Viimeksi julkaistu 19.4.2021 20.08

Keskustelualoite KA 8/2019 vp 
Niina Malm sd ym. 
 
Keskustelualoite koulujen turvallisuudesta ja eriarvoisuuden torjumisesta

Eduskunnan puhemiehelle

Vuodesta 1989 Suomessa on tapahtunut viisi kuolemantapauksiin johtanutta väkivallantekoa kouluissa. Suomessa on ollut myös muita joukkosurmia, kuten Imatran kolmoissurmat ja Hyvinkään ammuskelu. Joukkosurmien motiiveina ovat korostuneet usein vakavat mielenterveydelliset ongelmat ja koulukiusaaminen.  

Aiheesta on puhuttu eduskunnan täysistuntosalissa paljon, ja se on herättänyt paljon tunteita. Keskusteluissa viitataan vakavaan huoleen koulujemme turvallisuudesta. Myös kunnissa on keskusteltu turvatoimien kiristämisestä, kuten kameravalvonnan lisäämisestä kouluihin tai jopa sisäänkirjautumisjärjestelmistä oppilaille ja koulun henkilökunnalle.  

Hallitus esitti lisäbudjetissaan lisärahoitusta Kuopion iskun jälkihoitoon, mikä  on  ollut  oikea reaktio. Olisi kuitenkin syytä keskustella yhteisesti siitä, miten jatkossa voisimme estää väkivallanteot, jotka vaativat ihmishenkiä ja aiheuttavat ihmisille vakavia vammoja ja kärsimystä, niin henkisiä kuin fyysisiäkin.  

Suomen koulutusjärjestelmä on maailman huippua. Koulutusjärjestelmämme on tasa-arvoinen, ja siinä on paljon hyviä asioita, jotka ovat omalta osaltaan ehkäisseet eriarvoisuutta oppilaiden keskuudessa. Näitä ovat esimerkiksi ilmainen ruokailu ja opetus. Samassa koulussa ovat voineet opiskella kaikenlaiset lapset erilaisista taustoista. Perhetaustoilla ei ole ollut pääsääntöisesti merkitystä.  

On kuitenkin ollut merkkejä siitä, että koulutusjärjestelmässämme on vakavia puutteita, emmekä ole onnistuneet eriarvoisuuden torjumisessa täydellisesti. Parannettavaa on vielä siinä, miten takaisimme jokaiselle oppilaalle oikeuden olla oma itsensä ilman pelkoa siitä, että heitä kiusattaisiin ja koulutyötä häirittäisiin. Meidän on pohdittava sitä, miten koulumme tuntuisivat turvallisilta jokaiselle oppilaalle. Ettei yhdenkään lapsen tai nuoren tarvitsisi pelätä kouluun menemistä aamulla eikä yhdenkään vanhemman tarvitsisi pelätä viedessään omaa lastaan kouluun. Suomessa ei enää kertaakaan saa käydä niin, että epäonnistumme takaamaan kaikille turvallisen opiskeluympäristön.  

Väkivallanteot ovat lisääntyneet ja alueelliset erot ovat kasvaneet niin Suomen kuin myös kaupunkien sisällä. Perheiden tuloerot ovat kasvaneet. Tämä kierre on saatava pysähdyksiin ennen kuin on liian myöhäistä. Suomen sisäisen turvallisuudenkin kannalta on äärimmäisen tärkeää, että kaikki lapset kokevat olevansa yhtä arvokkaita ja että kukaan ei koe jäävänsä yhteiskunnan reunoille oman perhetaustansa takia.  

Turvallisuus on tunne. Turvallisuuden tunnetta ei voida luoda kameroilla ja lukoilla. Aikuisilla on vastuu luoda sellainen yhteiskunta, jossa kaikilla lapsilla on etniseen taustaan, taloudelliseen asemaan, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen katsomatta turvallinen olo koulussa. Me emme saa luoda yhteiskuntaa, jossa jonkun lapsen tai nuoren on niin paha olla, että joutuu hakemaan huomiota silmittömällä väkivallalla. Meidän on myös turvattava kaikille mahdollisuus saada apua, jos kokee olevansa avun tarpeessa. Kenellekään ei saa sanoa, että olet liian terve saadaksesi apua. Jokaisella lapsella ja nuorella on oltava oikeus saada käydä koulunsa turvallisessa hyvinvointivaltiossa.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun koulujen turvallisuudesta ja eriarvoisuuden torjumisesta. 
Helsingissä 21.11.2019 
Niina Malm sd 
Marko Asell sd 
Kim Berg sd 
Seppo Eskelinen sd 
Eveliina Heinäluoma sd 
Maria Guzenina sd 
Jukka Gustafsson sd 
Johannes Koskinen sd 
Johan Kvarnström sd 
Sanna Marin sd 
Aki Lindén sd 
Suna Kymäläinen sd 
Merja Mäkisalo-Ropponen sd 
Johanna Ojala-Niemelä sd 
Raimo Piirainen sd 
Piritta Rantanen sd 
Katja Taimela sd 
Hussein al-Taee sd 
Pia Viitanen sd 
Tytti Tuppurainen sd 
Tuula Väätäinen sd 
Paula Werning sd 
Mika Kari sd