Helsinki—Tampere-välin raideliikenteen palvelutason kehittäminen edellyttää toimenpiteitä vaiheittain koko yhteysvälillä. Ilman välityskyvyn parantamista ja sitä tukevaa kapasiteetin lisäystä lähiliikenteen häiriöherkkyys kasvaa eikä Helsingin ja Riihimäen välistä lähiliikennejunien tarjontaa voida merkittävästi lisätä. 

Helsinki—Riihimäki-välillä tehtävillä toimenpiteillä tavoitteena on lisätä rataosan välityskykyä. Hanke toteutetaan kahdessa vaiheessa. Käynnissä olevan Pasila—Riihimäki-yhteysvälin ensimmäinen vaihe painottuu liikennepaikkojen parantamiseen ja toinen vaihe lisäraiteiden toteuttamiseen linjaosuuksille. 

Pasila—Riihimäki-yhteysvälin 2. vaihe on suunnitelmallisesti valmis toteutettavaksi. Yleissuunnitelma ja ympäristövaikutusten arviointi on tehty. Ratasuunnitelman eteläinen osuus Kytömaa—Ainola on hyväksytty ja Ainola—Riihimäki-osuus on hallinnollisessa käsittelyssä. 

Hankkeen sisältö on seuraava:  

• Rakennetaan väleille Kerava—Ainola ja Purola—Jokela lisäraiteet. 

• Liikennepaikkamuutoksia Keravalla, Kyrölässä ja Jokelassa sekä muutoksia siltoihin, turva- ja sähkölaitteisiin sekä melun torjuntaan. 

• Keravalle rakennetaan Lahden oikoradan suunnan tavaraliikenneraide. 

• Tavaraliikenneraide Hyvinkää—Riihimäki-välille. 

• Rakennetaan Keravan liityntäpysäköinti yhdessä Keravan kaupungin kanssa. 

Rataosa Helsinki—Riihimäki on yksi Suomen vilkkaimmista. Yhteysvälin raidekapasiteetti ei kykene vastaamaan kasvavaan junaliikenteeseen ja välin tukkoisuus estää junapalvelujen pitkäjänteisen hoitamisen ja kehittämisen rataosuuksilla Riihimäeltä pohjoiseen.  

Pasila—Riihimäki-osuuden 2. vaihe mahdollistaa ensimmäisen vaiheen toimenpiteiden hyödyt. Hankkeella on hyvin merkittävät vaikutukset liikennejärjestelmään ja aluerakenteeseen. Pääradan välityskyvyn parantaminen mahdollistaa maapolitiikan ja asuntotuotannon tehostamisen radan vaikutuspiirissä.  

Pasila—Riihimäki-osuuden 2. vaiheen kokonaiskustannus on 273 milj. euroa (Väylä, Maku 130, 2010=100). Hankkeen kokonaisuus edellyttää tässä aloitteessa vuoden 2020 talousarvioon ehdotettavan, ko. vuoden kustannuksiin kohdentuvan 20 000 000 euron määrärahan lisäksi 253 000 000 euron tilausvaltuuden myöntämistä. 

Tämä aloite on tehty yhteistyössä Hämeen liiton ja Hämeen vaalipiirin kansanedustajien kanssa.