Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan Kevasta annetun lain (66/2016) 9 b, 18 ja 31 §, sellaisena kuin niistä on 9 b § laissa 513/2020,
muutetaan 6 ja 7 §, 8 §:n 1 momentti, 8 c §, 9 a §:n 1 momentti, 24 §:n 3 momentti ja 25 a §:n 3 momentti,
sellaisina kuin niistä ovat 6 § osaksi laissa 514/2020, 8 §:n 1 momentti, 8 c § ja 9 a §:n 1 momentti laissa 513/2020, 24 §:n 3 momentti laissa 455/2020 ja 25 a §:n 3 momentti laissa 541/2019, sekä
lisätään 8 b §:ään, sellaisena kuin se on laissa 513/2020, uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1—5 momentti siirtyvät 2—6 momentiksi, 9 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 513/2020 ja 293/2023, uusi 7 momentti, lakiin uusi 10 a §, 14 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 513/2020, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2—4 momentti siirtyvät 3—5 momentiksi, lakiin uusi 14 a § ja siitä lailla 513/2020 kumotun 17 §:n tilalle uusi 17 § sekä lakiin uusi 34 a ja 36 a § seuraavasti:
6 §
Valvonta
Finanssivalvonta valvoo, että Keva noudattaa tätä lakia ja muuta sitä koskevaa työeläkevakuutustoiminnan lainsäädäntöä ja siihen liittyviä hyviä toimintatapoja. Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa erityisesti, että Kevan toiminta on järjestetty eläketurvaan kuuluvat edut turvaavalla tavalla ja että Kevan hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät ovat riittävät ja luotettavat.
Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen Finanssivalvonnan valvontatehtävään ei kuitenkaan kuulu 24 §:ssä tarkoitettu toiminta.
Finanssivalvonta voi erityisestä syystä määrätä suoritettavaksi Kevan hallinnon ja tilien erityistilintarkastuksen.
7 §
Valtiovarainministeriön asettama tilintarkastaja ja erityistilintarkastus
Valtiovarainministeriö asettaa enintään kuudeksi tilikaudeksi kerrallaan tilintarkastajan, jonka tehtävänä on tarkastaa Kevan kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että Kevan esittämät 24 §:ssä tarkoitetut laskelmat valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin eläkkeiden maksamiseen tarvittavasta summasta ja Kevan kustannusten korvauksesta antavat oikeat ja riittävät tiedot. Lisäksi tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa Kevan kirjanpidosta ja muusta aineistosta, että:
1) Keva on perinyt valtion ja kirkon työnantajan eläkemaksut valtion eläketurvan rahoituksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkerahastosta annetun lain (656/2023) 14 §:n 3 momentin mukaisina ja työntekijän eläkemaksut julkisten alojen eläkelain 168 §:n 2 momentin mukaisina;
2) eläkemaksut sekä siirtymämaksut ja Työllisyysrahaston työeläkekustannusosuus on maksettu oikean suuruisina valtion eläkerahastolle;
3) eläkemaksut ja Työllisyysrahaston työeläkekustannusosuus on maksettu oikean suuruisena evankelis-luterilaiselle kirkolle.
Tilintarkastajan on oltava joko Tilintarkastusvalvonnan hyväksymä KHT-tilintarkastaja tai JHT-tilintarkastaja. Tilintarkastuksesta säädetään tilintarkastuslaissa (1141/2015).
Valtiovarainministeriö voi erityisestä syystä määrätä suoritettavaksi Kevan tilien erityistilintarkastuksen 24 §:ssä tarkoitettuun toimintaan liittyen.
8 §
Yleiset hallintovaatimukset
Hallituksen ja toimitusjohtajan on johdettava Kevaa ammattitaitoisesti eläkelaitoksen toiminnan tarkoitus huomioon ottaen, terveiden ja varovaisten toimintaperiaatteiden sekä hyvää hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
8 b §
Päätöksenteko valtuutettujen kokouksessa
Valtuutettujen kokous järjestetään joko varsinaisena kokouksena tai sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvana kokouksena.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
8 c §
Vaalivaliokunta
Vaalivaliokunta valmistelee valtuutetuille ehdotuksen luottamushenkilöiden palkkioiksi ja hallituksen nimittämiseksi.
Vaalivaliokunnan kokous järjestetään joko varsinaisena kokouksena tai sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvana kokouksena.
Vaalivaliokunnan jäsenten tulee olla Kevan valtuutettuja. Vaalivaliokunnalla on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Vaalivaliokunnan jäsenen henkilökohtainen varavaltuutettu toimii valiokuntaan valitun henkilön varajäsenenä. Vaalivaliokunnan kokoonpanosta, valinnasta ja toiminnasta määrätään tarkemmin valtuutettujen hyväksymässä vaalivaliokunnan työjärjestyksessä.
9 §
Hallitus
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Mitä tässä laissa säädetään hallituksen jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen.
9 a §
Päätöksenteko hallituksessa
Hallitukselle kuuluvista asioista voidaan päättää varsinaisessa kokouksessa taikka sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvassa:
1) kokouksessa; tai
2) menettelyssä ennen kokousta.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
10 a §
Sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely
Edellä 8 b §:n 1 momentissa, 8 c §:n 2 momentissa tai 9 a §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu sähköinen kokous voidaan pitää käyttäen sellaista videoneuvottelua tai muuta soveltuvaa teknistä tiedonvälitystapaa, että:
1) kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri voivat luotettavasti todentaa kokoukseen osallistuvat;
2) kokouksen puheenjohtaja voi johtaa kokousta 8 b, 8 c ja 9 a §:ssä tarkoitetulla tavalla; ja
3) kokoukseen osallistuva voi seurata kokouksen kulkua ja osallistua asioiden käsittelyyn.
Edellä 9 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa sähköisessä päätöksentekomenettelyssä käsiteltävät asiat tulee yksilöidä kokouskutsussa ja mainita, mihin mennessä asia voidaan käsitellä sähköisessä päätöksentekomenettelyssä. Asia on käsitelty, kun kaikki hallituksen jäsenet ovat ilmaisseet kantansa asiaan ja käsittelyn määräaika on päättynyt. Asia siirtyy kokouksen käsiteltäväksi, jos yksikin jäsen sitä vaatii tai on jättänyt kantansa ilmaisematta.
Sähköisessä päätöksentekomenettelyssä tehtyjä päätöksiä koskeva pöytäkirja voidaan tarkastaa ennen kokousta.
Sähköisessä kokouksessa ja sähköisessä päätöksentekomenettelyssä on huolehdittava tietoturvallisuudesta ja siitä, etteivät salassa pidettävät tiedot ole ulkopuolisen saatavissa.
14 §
Toimitusjohtaja
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Toimitusjohtajan on oltava hyvämaineinen, ja hänellä on oltava hyvä työeläkevakuutustoiminnan, sijoitustoiminnan ja liikkeenjohdon tuntemus. Toimitusjohtaja ei saa olla Kevan valtuutettu tai hallituksen jäsen eikä 34 a §:ssä tarkoitettu vastuullinen matemaatikko.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
14 a §
Johdon erityiset kelpoisuusvaatimukset
Hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana ei saa olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa. Liiketoimintakiellon vaikutuksesta kelpoisuuteen säädetään liiketoimintakiellosta annetussa laissa (1059/1985).
Vähintään puolella hallituksen jäsenistä ja toimitusjohtajalla on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei Finanssivalvonta myönnä tästä poikkeusta. Poikkeus voidaan myöntää, jos se ei vaaranna Kevan tehokasta valvontaa eikä Kevan toiminnan hoitamista terveiden ja varovaisten toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Hallituksen jäsen taikka toimitusjohtaja ei saa olla työeläkevakuutusyhtiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsen.
17 §
Ilmoitusvelvollisuus hallituksen jäseniä ja toimitusjohtajaa koskevista muutoksista Finanssivalvonnalle
Kevan on ilmoitettava hallituksen jäseniä ja toimitusjohtajaa koskevista muutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on esitettävä selvitys siitä, että hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja täyttävät 9, 14 ja 14 a §:n mukaiset vaatimukset.
24 §
Valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin eläkemenojen maksu ja Kevan kustannusten korvaus
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Valtiovarainministeriö, kirkon eläkerahasto, Kansaneläkelaitos ja Suomen Pankki arvioivat vuosittain eläkkeiden hoidon kustannustehokkuudelle ja laatutasolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tätä tarkoitusta varten Kevan on toimitettava mainituille tahoille riittävät tiedot.
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
25 a §
Riskiarvio
Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois
Kevan on toimitettava Finanssivalvonnalle yhteenveto riskiarviosta sekä siitä tehdyt johtopäätökset. Yhteenvedon tulee sisältää ainakin riskiarvion tulokset, kuvaus käytetyistä menetelmistä ja tärkeimmät oletukset.
34 a §
Vastuullinen matemaatikko
Kevassa on oltava vastuullinen matemaatikko, jonka tehtävänä on huolehtia Kevassa sovellettavien vakuutusmatemaattisten menetelmien asianmukaisuudesta sekä siitä, että 19 §:ssä tarkoitettujen maksujen perusteet täyttävät tämän lain vaatimukset.
Vastuullisen matemaatikon on annettava hallitukselle vuosittain arvio siitä, että 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua tehtävää on hoidettu mainitun pykälän 2 momentissa edellytetyllä tavalla.
Vastuullisen matemaatikon kelpoisuusvaatimuksiin ja kelpoisuuden vahvistamiseen sekä kurinpidollisiin seuraamuksiin sovelletaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 31 luvun 5—7, 7 a, 7 b, 8 ja 9 §:ää. Vastuullisen matemaatikon ottamisesta ja eroamisesta on tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle.
36 a §
Finanssivalvonnan määräyksenantovaltuus
Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä:
1) 17 §:ssä tarkoitetuista ilmoituksista;
2) sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä;
3) sisäpiiri-ilmoituksen sisällöstä ja tekotavasta;
4) sisäpiirirekisterin sisällöstä ja tietojen merkintätavasta;
5) kunta-alan, hyvinvointialueiden, hyvinvointiyhtymien, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon, Kansaneläkelaitoksen ja Suomen Pankin henkilöstön työkyvyttömyysriskin vähentämiseen liittyvästä toiminnasta.
Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Tämän lain voimaan tullessa valtiovarainministeriössä vireillä olevaan Kevan valvontaa koskevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.