Elinkeinoelämä ja erityisesti kasvavat yritykset tarvitsevat toimintaympäristöltään joustavaa ja ennakoivaa kykyä reagoida herkästi muuttuviin osaamistarpeisiin. Valtio voi panostaa kasvuun ja kansainväliseen kilpailukykyyn pitämällä TKI-rahoituksen tason riittävänä, investoimalla oppimisympäristöihin, mahdollistamalla muunto- ja täydennyskoulutukset, kehittämällä toimialakohtaisia koulutussopimusmalleja sekä sujuvoittamalla työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton luvitusta. 

Positiivisen rakennemuutoksen luomaan erityisesti teknologiateollisuuden osaavan työvoiman tarpeeseen vastaaminen Satakunnassa edellyttää resursseja työvoimakoulutukseen sekä toisen asteen reformin edistämiseen ja korkea-asteelle. Joustavalla ja räätälöidyllä ammatillisella koulutuksella on voitu ja voidaan nopeasti reagoida elinkeinoelämän tarpeisiin, esim. muunto- ja täsmätäydennyskoulutuksina. 

Maakunnassa on tarvetta kone- ja prosessitekniikan, automaation, robotiikan, tekoälyn, ohjelmisto-osaamisen, energiatekniikan, logistiikan sekä liiketoiminnan, vientiosaamisen ja palvelualojen koulutukselle ja osaajille.  

Koulutusmahdollisuuksia tulee olla siellä, missä koulutetuille ihmisille on töitä. Koulutuspaikkojen resursoinnissa tuleekin ottaa huomioon koulutuksen alueellinen elinkeinoelämä- ja työllisyyslähtöinen kysyntä. 

Tällä hetkellä Satakunnassa metsäyhtiö UPM:n ennakoidut henkilöstövähennykset Raumalla, Venatorin meneillään oleva yt-prosessi ja toisaalta tiedossa olevat positiiviset uutiset, kuten Rauma Marine Constructionsin Puolustusvoimilta saama laivuetilaus sekä mittavat teolliset investoinnit (BASFin akkumateriaalitehdas Harjavaltaan, mahdollisesti Metsä Groupin saha-investointi Raumalle), aiheuttavat merkittäviä henkilöstön koulutustarpeita, joihin voidaan vastata sekä työvoimakoulutuksen että tutkintotavoitteisen ja oppisopimuskoulutuksen keinoin. Satakunnan ELY-keskuksen asiantuntijat arvioivat työvoimakoulutuksen (rekry-, täsmä- ja muutoskoulutus) lisätarpeeksi normaaliresursseihin verrattuna 0,5 milj.euroa.