​​​Tulevaisuusvaliokunnan Tulevaisuususkon ja sukupolvien välisen tasa-arvon ohjausryhmä haluaa herättää keskustelua sukupolvien välisestä tasa-arvosta. Mitä pitäisi tehdä, jotta nuoret sukupolvet haluaisivat jäädä rakentamaan ja rahoittamaan suomalaista yhteiskuntaa? Millaista sukupolvikeskustelua Suomessa tarvitaan nyt?

Kansantaloustieteilijä Sanna Kurronen kirjoittaa artikkelissaan, että suomalaiset suhtautuvat tulevaisuuteen entistä pessimistisemmin ja kaikkein vähiten uskoa tulevaisuuteen on alle 35-vuotiailla. Optimistisimpia oman tulevaisuutensa suhteen ovat yli 65-vuotiaat eläkeläiset. Tämä suomalainen tutkimustulos on erikoinen sikäli, että keskeisintä tulevaisuudenuskon kannalta on yleensä työ. Tulevaisuudenusko on normaalisti parasta niillä ikäryhmillä, jotka ovat aktiivityön ikävaiheessa ja joilla on työpaikka.

Kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta huomauttaa artikkelissaan, että syntyvyys on laskenut Suomessa lähes vuosittain jo 15 vuoden ajan. Kaikki vuoden 2050 yli 25-vuotiaat eli parhaassa työiässä olevat aikuiset ovat jo syntyneet, eli ikäluokkien pieni koko tiedetään jo. Väestön uusiutuminen on hyvin vahvasti maahanmuuton varassa. Eläkkeiden maksamiseen käytettävissä olevia varoja on kyllä mahdollista kasvattaa myös rahastoiduille eläkevaroille saatavalla sijoitustuotolla. Toisaalta niihin sisältyvän riskin takia ne voivat myös vähentää eläkevaroja, jos käy huono tuuri eivätkä sijoitukset tuotakaan odotetusti tai niiden arvo jopa mitätöityy taloudellisen kriisin myötä.

Veronmaksajain liiton ekonomisti Janne Kalluinen toteaa artikkelissaan, että sukupolvien välisen tasa-arvon ja julkisen talouden näkökulmasta eläkemaksujen taso ei enää saisi nousta nykyisestä. Kunnianhimoisempi tavoite olisi pikemminkin pyrkiä alentamaan sitä.

Kelan tutkimusyksikön ryhmäpäällikkö Signe Jauhiainen kirjoittaa artikkelissaan hoivapommista, joka on noussut merkittävyydessään eläkepommin rinnalle sukupolvien tasa-arvoa uhkaavana ilmiönä. Eliniän pidentyminen ja suurten ikäluokkien vanheneminen lisäävät merkittävästi ikääntyneiden pitkäaikaishoidon tarvetta lähivuosikymmeninä. Kun yli 80-vuotiaita arvioidaan olevan tänä vuonna 360 000, niin vuonna 2035 heitä on jo 540 000. 2040-luvun puolivälissä yli 80-vuotiaiden määrän kasvu tasoittuu. 

Julkaisun lopussa kommenttipuheenvuoron pitää Lauri Korkeaoja. Julkaisussa on osia, jotka on hyvä tiedostaa ja ymmärtää, jotta voimme rakentaa paremman tulevaisuuden myös tuleville sukupolville maailman onnellisemmassa maassa. Se voi myös vaatia vaikeita päätöksiä. Sellaisia on yhteiskunnassa aina tehty, ja sen jälkeen on aina koittanut uusi todellisuus, joka yleensä on ollut aikaisempaa parempi.

​​Teos verkkojulkaisuna (pdf)​

​Tulevaisuusvaliokunnan tehtävänä on tunnistaa ja arvioida tulevaisuuteemme merkittävästi vaikuttavia ilmiöitä ja muutostekijöitä. Tulevaisuusvaliokunta teettää tärkeimmistä ilmiöistä selvityksiä, jotka julkaistaan valiokunnan omassa julkaisusarjassa. Tutustu muihin tulevaisuusvaliokunnan julkaisuihin​.​