Kansainvälisen politiikan toimintaympäristöä leimaa vastakkainasettelu, joka on nähtävissä monella rintamalla niin Suomen ja EU:n lähiympäristössä kuin maailmanlaajuisestikin. Erityisen selvänä vastakkainasettelu näkyy parhaillaan Lähi-idässä: Syyrian konflikti jatkuu ja Jemenissä on käynnissä sota, joka on johtanut yhä pahenevaan humanitaariseen kriisiin maassa. Maiden rajojen ulkopuolisten toimijoiden toiminta ja vaikutuspyrkimykset ovat osaltaan vaikuttaneet konfliktialueiden tilanteiden heikentymiseen ja monimutkaistumiseen ja jännitteiden kasvamiseen. Vallitsevissa oloissa humanitaarisen avun ja kaupallisten toimitusten perillepääsyä ei usein ole pystytty turvaamaan ja avustusjärjestöjen toimintaedellytykset ovat jääneet toteutumatta.
Niin alueellisilla toimijoilla kuin kansainvälisellä yhteisölläkin on vastuu ja velvollisuus toimia näiden konfliktien ratkaisemiseksi ja alueiden vakauttamiseksi, jotta ihmishenkiä voidaan pelastaa ja inhimillistä hätää ja kärsimystä lieventää.
Lisääntyneen vastakkainasettelun edessä on tärkeää eduskunnassakin käydä keskustelua siitä, millaisia ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkaluja Suomella ja EU:lla on käytettävissään eri konflikteihin ja humanitaarisiin kriiseihin vastaamiseksi ja millaisella kansainvälisellä ja alueellisella yhteistyöllä vastakkainasetteluja pystytään parhaiten vähentämään.
