Keskustelualoite
KA
22
2018 vp
Päivi
Räsänen
kd
ym.
Keskustelualoite toimenpiteistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten estämiseksi sekä seksuaalirikosten lisääntymisen syistä ja vaikutuksista Suomen sisäiseen turvallisuuteen
Eduskunnan puhemiehelle
Viimeaikaiset Oulussa ja Helsingissä ilmenneet alaikäisiin lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat järkyttäneet koko Suomea. Aluksi julkisuuteen tulleiden muutamien tapausten jälkeen rikossarja on viikkojen myötä kasvanut ja laajentunut. Tapahtumat ovat herättäneet voimakkaita tunteita, niin turvattomuutta, pelkoa, turhautuneisuutta kuin vihaakin. Ennen kaikkea epäillyt teot ovat aiheuttaneet merkittävää huolta lasten ja nuorten turvallisuuden puolesta.  
Tuoreiden tilastojen mukaan seksuaalirikosten määrässä on ilmennyt kasvua.Tilastokeskuksen mukaan tietoon tulleiden seksuaalirikosten määrä kasvoi kokonaisuutena 13,8 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2018. Raiskauksia ilmoitettiin 7,5 prosenttia enemmän ja seksuaalisia ahdisteluja 27,8 prosenttia enemmän. Vastaavasti lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 16,7 prosenttia edellisvuotta enemmän.  
Syitä seksuaalirikosten määrässä tapahtuneisiin muutoksiin on useita, ja tilastollista vuosittaista vaihtelua ilmenee. Tästä huolimatta ilmoitettujen tapausten määrässä tapahtunut nousu kertoo merkittävästä ongelman kasvusta, emmekä saa ummistaa tälle silmiä.Suunnan muuttamiseksi tarvitaan useita keinoja, niin ennalta ehkäiseviä kuin jälkikäteisiäkin.Huomioitavaa myös on, että nykyiset seksuaalirikoksia koskevat rangaistusasteikot ja vallitseva oikeuskäytäntö vastaavat heikosti kansalaisten oikeustajua sekä seksuaalirikosten tuomittavuuden tasoa. Tähän tulee pikaisesti puuttua. 
Kaikista tietoon tulleista seksuaalirikoksista ulkomaalaisten osuus oli viime vuonna noin 25 prosenttia, mikä on suhteellisen suuri. Myös viimeaikaisten Oulussa tapahtuneiden alaikäisiin lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia. Erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rikokset rapauttavat kansalaisten luottamusta kykyyn tuottaa hallittua, ihmisoikeuksia kunnioittavaa maahanmuuttopolitiikkaa.Turvapaikkajärjestelmän, kotouttamisen ja maahanmuuttopolitiikan kokonaisuudesta on syytä keskustella avoimesti ja rakentavasti, jotta voidaan puuttua järjestelmän epäkohtiin ja ongelmiin sekä edistää järjestelmän luotettavuutta. Kotouttamisjärjestelmässä tulee nykyistä enemmän korostua suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamisvelvoite ja kulttuurin tietämyksen opetus. Tämä on niin maahanmuuttajan kuin suomalaisen yhteiskunnankin etu. 
Oulun ja Helsingin tapahtumat sekä ylipäätänsä seksuaalirikosten lisääntyminen voidaan nähdä jo uhkana sisäiselle turvallisuudelle, jonka varmistaminen kuuluu kuitenkin valtion tärkeimpiin tehtäviin. Viranomaisten toimintaedellytykset ja suorituskyky on turvattava. Näiden rikosten tehokas torjunta edellyttää määrätietoista ja laajaa viranomaisyhteistyötä. Samalla viranomaisten, kuten poliisin, henkilöstömäärän tulee olla riittävän korkea turvallisuuden ylläpitämiseksi. Tapahtumien aiheuttamat tunnereaktiot kohdistuvat väistämättä myös poliitikkoihin ja viranomaisiin, ja syystä, sillä jossain on epäonnistuttu, kun tällaista pääsee tapahtumaan.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun toimenpiteistä lapsiin ja nuoriin kohdistuvien seksuaalirikosten estämiseksi sekä seksuaalirikosten lisääntymisen syistä ja vaikutuksista Suomen sisäiseen turvallisuuteen. 
Helsingissä 23.1.2019 
Päivi
Räsänen
kd
Sari
Tanus
kd
Peter
Östman
kd
Sari
Essayah
kd
Antero
Laukkanen
kd
Viimeksi julkaistu 24.1.2019 14.01