Ulkoministeriön myöntämä rahoitus Suomen ulko- ja Eurooppa-politiikan piirissä toimiville järjestöille on laskenut reilulla kolmanneksella vuosina 2008—2016 samalla kun kustannustaso on noussut. Lisäksi ulkoministeriö muutti vuoden 2017 talousarvioesityksessään tuen hakuperusteita siten, että budjettikirjassa ei enää lue tuettavien kansalaisjärjestöjen nimiä. Sama pätee vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Määrärahan taso vastaa tällä hetkellä 2000-luvun alun tilannetta. Viime vuonna hakijoiden määrä kasvoi myöntöperusteiden laajentumisen myötä kolmanneksella, ja kasvusuuntaus jatkuu todennäköisesti myös kuluvan vuoden hakukierroksella. Rahoituksen ennustettavuuden puute, projektilähtöisyys ja lyhyet rahoitusjaksot vaikeuttavat pitkäjänteistä toimintaa ja kumppanuuksien luomista.  

Vuoden 2018 talousarvioesityksessä todetaan, että momentilta myönnettävien valtionavustusten tulee liittyä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin ja kansainvälisiin sitoumuksiin sekä yleisesti ulkoasiainministeriön toimialaan ja että määrärahasta 370 000 euroa varataan kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukseen. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta ei ole perusteltua, että momentin käyttötarkoituskohdassa kohdennetaan rahoitusta pelkästään Eurooppa-tiedotusta tekeville järjestöille. Sen sijaan siinä tulisi määritellä rahoitusosuudet Suomen tiedotusvelvoitteisiin YK:n ja EU:n jäsenenä. Määrärahan loppuosuus jätettäisiin jaettavaksi muihin suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tukeviin toimenpiteisiin, ja näiden tulisi olla tasapainossa toiminta-alueen laajuuteen ja muihin vastaaviin toimijoihin nähden. YK-tiedotuksen osalta varauksen tulisi kattaa YK-liitolle riittävä perusrahoitus ja avustukset muiden toimijoiden YK-tiedotukseen. Tässä varauksessa tulisi huomioida myös toimikentän laajuus suhteessa EU-tiedotukseen tai esimerkiksi ETYJ-tiedotukseen.  

Talousarvioesityksessä linjataan, että valtionavustuksista järjestetään erilliset hakukierrokset. Yhden erillisen hakukierroksen sijasta niitä tulisi kuitenkin järjestää useampia. Tuen muodon tulisi olla yleisavustus-, ei hanketukimuotoista. Näin siksi, että avustuksilla edistetään Suomen kansainvälisiin sitoumuksiin liittyvää tiedotusta ja tätä kautta vahvistetaan kansalaisten tukea kansainvälistä toimintaa ja monenkeskistä yhteistyötä kohtaan. Tiedotus- ja koulutustoimintaa pitäisi pikemminkin systematisoida ja saada aikaan pitkäjänteistä yhteistyötä koulujen, yliopistojen ja muiden toimijoiden kanssa, eikä sirpaloida sitä entisestään hankkeistamalla. 

Lisäksi olisi välttämätöntä, että momentilta avustusta saavien järjestöjen toimintaedellytykset turvattaisiin pitkäjänteisesti. Toiminta tehostuu ja vaikuttavuus lisääntyy, jos suunnittelusykli on pidempi kuin vuosi ja kuluvan vuoden rahoitus on tiedossa ennen kuin vuosi alkaa. Tästä syystä esitykseen tulisi lisätä siirtomäärärahavaraus 2 000 000 euroa kaudelle 2019—2020. 

Kansalaisjärjestökenttämme tekee tärkeää työtä pohjautuen valtavaan määrään sellaista asiantunte-musta, jota valtionhallinnosta ei löydy. Myöskin ulkoministeriön vuoden takaisen arvion mukaan järjestöjen toiminta on tuloksellista ja tehokasta. Suomalaista ulkopoliittista osaamista ja verkostoja arvostetaan maailmalla laajasti. Tämä koskee myös järjestöjemme tekemää työtä. Niinpä Suomen ei kannata heikentää järjestöjemme asemaa, vaan pikemmin vahvistaa ja tukea niitä.