Eduskunta käsitteli selonteon täysistunnossa keskiviikkona 21. joulukuuta. Ainoan käsittelyn pohjana oli ulkoasiainvaliokunnan mietintö (UaVM 9/2016 vp.) Selontekoon liittyen täysistunnossa käytettiin kaikkiaan 109 puheenvuoroa.

Esittelypuheenvuoron pitäneen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhasen (kesk.) mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurista linjoista valiokunnan piirissä vallitsi pitkälle menevä yksimielisyys, vaikka täysin yksimielinen valiokunta ei mietinnössään ollutkaan.

Valiokunnan mukaan selonteko on aikaisempiin turvallisuus- ja puolustuspoliittisiin selontekoihin verrattuna eduskunnan edellyttämällä tavalla otteeltaan tiiviimpi ja strategisempi. ”Tämä on perusteltua, sillä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisella toiminnalla on selkeä ja kestävä arvopohja, joka muodostaa Suomen ulko-ja turvallisuuspolitiikan yli vaalikausien ulottuvan perustan. Suomen toimintalinja ei ole altis suhdannevaihteluille. Suomi päättää itse turvallisuuspoliittisista ratkaisuistaan”, korosti Vanhanen.

Ulkoasiainvaliokunnan arvion mukaan kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomen asema on vakaa. Valiokunta pitääkin kannatettavana, että Ruotsin kanssa tavoitellaan mahdollisimman pitkälle menevää puolustusyhteistyötä, sulkematta pois kriisiajan sopimuspohjaista yhteistyötä. Nato-yhteistyön osalta mietinnössä todetaan, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.

Ulkoasiainvaliokunta on korostanut selontekojen valmistelun parlamentaarisen seurannan merkitystä ja edellyttää mietinnössään, että parlamentaarinen seuranta järjestetään myös tulevien selontekojen valmistelun yhteydessä tavalla, joka antaa eduskuntapuolueille mahdollisuuden käydä suoraa ja luottamuksellista vuoropuhelua valtioneuvoston kanssa jo valmisteluvaiheessa. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan jatkossakin pitkäjänteisiä, yli hallituskausien ulottuvia linjauksia, totesi Vanhanen valiokunnan mietintöä lainaten.

Eri ryhmäpuheenvuoroissa nousivat esille ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan pitkäjänteisyys, turvallisuusyhteistyö sekä toimivat naapuruussuhteet. Turvallisuuden kokonaisuuteen liitettiin useissa kannanotoissa myös ympäristönsuojelu, alueiden kestävä ja taloudellinen kehitys sekä kehitysyhteistyö.  Uusista uhkatekijöistä painotettiin erityisesti hybridiuhkien torjuntaa, johon liittyy tiedustelulainsäädännön ajantasaistaminen.

Ulkoasiainvaliokunnan mietintöön sisältyy vasemmistoliiton jättämä vastalause. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenvuorossa pitäneen Paavo Arhinmäen mukaan ”kirjaus sotilaallisesta liittoutumattomuudesta jäi kuitenkin mietinnössä epämääräiseksi ja lieventää Suomen aikaisempia kantoja.” 

Arhinmäki totesi, että ulkoista vakautta edistävät hyvät suhteet naapurimaihin ja kuva Suomesta luotettavana ja vastuunsa kantavana maana. Maana joka tekee osansa, mutta ei uhkaa ketään.

Vasemmistoliiton vastalauseessa on kolme lausumaa, mihin liittyen eduskunta äänesti selonteon käsittelyn päätteeksi. Vastalauseen mukainen kannanotto hävisi täysistunnon äänestyksen äänin 102-8  ja eduskunta hyväksyi valiokunnan ehdotuksen kannanotoksi selonteon VNS 6/2916 vp johdosta.