Hallituksen leikkaus kuntien peruspalveluiden valtionosuuksiin on tässä taloudellisessa tilanteessa erittäin huonosti ajoitettu ja kohdennettu säästötoimi. Kuntien nykyinen kulurakenne huomioiden on vaikea nähdä, miten sen edellyttävät säästöt voitaisiin toteuttaa kohdentamatta niitä joko koulutukseen tai työllisyyspalveluihin.  

Sivistystoimi on kuntien tehtävistä ylivoimaisesti suurin muodostaen lähes 70 % kuntien keskimääräisistä menoista. Peruspalveluiden valtionosuuksien leikkaus on tämän takia lähes väistämättä koulutusleikkaus. Vaihtoehtoisesti toisiin kuntien tärkeisiin palveluihin, kuten työllisyyspalveluihin, joudutaan kohdistamaan suhteettoman suuria sopeutustoimia.  

Kuntaliitto on aiemmin arvioinut, että työllisyyspalveluiden siirto valtiolta oli työllisyyden heikennyttyä alirahoitettu vähintään 100 miljoonalla eurolla. Arvion jälkeen työllisyystilanne on vain pahentunut. Kuntien kyky tarjota työllisyyttä edistäviä palveluita niitä tarvitseville on tässä tilanteessa jo valmiiksi heikko, ilman lisäleikkauksiakin. Täysin epäonnistunutta työllisyyspolitiikkaa ei pidä maksattaa heikentämällä entisestään työttömien palveluita.