina (Euroopan parlamentti). Kyseessä oli kuudes neuvottelukierros EU:n pitkän aikavälin budjetista ja uusista omien varojen lähteistä. Tuon neuvottelun jälkeen tilanne oli vielä varovaisen toiveikas, erityisesti neuvoston ja komission puolelta. EU-puheenjohtajan Saksan edustaja totesi (Twitter) maanantain tapaamisen jälkeen edistystä saavutetun omien varojen käyttöönottosuunnitelman ja budjettivalvonnan osalta. Komission edustaja Hahn totesi (Politico Pro) että "neuvottelut ovat nyt todella edistymässä", viitaten muun muassa edistykseen omien varojen päätöksen osalta. Parlamentin neuvottelijat Valérie Hayer ja José Manuel Fernandes totesivat myös edistystä saavutetun omien varojen päätöksen osalta, joskin Hayerin mukaan tarkan aikataulun osalta vain rajoitetusti.

Seuraavan kerran sopua yritetään keskiviikkona. Kello seitsemältä aamulla alkavaa neuvottelupäivää on arvioitu (Financial Times) ratkaisevaksi. Sopu pitäisi löytyä lokakuun loppuun mennessä, jotta se voitaisiin hyväksyä virallisesti neuvostossa ja parlamentissa vuoden loppuun mennessä. Muussa tapauksessa nykyistä monivuotista rahoituskehystä jatketaan, kunnes sopu löytyy. Tämä vaarantaa nykyisten ja suunniteltujen EU-hankkeiden rahoituksen sekä elpymisrahoituksen aloittamisen suunnitellulla tavalla 1. tammikuuta.​

8. EU-Ukraina huippukokous

Tiistaina pidettiin Brysselissä EU:n ja Ukrainan 22. huippukokous (EU:n neuvostot). Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel, EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi korostivat tiistain kokouksen päätöksessä EU-Ukrainan suhteiden tärkeyttä. Presidentti Zelenskyi luonnehti (Agence Europe) EU:n ja Ukrainan suhdetta "syväksi, välittömäksi (sincere) ja hedelmälliseksi". Kolmikko korosti reformien hyvää edistymistä, muun muassa korruption vastaisessa taistelussa. Assosiaatiosopimuksen tila tullaan arvioimaan. Lisäksi korostettiin Ukrainan alueen koskemattomuutta. Michel vahvisti EU:n tuen Normandia-ryhmälle ja ETYJ:n koordinoimalle kolmenväliselle neuvotteluryhmälle. Neuvottelujen rinnalla komissio julkaisi (Euroopan komissio)uuden 60 miljoonan euron tukipaketin Ukrainalle. Sillä annetaan tukea Itä- ja Etelä-Ukrainalle käynnissä olevan konfliktin vaikutuksiin ja hybridiuhkien torjuntaan, kansalaisyhteiskunnan organisaatioille sekä talouden ilmastokehitykset huomioiville uudistuksille.​

Aihealueet
Brysselin asiantuntijan katsaukset