Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat muodostavat yhtenäisen positiivisen rakennemuutoksen alueen. Positiivinen rakennemuutos koskee kaikkia teknologiateollisuuden toimialoja. Satakunnan kohdalla korostuu erityisesti meriteollisuus, metallien jalostus sekä automaatio- ja robotiikka-ala. Satakunnan keskeiset elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijat ovat tehneet yhteisen Satakunnan teollisuuden kasvuohjelman eli Teollisuuspilotin. Tavoitteena on edistää teollisuuden kasvua, kilpailukykyä, uudistumista ja älykästä erikoistumista. Kasvun ytimessä ovat koulutukseen ja osaamiseen kytkeytyvät asiat: uusien liiketoiminta-alueiden löytäminen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä isojen yritysten, pk-yritysten ja startup-yritysten tavoitteellinen yhteistyö. Satakunnan korkeakouluilla ja kehittäjäorganisaatioilla on tässä työssä avainrooli.
Satakunnan ammattikorkeakoulun vahvuusalueet, koulutusohjelmat, uudet kampukset Porissa ja Raumalla sekä monimuotoiset innovaatio- ja oppimisympäristöt mahdollistavat positiivisen rakennemuutoksen konkreettisen tukemisen. Satakunnan ammattikorkeakoululla on valmius käynnistää nopeasti suoraan teollisuusyritysten tarpeisiin kohdistettuja koulutuskokeiluja, täydennyskoulutuspaketteja ja muuntokoulutusta. Porin yliopistokeskuksen vipu- ja kerranaisvaikutukset ovat merkittäviä alueen kasvun, kilpailukyvyn ja elinvoiman kannalta.
Satakunnan uudistuva teollisuus kokee nykytilanteessa kasvun ja kehityksen ongelmaksi insinööripulan. Siksi Satakunnan korkeakouluille tulisi mahdollisimman nopeasti resursoida teollisuuden tarpeiden mukaisen DI-/maisterikoulutusohjelman toteuttaminen Satakuntaan 2—3 vuoden välein käynnistyvänä elinkeinoelämän kulloisiinkin nähtävissä oleviin tarpeisiin pohjautuvana koulutuksena.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,