Viimeksi julkaistu 29.11.2022 11.21

Eduskunnan vastaus EV 137/2022 vp HE 181/2022 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä työeläkelakien muuttamisesta

HE 181/2022 vp
StVM 19/2022 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä työeläkelakien muuttamisesta (HE 181/2022 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StVM 19/2022 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 8 luvun 11 §:n 2 ja 4 momentti sekä 12 § ja 9 luvun 10 §:n 1 momentti, sellaisena kuin ne ovat 8 luvun 11 §:n 2 momentti laissa 532/2009 ja 4 momentti laissa 882/2019, 12 § laissa 972/2013 sekä 9 luvun 10 §:n 1 momentti laissa 28/2022, seuraavasti: 
8 luku 
Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha 
11 § 
Oikeus osasairauspäivärahaan 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Työntekijällä tai yrittäjällä, joka on 4 §:n mukaisesti työkyvytön, on oikeus osasairauspäivärahaan 7 §:ssä tarkoitetun omavastuuajan jälkeen tai osasairauspäivärahaa välittömästi edeltäneen sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen tässä pykälässä säädettyjen edellytysten täyttyessä. Työskentely omavastuuajalla 3 momentissa tarkoitetulla tavalla ei estä omavastuuajan kulumista.  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kokoaikatyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jossa työntekijän säännöllinen työaika on vähintään 30 tuntia viikossa tai se tasoittuu vähintään 30 tuntiin viikossa sovellettavalla tasoittumisjaksolla taikka ansiotyötä, jossa työntekijän työaika on asianomaisella alalla normaalisti sovellettavan kokoaikaisen työntekijän säännöllisen työajan pituinen. Jos työntekijä työskentelee samanaikaisesti kahdessa tai useammassa osa-aikaisessa työsuhteessa, työskentelyä pidetään kokoaikaisena, jos yhteenlaskettu työaika on vähintään 30 tuntia viikossa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
12 § 
Osasairauspäivärahan maksaminen 
Osasairauspäivärahaa maksetaan enintään 150 arkipäivältä. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan huomioon kaikki osasairauspäivärahapäivät kahden edeltäneen vuoden ajalta. Osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa otetaan kuitenkin huomioon myös päivät, joilta osasairauspäivärahaa ei ole maksettu sen vuoksi, että vakuutetulle on samalta ajalta maksettu vanhempainpäivärahaa. Jos vakuutettu on ollut yhtäjaksoisesti työkykyinen 12 kuukauden ajan, tätä edeltäneitä osasairauspäivärahapäiviä ei oteta osasairauspäivärahan enimmäisaikaa laskettaessa huomioon.  
9 luku 
Vanhempainpäivärahat 
10 § 
Vanhempainpäivärahan saamisen esteet 
Vanhempainpäivärahaan ei ole oikeutta siltä ajalta, kun vakuutettu on ansiotyössä tai muussa omassa työssä lukuun ottamatta omassa kotitaloudessa tehtävää työtä tai päätoimista opiskelua. Vanhempainpäivärahaan ei ole oikeutta lakisääteisen vuosiloman tai muiden palkallisten vapaapäivien ajalta lukuun ottamatta työsopimuslain mukaista raskaus-, erityisraskaus- tai vanhempainvapaata, jonka ajalta työantajalla on 7 luvun 4 §:n mukainen oikeus etuuteen. Ansiotyössä olemisena ei pidetä vanhemman toimimista kuntalain (410/2015) 69 §:ssä ja hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 74 §:ssä tarkoitettuna luottamushenkilönä lukuun ottamatta kuntalain 80 §:ssä ja hyvinvointialueesta annetun lain 85 §:ssä tarkoitettuja päätoimisia ja osa-aikaisia luottamushenkilöitä. Ansiotyössä olemisena ei myöskään pidetä omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) mukaisena omaishoitajana tai perhehoitolaissa (263/2015) tarkoitettuna toimeksiantosopimuksen kunnan kanssa tehneenä perhehoitajana toimimista. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . Vakuutettuun, jolla osasairauspäivärahan enimmäisaika on tullut täyteen ennen 1 päivää tammikuuta 2023, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta sairausvakuutuslain 8 luvun 12 §:ää. Jos osa-aikainen työskentely on alkanut ennen 1 päivää tammikuuta 2023, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita sairausvakuutuslain 8 luvun 11 §:n 2 ja 4 momentteja.  
 Lakiehdotus päättyy 

Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (566/2005) 19 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1309/2016, 
muutetaan 6 §:n 2 momentti, 18 §:n 3 momentti, 23 §:n 2 momentti, 24 §:n 1 ja 2 momentti, 27 §:n 1 momentti, 39 § sekä 41 §:n 4 momentti,  
sellaisina kuin niistä ovat 6 §:n 2 momentti laissa 973/2013, 23 §:n 2 momentti sekä 24 §:n 1 ja 2 momentti laissa 1097/2018, 27 §:n 1 momentti laissa 1200/2009, 39 § laeissa 1200/2009 ja 1272/2016, sekä 
lisätään 23 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 1236/2014 ja 1097/2018, uusi 3 momentti seuraavasti: 
6 § 
Ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on järjestetty työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella tai vakuutettu on saanut oikeudestaan työeläkekuntoutukseen ennakkopäätöksen, joka kuntoutusta haettaessa on voimassa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
18 § 
Kuntoutusraha lakisääteisen kuntoutuksen ajalta  
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Työterveyshuoltolain perusteella annetun kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa maksetaan, jos kuntoutusta annetaan työterveyshuollossa havaittujen työ- tai ansiokykyongelmien perusteella ja työnantaja tai yrittäjä osallistuu kuntoutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Kuntoutusrahan myöntämisen edellytyksenä työterveyshuoltolain mukaisen työkokeilun ajalta on, että on kyse varhaisen vaiheen ammatillisesta kuntoutuksesta ja että asiakkaalla ei ole oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen työeläkelakien perusteella. Kuntoutusrahan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että työkokeilun aikana asiakas työskentelee kokonaan uusissa tai olennaisilta osin muutetuissa työtehtävissä taikka erityisjärjestelyjen avulla entisissä työtehtävissään. Päätös työterveyshuoltolain mukaisen työkokeilun ajalta maksettavasta kuntoutusrahasta voidaan tehdä enintään 45 arkipäiväksi. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
23 § 
Kuntoutusrahan maksaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kuntoutusrahaa maksetaan 25—27 §:ssä tarkoitettua omavastuuaikaa lukuun ottamatta ammatillisena kuntoutuksena myönnettyyn koulutukseen, muuhun työelämän ulkopuolella olevan henkilön 6 §:ssä tarkoitettuun ammatilliseen kuntoutukseen, oppisopimuskoulutukseen, 7 a §:ssä tarkoitettuun nuoren ammatilliseen kuntoutukseen sekä 20 §:ssä tarkoitettuun nuoren kuntoutusrahaan oikeuttavaan kuntoutukseen osallistumisen ajalta, jos kuntoutuja on estynyt tekemästä päätoimeen rinnastettavaa muuta kuin kuntoutukseen sisältyvää työtä.  
Sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, 6 §:ssä ja 7 a §:ssä tarkoitetun ammatillisen kuntoutuksen ajalta kuntoutusraha maksetaan täysimääräisenä myös niiden päivien ajalta, jolloin kuntoutuja ei osallistu kuntoutukseen (joustopäivä), jos hänen ammatillisen kuntoutuksensa on sovittu toteutettavaksi alle viitenä, kuitenkin vähintään kolmena päivänä viikossa. Kuntoutusrahaa maksetaan joustopäivältä, kun Kansaneläkelaitos on määritellyt ammatillisen kuntoutuksen palveluun mahdollisuuden joustopäiville ja kun joustopäivän tarve perustuu siihen, että kuntoutuja ei joko 6 §:ssä tarkoitetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen tai 7 a §:ssä tarkoitetun toimintakyvyn olennaisen heikentymisen vuoksi pysty osallistumaan kuntoutukseen viitenä päivänä viikossa. Kuntoutusrahan maksaminen edellyttää lisäksi, että kuntoutuja on joustopäivänä estynyt tekemästä työtä. 
24 § 
Kuntoutusraha odotus- ja väliajalta 
Kansaneläkelaitoksen järjestämän ammatillisen kuntoutuksen etenemisen ja kuntoutujan toimeentulon turvaamiseksi kuntoutusrahaa voidaan maksaa myös kuntoutuspäätöksen antamisen ja kuntoutuksen alkamisen väliseltä ajalta (odotusaika) sekä kuntoutusjaksojen väliseltä ajalta (väliaika). Kuntoutujalla on oikeus kuntoutusrahaan odotus- ja väliajalta, jos hän ei tuolta ajalta saa toimeentuloa esimerkiksi työstä. Kuntoutusraha maksetaan odotus- ja väliajalta 20 prosentilla alennettuna ja enintään kolmelta kuukaudelta kalenterivuotta kohden kummankin syyn perusteella erikseen laskettuna, jollei sen maksaminen pidemmältä ajalta ole toimeentulon turvaamisen ja kuntoutuksen etenemisen kannalta erityisestä syystä perusteltua. 
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, kuntoutusrahaa maksetaan myös odotus- ja väliajalta kuntoutujalle, joka osallistuu 7 a §:ssä tarkoitettuun nuoren ammatilliseen kuntoutukseen, jos hän ei tuolta ajalta saa toimeentuloa esimerkiksi työstä. Kuntoutusraha maksetaan odotus- ja väliajalta 20 prosentilla alennettuna. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
27 § 
Maksaminen ilman omavastuuta 
Omavastuuaikaa ei ole, jos kuntoutuja sai välittömästi ennen sitä päivää, josta lukien kuntoutusraha myönnetään, sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa tai vanhempainpäivärahaa taikka työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista työttömyysetuutta. Omavastuuaikaa ei ole myöskään silloin, jos kuntoutuja sai toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista perustoimeentulotukea saman tai edeltävän kalenterikuukauden aikana ennen sitä päivää, josta lukien kuntoutusraha myönnetään. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
39 § 
Takautuva maksaminen 
Jos kuntoutujalle myönnetään takautuvasti sairausvakuutuslain mukaista sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahaa, tartuntatautipäivärahaa, luovutuspäivärahaa taikka vanhuuseläkettä tai takuueläkettä taikka korvausta ansionmenetyksestä jonkin muun lain perusteella, eläke tai korvaus samalta ajalta voidaan periä suoritettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta Kansaneläkelaitokselle. Työeläkelakien mukaista takautuvaa työkyvyttömyyseläkettä ja työuraeläkettä ei kuitenkaan makseta Kansaneläkelaitokselle kuntoutusrahaa vastaavalta osalta.  
Jos kuntoutuja on saanut työttömyysturvalain mukaista työttömyysetuutta tai sairausvakuutuslain mukaista päivärahaetuutta, samalta ajalta suoritettava kuntoutusraha voidaan periä maksetun työttömyysetuuden tai päivärahaetuuden määrään saakka Kansaneläkelaitokselle taikka se suoritetaan asianomaiselle työttömyyskassalle sen maksamaa etuutta vastaavalta osalta. 
Jos kuntoutujalle myönnetään takautuvasti tämän lain 6 §:n nojalla annettavan ammatillisen kuntoutuksen perusteella tämän lain mukaista kuntoutusrahaa samalle ajalle, jolta kuntoutuja on saanut työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta, työeläkelaitoksella on oikeus periä Kansaneläkelaitokselta sen takautuvasti maksama kuntoutusraha samalta ajalta eläkelakien mukaan maksettua kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta vastaavalta osalta. Perimiseen ei kuitenkaan ole oikeutta, jos työeläkelaitoksen maksama kuntoutusetuus vähennetään Kansaneläkelaitoksen maksamasta kuntoutusrahasta. 
Jos kuntoutujalle myönnetään takautuvasti työeläkelakien mukaista kuntoutusrahaa, kuntoutuskorotusta tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta samalle ajalle, jolta hän on saanut tämän lain mukaista kuntoutusrahaa tämän lain 6 §:n nojalla myönnetyn ammatillisen kuntoutuksen perusteella, Kansaneläkelaitoksella on oikeus periä eläkelaitokselta sen takautuvasti maksama kuntoutusraha, kuntoutuskorotus tai työkyvyttömyyseläke ja siihen liittyvää kuntoutuskorotus samalta ajalta tämän lain mukaan maksettua kuntoutusrahaa vastaavalta osalta. Perimiseen ei kuitenkaan ole oikeutta, jos työeläkelaitoksen maksama kuntoutusetuus vähennetään Kansaneläkelaitoksen maksamasta kuntoutusrahasta. 
41 § 
Etuuksien ja korvausten hakeminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kuntoutusrahaa ja ylläpitokorvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan saada. Harkinnanvaraista kuntoutusavustusta on haettava kuuden kuukauden kuluessa kuntoutusrahan maksamisen päättymisestä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
Tämän lain 18 §:n 3 momenttia sovelletaan silloin, kun kuntoutus alkaa 1 päivänä tammikuuta 2023 tai sen jälkeen. Jos kuntoutus on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tämä lain 23 ja 24 §:ää sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2023 tai sen jälkeiseltä ajalta maksettaviin kuntoutusrahaetuuksiin. Tämän lain 27 §:n 1 momenttia ja 41 §:n 4 momenttia sovelletaan silloin, kun kuntoutusrahahakemus on tullut vireille 1 päivänä tammikuuta 2023 tai sen jälkeen. 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki työntekijän eläkelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan työntekijän eläkelain (395/2006) 25 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 kohta, 2 momentti ja 5 momentti, 26 §:n 1 momentti, 32 §:n otsikko ja 1 momentti sekä 118 §:n otsikko, sellaisina kuin niistä ovat 25 §:n 1 momentin johdantokappale laissa 69/2016, 25 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 1148/2020, 25 §:n 5 momentti laissa 1164/2007 ja 118 §:n otsikko laissa 1247/2016, sekä 
lisätään 25 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 69/2016 ja 1148/2020, uusi 4 ja 5 kohta, 32 §:ään uusi 1 momentti, jolloin muutettu 1 momentti ja nykyinen 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, 118 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1247/2016, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi sekä lakiin uusi 127 a §, seuraavasti: 
25 § 
Oikeus työeläkekuntoutukseen 
Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus saada ammatillista kuntoutusta, jos: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) työntekijällä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella; 
4) työntekijällä on työeläkelakien mukaan vakuutettuja, muita kuin julkisten alojen eläkelain 4 §:n 2 momentin 2—4 kohdassa tarkoitettujen palvelussuhteiden perusteella maksettuja työansioita kuntoutushakemuksen vireilletulokuukautta välittömästi edeltäneiden 36 kalenterikuukauden aikana tai työntekijä on tämän ajan tai osan siitä hoitanut lastaan, minkä perusteella on maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista vanhempainpäivärahaa, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista kotihoidon tukea tai vastaavaa Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaista lapsen kotihoidon tukea tai työntekijä esittää eläkelaitokselle riittävän selvityksen ansiotyöstä estymisestään lapsensa hoitamisen vuoksi, jos etuutta ei ole maksettu kyseisenä aikana, vaikka etuuteen olisi voinut olla oikeus; ja 
5) kuntoutus on tarkoituksenmukaista työntekijän työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. 
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työntekijän terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus työntekijän eläkkeelle jäämistä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaisen työntekijän kuntoutukseen, joka on 35 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työkyvytön. Tällöin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut ansiot määräytyvät samoin kuin tulevan ajan ansiot hänen työkyvyttömyyseläkkeessään ja 1 momentin 4 kohdan tarkoittaman edellytyksen täyttymistä tarkastellaan työkyvyttömyyden alkamiskuukautta välittömästi edeltäneiden 36 kuukauden ajalta. 
26 § 
Ammatillisen kuntoutuksen sisältö ja kuntoutussuunnitelma 
Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta ja tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Työntekijälle korvataan ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
32 § 
Kuntoutusrahan tai työkyvyttömyyseläkkeensaajan kuntoutuskorotuksen keskeyttäminen ja lakkauttaminen  
Jos ammatillinen kuntoutus keskeytyy yli 30 kalenteripäivän ajaksi kuntoutusetuuden saajan sairauden tai muun hänestä riippumattoman syyn vuoksi tai kuntoutusetuuden saaja keskeyttää ammatillisen kuntoutuksen muusta pätevästä syystä, kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuksen maksaminen voidaan keskeyttää kuntoutuksen keskeytymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.  
Kuntoutusraha tai kuntoutuskorotus voidaan lakkauttaa, jos sen saaja kieltäytyy ammatillisesta kuntoutuksesta tai keskeyttää tällaisen kuntoutuksen ilman pätevää syytä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
118 § 
Eläkkeen ja kuntoutusetuuden maksaminen sairausvakuutusrahastolle 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos kuntoutusraha, kuntoutuskorotus tai työkyvyttömyyseläke ja siihen liittyvä kuntoutuskorotus myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta työntekijälle on maksettu Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 §:n mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa, kuntoutusraha, kuntoutuskorotus tai työkyvyttömyyseläke ja siihen liittyvän kuntoutuskorotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin ne vastaavat määrältään samalta ajalta maksettua Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahaa, ellei Kansaneläkelaitos vähennä niitä maksamastaan kuntoutusrahasta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
8 luku 
Eläkkeen maksaminen, viivästyskorotus ja takaisinperintä 
127 a § 
Kansaneläkelaitoksen takautuvasti myöntämän kuntoutusrahan periminen 
Jos työntekijälle myönnetään takautuvasti Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 §:n mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa samalle ajalle, jolta työntekijä on saanut tämän lain mukaista kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta, eläkelaitoksella on oikeus periä Kansaneläkelaitokselta sen takautuvasti maksama kuntoutusraha siltä osin kuin se vastaa määrältään samalta ajalta maksettua kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta. Perimiseen ei kuitenkaan ole oikeutta, jos työeläkelaitoksen maksama kuntoutusetuus vähennetään Kansaneläkelaitoksen maksamasta kuntoutusrahasta. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
Tätä lakia sovelletaan tämän lain voimaan tultua vireille tuleviin kuntoutushakemuksiin. 
Tämän lain 25 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisen edellytyksen täyttymistä tarkastellaan 1 päivä tammikuuta 2019 edeltävältä ajalta kaikilta niiltä kalenterivuosilta, joihin sisältyy tämän lain 25 §:n 5 momentissa tarkoitettuun 36 kalenterikuukauden ajanjaksoon kuuluvia kalenterikuukausia. 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan yrittäjän eläkelain (1272/2006) 22 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 kohta, 2 momentti ja 5 momentti, 23 §:n 1 momentti sekä 29 §:n otsikko ja 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 22 §:n 1 momentin johdantokappale laissa 72/2016, 22 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 1149/2020 ja 22 §:n 5 momentti laissa 1166/2007, sekä  
lisätään 22 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 72/2016 ja 1149/2020, uusi 4 ja 5 kohta, 29 §:ään uusi 1 momentti, jolloin muutettu 1 momentti ja nykyinen 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi sekä lakiin uusi 108 a §, seuraavasti: 
22 § 
Oikeus työeläkekuntoutukseen 
Yrittäjällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus saada ammatillista kuntoutusta, jos: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) hänellä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella; 
4) hänellä on työeläkelakien mukaan vakuutettuja, muita kuin julkisten alojen eläkelain 4 §:n 2 momentin 2—4 kohdassa tarkoitettujen palvelussuhteiden perusteella maksettuja työansioita kuntoutushakemuksen vireilletulokuukautta välittömästi edeltäneiden 36 kalenterikuukauden aikana tai hän on tämän ajan tai osan siitä hoitanut lastaan, minkä perusteella on maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista vanhempainpäivärahaa, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista kotihoidon tukea tai vastaavaa Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaista lapsen kotihoidon tukea tai hän esittää eläkelaitokselle riittävän selvityksen ansiotyöstä estymisestään lapsensa hoitamisen vuoksi, jos etuutta ei ole maksettu kyseisenä aikana, vaikka etuuteen olisi voinut olla oikeus; ja 
5) kuntoutus on tarkoituksenmukaista yrittäjän työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. 
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon yrittäjän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti yrittäjän terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus yrittäjän eläkkeelle jäämistä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaisen yrittäjän kuntoutukseen, joka on 32 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työkyvytön. Tällöin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut ansiot määräytyvät samoin kuin tulevan ajan ansiot hänen työkyvyttömyyseläkkeessään ja 1 momentin 4 kohdan tarkoittaman edellytyksen täyttymistä tarkastellaan työkyvyttömyyden alkamiskuukautta välittömästi edeltäneiden 36 kuukauden ajalta.  
23 § 
Ammatillisen kuntoutuksen sisältö ja kuntoutussuunnitelma 
Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta ja tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Yrittäjälle korvataan ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
29 § 
Kuntoutusrahan tai työkyvyttömyyseläkkeensaajan kuntoutuskorotuksen keskeyttäminen ja lakkauttaminen  
Jos ammatillinen kuntoutus keskeytyy yli 30 kalenteripäivän ajaksi kuntoutusetuuden saajan sairauden tai muun hänestä riippumattoman syyn vuoksi tai kuntoutusetuuden saaja keskeyttää ammatillisen kuntoutuksen muusta pätevästä syystä, kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuksen maksaminen voidaan keskeyttää kuntoutuksen keskeytymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.  
Kuntoutusraha tai kuntoutuskorotus voidaan lakkauttaa, jos sen saaja kieltäytyy ammatillisesta kuntoutuksesta tai keskeyttää tällaisen kuntoutuksen ilman pätevää syytä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
8 luku 
Eläkkeen maksaminen, viivästyskorotus ja takaisinperintä 
108 a § 
Kansaneläkelaitoksen takautuvasti myöntämän kuntoutusrahan periminen 
Jos yrittäjälle myönnetään takautuvasti Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 §:n mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa samalle ajalle, jolta yrittäjä on saanut tämän lain mukaista kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta, eläkelaitoksella on oikeus periä Kansaneläkelaitokselta sen takautuvasti maksama kuntoutusraha siltä osin kuin se vastaa määrältään samalta ajalta maksettua kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta. Perimiseen ei kuitenkaan ole oikeutta, jos työeläkelaitoksen maksama kuntoutusetuus vähennetään Kansaneläkelaitoksen maksamasta kuntoutusrahasta. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
Tätä lakia sovelletaan tämän lain voimaan tultua vireille tuleviin kuntoutushakemuksiin. 
Tämän lain 22 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisen edellytyksen täyttymistä tarkastellaan 1 päivä tammikuuta 2019 edeltävältä ajalta kaikilta niiltä kalenterivuosilta, joihin sisältyy tämän lain 22 §:n 5 momentissa tarkoitettuun 36 kalenterikuukauden ajanjaksoon kuuluvia kalenterikuukausia. 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 42 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 kohta, 2 momentti ja 5 momentti, 43 §:n 1 momentti ja 45 §:n 1 momentin 5 kohta, sellaisina kuin niistä ovat 42 §:n 1 momentin johdantokappale laissa 75/2016, 42 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 1151/2020 ja 42 §:n 5 momentti laissa 1170/2007, sekä 
lisätään 42 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 75/2016 ja 1151/2020, uusi 4 ja 5 kohta sekä lakiin uusi 102 a §, seuraavasti: 
42 § 
Oikeus työeläkekuntoutukseen 
Maatalousyrittäjällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus saada ammatillista kuntoutusta, jos: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) hänellä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella; 
4) hänellä on työeläkelakien mukaan vakuutettuja, muita kuin julkisten alojen eläkelain 4 §:n 2 momentin 2—4 kohdassa tarkoitettujen palvelussuhteiden perusteella maksettuja työansioita kuntoutushakemuksen vireilletulokuukautta välittömästi edeltäneiden 36 kalenterikuukauden aikana tai hän on tämän ajan tai osan siitä hoitanut lastaan, minkä perusteella on maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista vanhempainpäivärahaa, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista kotihoidon tukea tai vastaavaa Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaista lapsen kotihoidon tukea tai hän esittää eläkelaitokselle riittävän selvityksen ansiotyöstä estymisestään lapsensa hoitamisen vuoksi, jos etuutta ei ole maksettu kyseisenä aikana, vaikka etuuteen olisi voinut olla oikeus; ja 
5) kuntoutus on tarkoituksenmukaista maatalousyrittäjän työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. 
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon maatalousyrittäjän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti maatalousyrittäjän terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus maatalousyrittäjän eläkkeelle jäämistä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaisen maatalousyrittäjän kuntoutukseen, joka on 47 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työkyvytön. Tällöin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut ansiot määräytyvät samoin kuin tulevan ajan ansiot hänen työkyvyttömyyseläkkeessään ja 1 momentin 4 kohdan tarkoittaman edellytyksen täyttymistä tarkastellaan työkyvyttömyyden alkamiskuukautta välittömästi edeltäneiden 36 kuukauden ajalta.  
43 § 
Ammatillisen kuntoutuksen sisältö ja kuntoutussuunnitelma 
Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin  johtavaa  koulutusta  ja  tukea  elinkeinotoiminnan  aloittamiseen  tai  jatkamiseen. Maatalousyrittäjälle korvataan ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
45 § 
Kuntoutusta koskevat muut säännökset ja kuntoutuksen ajalta maksettavat etuudet 
Tätä lakia toimeenpantaessa kuntoutukseen sovelletaan, mitä: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5) työntekijän eläkelain 32 §:ssä säädetään kuntoutusrahan tai työkyvyttömyyseläkkeensaajan kuntoutuskorotuksen keskeyttämisestä ja lakkauttamisesta; ja 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
8 luku 
Eläkkeen maksaminen, viivästyskorotus ja takaisinperintä 
102 a § 
Kansaneläkelaitoksen takautuvasti myöntämän kuntoutusrahan periminen 
Jos maatalousyrittäjälle myönnetään takautuvasti Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 §:n mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa samalle ajalle, jolta maatalousyrittäjä on saanut tämän lain mukaista kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta, eläkelaitoksella on oikeus periä Kansaneläkelaitokselta sen takautuvasti maksama kuntoutusraha siltä osin kuin se vastaa määrältään samalta ajalta maksettua kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta. Perimiseen ei kuitenkaan ole oikeutta, jos työeläkelaitoksen maksama kuntoutusetuus vähennetään Kansaneläkelaitoksen maksamasta kuntoutusrahasta. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
Tätä lakia sovelletaan tämän lain voimaan tultua vireille tuleviin kuntoutushakemuksiin. 
Tämän lain 42 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisen edellytyksen täyttymistä tarkastellaan 1 päivä tammikuuta 2019 edeltävältä ajalta kaikilta niiltä kalenterivuosilta, joihin sisältyy tämän lain 42 §:n 5 momentissa tarkoitettuun 36 kalenterikuukauden ajanjaksoon kuuluvia kalenterikuukausia. 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki merimieseläkelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan merimieseläkelain (1290/2006) 25 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 kohta, 2 momentti ja 5 momentti, 26 §:n 1 momentti sekä 32 §:n otsikko ja 1 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 25 §:n 1 momentin johdantokappale laissa 78/2016, 25 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 1150/2020 ja 25 §:n 5 momentti laissa 1168/2007, sekä 
lisätään 25 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 78/2016 ja 1150/2020, uusi 4 ja 5 kohta, 32 §:ään uusi 1 momentti, jolloin muutettu 1 momentti ja nykyinen 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, 115 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1256/2016, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi sekä lakiin uusi 124 a §, seuraavasti: 
25 § 
Oikeus työeläkekuntoutukseen 
Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus saada ammatillista kuntoutusta, jos: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) työntekijällä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella; 
4) työntekijällä on työeläkelakien mukaan vakuutettuja, muita kuin julkisten alojen eläkelain 4 §:n 2 momentin 2—4 kohdassa tarkoitettujen palvelussuhteiden perusteella maksettuja työansioita kuntoutushakemuksen vireilletulokuukautta välittömästi edeltäneiden 36 kalenterikuukauden aikana tai työntekijä on tämän ajan tai osan siitä hoitanut lastaan, minkä perusteella on maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista vanhempainpäivärahaa, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista kotihoidon tukea tai vastaavaa Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaista lapsen kotihoidon tukea tai työntekijä esittää eläkelaitokselle riittävän selvityksen ansiotyöstä estymisestään lapsensa hoitamisen vuoksi, jos etuutta ei ole maksettu kyseisenä aikana, vaikka etuuteen olisi voinut olla oikeus; ja 
5) kuntoutus on tarkoituksenmukaista työntekijän työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. 
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työntekijän terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus työntekijän eläkkeelle jäämistä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaisen työntekijän kuntoutukseen, joka on 35 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla työkyvytön. Tällöin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut ansiot määräytyvät samoin kuin tulevan ajan ansiot hänen työkyvyttömyyseläkkeessään ja 1 momentin 4 kohdan tarkoittaman edellytyksen täyttymistä tarkastellaan työkyvyttömyyden alkamiskuukautta välittömästi edeltäneiden 36 kuukauden ajalta.  
26 § 
Ammatillisen kuntoutuksen sisältö ja kuntoutussuunnitelma 
Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta ja tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Työntekijälle korvataan ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvat välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
32 § 
Kuntoutusrahan tai työkyvyttömyyseläkkeensaajan kuntoutuskorotuksen keskeyttäminen ja lakkauttaminen  
Jos ammatillinen kuntoutus keskeytyy yli 30 kalenteripäivän ajaksi kuntoutusetuuden saajan sairauden tai muun hänestä riippumattoman syyn vuoksi tai kuntoutusetuuden saaja keskeyttää ammatillisen kuntoutuksen muusta pätevästä syystä, kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuksen maksaminen voidaan keskeyttää kuntoutuksen keskeytymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.  
Kuntoutusraha tai kuntoutuskorotus voidaan lakkauttaa, jos sen saaja kieltäytyy ammatillisesta kuntoutuksesta tai keskeyttää tällaisen kuntoutuksen ilman pätevää syytä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
115 § 
Eläkkeen ja kuntoutusetuuden maksaminen sairausvakuutusrahastolle 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos kuntoutusraha, kuntoutuskorotus tai työkyvyttömyyseläke ja siihen liittyvä kuntoutuskorotus myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta työntekijälle on maksettu Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 §:n mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa, kuntoutusraha, kuntoutuskorotus tai työkyvyttömyyseläke ja siihen liittyvä kuntoutuskorotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin ne vastaavat määrältään samalta ajalta maksettua Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahaa, ellei Kansaneläkelaitos vähennä niitä maksamastaan kuntoutusrahasta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
8 luku 
Eläkkeen maksaminen, viivästyskorotus ja takaisinperintä 
124 a § 
Kansaneläkelaitoksen takautuvasti myöntämän kuntoutusrahan periminen 
Jos työntekijälle myönnetään takautuvasti Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 §:n mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa samalle ajalle, jolta työntekijä on saanut tämän lain mukaista kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta, eläkelaitoksella on oikeus periä Kansaneläkelaitokselta sen takautuvasti maksama kuntoutusraha siltä osin kuin se vastaa määrältään samalta ajalta maksettua kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta. Perimiseen ei kuitenkaan ole oikeutta, jos työeläkelaitoksen maksama kuntoutusetuus vähennetään Kansaneläkelaitoksen maksamasta kuntoutusrahasta. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
Tätä lakia sovelletaan tämän lain voimaan tultua vireille tuleviin kuntoutushakemuksiin. 
Tämän lain 25 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisen edellytyksen täyttymistä tarkastellaan 1 päivä tammikuuta 2019 edeltävältä ajalta kaikilta niiltä kalenterivuosilta, joihin sisältyy tämän lain 25 §:n 5 momentissa tarkoitettuun 36 kalenterikuukauden ajanjaksoon kuuluvia kalenterikuukausia. 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki julkisten alojen eläkelain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan julkisten alojen eläkelain (81/2016) 22 §:n 1 momentin johdantokappale ja 3 kohta, 2 momentti ja 5 momentti, 23 §:n 1 momentti sekä 30 §:n otsikko ja 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 22 §:n 1 momentin 3 kohta laissa 1152/2020, sekä 
lisätään 22 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1152/2020, uusi 4 ja 5 kohta, 30 §:ään uusi 1 momentti, jolloin muutettu 1 momentti ja nykyinen 2 momentti siirtyvät 2 ja 3 momentiksi, 129 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1259/2016, uusi 4 momentti, jolloin nykyinen 4 momentti siirtyy 5 momentiksi sekä lakiin uusi 138 a §, seuraavasti: 
22 § 
Oikeus työeläkekuntoutukseen 
Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt alinta vanhuuseläkeikäänsä, on oikeus saada ammatillista kuntoutusta, jos: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
3) työntekijällä ei ole oikeutta kuntoutukseen tapaturmavakuutuksen tai liikennevakuutuksen kuntoutusta koskevien säännösten perusteella; 
4) työntekijällä on työeläkelakien mukaan vakuutettuja, muita kuin tämän lain 4 §:n 2 momentin 2—4 kohdassa tarkoitettujen palvelussuhteiden perusteella maksettuja työansioita kuntoutushakemuksen vireilletulokuukautta välittömästi edeltäneiden 36 kalenterikuukauden aikana tai työntekijä on tämän ajan tai osan siitä hoitanut lastaan, minkä perusteella on maksettu sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaista vanhempainpäivärahaa, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukaista kotihoidon tukea tai vastaavaa Ahvenanmaan maakuntalainsäädännön mukaista lapsen kotihoidon tukea tai työntekijä esittää eläkelaitokselle riittävän selvityksen ansiotyöstä estymisestään lapsensa hoitamisen vuoksi, jos etuutta ei ole maksettu kyseisenä aikana, vaikka etuuteen olisi voinut olla oikeus; ja 
5) kuntoutus on tarkoituksenmukaista työntekijän työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. 
Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon työntekijän ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus sekä se, johtaako haettu ammatillinen kuntoutus todennäköisesti työntekijän terveydentilalle sopivassa työssä jatkamiseen tai työhön palaamiseen. Lisäksi tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon, lykkääkö ammatillinen kuntoutus työntekijän eläkkeelle jäämistä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös sellaisen työntekijän kuntoutukseen, joka on 33 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetulla tavalla työkyvytön. Tällöin tämän pykälän 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut ansiot määräytyvät samoin kuin tulevan ajan ansiot hänen työkyvyttömyyseläkkeessään ja tämän pykälän 1 momentin 4 kohdan tarkoittaman edellytyksen täyttymistä tarkastellaan työkyvyttömyyden alkamiskuukautta välittömästi edeltäneiden 36 kuukauden ajalta.  
23 § 
Ammatillisen kuntoutuksen sisältö ja kuntoutussuunnitelma 
Ammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta ja tukea elinkeinotoiminnan aloittamiseen tai jatkamiseen. Työntekijälle korvataan ammatillisesta kuntoutuksesta aiheutuvat ja kuntoutumista tukevat välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
30 § 
Kuntoutusrahan tai työkyvyttömyyseläkkeen saajan kuntoutuskorotuksen keskeyttäminen ja lakkauttaminen  
Jos ammatillinen kuntoutus keskeytyy yli 30 kalenteripäivän ajaksi kuntoutusetuuden saajan sairauden tai muun hänestä riippumattoman syyn vuoksi tai kuntoutusetuuden saaja keskeyttää ammatillisen kuntoutuksen muusta pätevästä syystä, kuntoutusrahan tai kuntoutuskorotuksen maksaminen voidaan keskeyttää kuntoutuksen keskeytymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.  
Kuntoutusraha tai kuntoutuskorotus voidaan lakkauttaa, jos sen saaja kieltäytyy ammatillisesta kuntoutuksesta tai keskeyttää tällaisen kuntoutuksen ilman pätevää syytä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
129 § 
Eläkkeen ja kuntoutusetuuden maksaminen sairausvakuutusrahastolle 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos kuntoutusraha, kuntoutuskorotus tai työkyvyttömyyseläke ja siihen liittyvä kuntoutuskorotus myönnetään takautuvasti samalle ajalle, jolta työntekijälle on maksettu Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 §:n mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa, kuntoutusraha, kuntoutuskorotus tai työkyvyttömyyseläke ja siihen liittyvän kuntoutuskorotus maksetaan sairausvakuutusrahastolle siltä osin kuin ne vastaavat määrältään samalta ajalta maksettua Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista kuntoutusrahaa, ellei Kansaneläkelaitos vähennä niitä maksamastaan kuntoutusrahasta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
8 luku 
Eläkkeen maksaminen, viivästyskorotus ja takaisinperintä 
138 a § 
Kansaneläkelaitoksen takautuvasti myöntämän kuntoutusrahan periminen 
Jos työntekijälle myönnetään takautuvasti Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 6 §:n mukaisen ammatillisen kuntoutuksen perusteella kuntoutusrahaa samalle ajalle, jolta työntekijä on saanut tämän lain mukaista kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta, eläkelaitoksella on oikeus periä Kansaneläkelaitokselta sen takautuvasti maksama kuntoutusraha siltä osin kuin se vastaa määrältään samalta ajalta maksettua kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta. Perimiseen ei kuitenkaan ole oikeutta, jos työeläkelaitoksen maksama kuntoutusetuus vähennetään Kansaneläkelaitoksen maksamasta kuntoutusrahasta.  
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan    päivänä       kuuta 20  . 
Tätä lakia sovelletaan tämän lain voimaan tultua vireille tuleviin kuntoutushakemuksiin. 
Tämän lain 22 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisen edellytyksen täyttymistä tarkastellaan 1 päivä tammikuuta 2019 edeltävältä ajalta kaikilta niiltä kalenterivuosilta, joihin sisältyy tämän lain 22 §:n 5 momentissa tarkoitettuun 36 kalenterikuukauden ajanjaksoon kuuluvia kalenterikuukausia. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 8.11.2022 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri