Viimeksi julkaistu 10.5.2021 20.20

Eduskunnan vastaus EV 61/2020 vp HE 56/2020 vp  Hallituksen esitys eduskunnalle ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin täytäntöönpanon täydentämistä koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 56/2020 vp
SiVM 5/2020 vp

Asia

Hallituksen esitys eduskunnalle ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin täytäntöönpanon täydentämistä koskevaksi lainsäädännöksi sekä laiksi ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta (HE 56/2020 vp). 

Valiokuntakäsittely

Valiokunnan mietintö: Sivistysvaliokunta (SiVM 5/2020 vp). 

Päätös

Eduskunta on hyväksynyt seuraavat lait: 

Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain muuttamisesta  

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1384/2015) 3 §:n 1 ja 11 kohta, 22 §:n 5 momentti ja 24 § sekä 
lisätään 3 §:ään uusi 12 kohta sekä lakiin uusi 4 a ja 26 a § seuraavasti: 
3 § 
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
1) säännellyllä ammatilla virkaa tai tehtävää, jonka aloittamisen tai harjoittamisen edellytyksenä on, että henkilö täyttää lainsäädännössä asetetut ammattipätevyyttä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
11) eurooppalaisella ammattikortilla sähköistä todistusta, joka osoittaa, että ammattihenkilö on täyttänyt kaikki vaadittavat edellytykset palvelujen tarjoamiseksi väliaikaisesti ja satunnaisesti tai että ammattihenkilön ammattipätevyys on tunnustettu sijoittautumista varten; 
12) ammatillisella harjoittelulla valvottua määräaikaista ammatin harjoittamista, joka on edellytyksenä säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiselle ja ammatin harjoittamiselle ja joka voidaan suorittaa tutkintoon johtavan koulutuksen aikana tai sen jälkeen. 
4 a § 
Tunnustamisen vaikutukset 
Ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen saaneella henkilöllä on oikeus ryhtyä harjoittamaan Suomessa sitä ammattia, johon hänellä on pätevyys kotijäsenvaltiossaan, sekä harjoittaa sitä samoin edellytyksin kuin Suomessa ammattipätevyyden hankkineet henkilöt. 
Ammatti, jota hakija haluaa harjoittaa, on sama kuin se ammatti, johon hänellä on pätevyys kotijäsenvaltiossaan, jos ammatin käsittämät toiminnan lajit ovat vastaavanlaiset. 
Osittaisen ammatinharjoittamisoikeuden myöntämisestä säädetään 8 §:ssä. 
22 § 
Eurooppalaiseen ammattikorttiin liittyvien tietojen käsittely 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 16 §:n 1 momentissa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset katsotaan eurooppalaisen ammattikortin ja IMI-tiedostojen sisältämien henkilötietojen käsittelyssä luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuiksi rekisterinpitäjiksi. 
24 § 
Muutoksenhaku 
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). 
Jos tässä laissa tarkoitettua päätöstä ei ole tehty määräajassa, hakija voi tehdä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisessa järjestyksessä valituksen, jonka katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös. 
26 a § 
Ammatillisen harjoittelun tunnustaminen 
Jos säännellyn ammatin harjoittamisen aloittamiselle on edellytyksenä ammatillisen harjoittelun suorittaminen, toimivaltaisen viranomaisen on säännellyn ammatin harjoittamisoikeutta koskevaa hakemusta käsitellessään tunnustettava toisessa jäsenvaltiossa suoritetut ammatilliset harjoittelut edellyttäen, että kyseiset harjoittelut vastaavat 2 momentissa tarkoitettuja suuntaviivoja, ja otettava huomioon kolmannessa maassa suoritetut ammatilliset harjoittelut. 
Toimivaltaisten  viranomaisten  on  julkaistava  suuntaviivat,  jotka  koskevat  toisessa  jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa suoritetun harjoittelun järjestämistä ja tunnustamista sekä ammatillisen harjoittelun valvojan tehtäviä. 
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä ammatillisen harjoittelun sen osan kestolle, joka voidaan suorittaa ulkomailla. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä          kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 8 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 8 §:n 4 momentti, sellaisena kuin se on laissa 262/2015, seuraavasti: 
8 § 
Oikeus harjoittaa terveydenhuollon ammattia ja ammattinimikkeen käyttöoikeus yleisen tunnustamisjärjestelmän nojalla 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jos EU- tai ETA-valtiossa lääkärin, hammaslääkärin, erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin, proviisorin, sairaanhoitajan tai kätilön koulutuksen suorittanut EU- tai ETA-valtion kansalainen ei täytä unionin tunnustamissäännöksissä tarkoitetusta syystä ammattipätevyyden automaattisen tunnustamisen edellytyksiä, häneen sovelletaan, mitä 3 momentissa säädetään. Jos ammattipätevyysdirektiivin 10 artiklan f kohdassa tarkoitetulla erikoissairaanhoitajalla ei ole yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan koulutusta, häneen sovelletaan, mitä 3 momentissa säädetään. Jos hakijalta edellytetään korvaavan toimenpiteen suorittamista, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi kuitenkin määrätä, onko hakijan suoritettava sopeutumisaika vai kelpoisuuskoe. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä          kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 

Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta annetun lain (1385/2015) 2—4 ja 7 § seuraavasti: 
2 § 
Rinnastaminen 
Ulkomainen korkeakoulututkinto rinnastetaan ensisijaisesti tietyntasoiseen Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon. 
Muussa kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun lain (1384/2015) soveltamisalaan kuuluvassa tapauksessa voidaan ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto rinnastaa tiettyyn, nimeltä mainittuun Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon tai ulkomailla korkeakoulussa suoritettu opintosuoritus rinnastaa tietyllä alalla sekä tietyn laajuisena Suomessa korkeakoulussa suoritettavaan opintosuoritukseen, jos viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimus sitä edellyttää. 
Ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot tuottavat virkaan tai tehtävään saman kelpoisuuden kuin virkaan tai tehtävään vaadittavat Suomessa suoritettavat korkeakouluopinnot, jos nämä opinnot on tämän lain nojalla tehdyssä päätöksessä rinnastettu toisiinsa. 
3 § 
Tutkintojen rinnastamisen perusteet 
Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon rinnastetaan tutkintoa tasoltaan vastaava, ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto. 
Tiettyyn, nimeltä mainittuun korkeakoulututkintoon rinnastetaan sitä tasoltaan ja alaltaan vastaava ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto. 
Tutkintojen tasojen vastaavuus arvioidaan niihin johtavien korkeakouluopintojen kokonaisuuksien laajuuden, vaativuuden ja suuntautumisen perusteella. Tutkintojen alojen vastaavuus arvioidaan niihin johtavien korkeakouluopintojen kokonaisuuksien sisällön samankaltaisuuden perusteella. 
4 § 
Opintosuoritusten rinnastamisen perusteet 
Suomessa korkeakoulussa suoritettavaan tiettyyn opintosuoritukseen rinnastetaan sitä tasoltaan ja alaltaan vastaava ulkomailla korkeakoulussa suoritettu opintosuoritus, jos hakija täyttää laissa säädetyn kelpoisuusvaatimuksen virkaan tai tehtävään myös siltä osin kuin kelpoisuusvaatimuksena on tietyn tasoinen tai tietty, nimeltä mainittu korkeakoulututkinto. 
Opintosuorituksen tason ja alan vastaavuus arvioidaan noudattaen, mitä 3 §:n 3 momentissa säädetään tutkintojen vastaavuuden arvioinnista. 
7 § 
Muutoksenhaku 
Muutoksenhausta hallintotuomioistuimeen säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019). 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan       päivänä          kuuta 20  . 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 9.6.2020 

Eduskunnan puolesta

puhemies   
pääsihteeri