Suomalainen koulu on toistaiseksi maailman parhaita, minkä vuoksi siihen on syytä panostaa. Koulun maksuttomuus on paras tae yhdenvertaiselle ja tasa-arvoiselle Suomelle. Laaja yleissivistys, monipuolinen kielitaito ja monipuoliset sosiaaliset valmiudet ovat tärkeitä kansalaistemme ja maamme menestykselle. 1990-luvun laman aikana ymmärrettiin varjella osaamiseen tehtävät panostukset säästöiltä, mikä oli viisasta, ja tämä meidän olisi syytä pitää mielessä myös nyt.  

Panostukset yleissivistävän koulutuksen laatuun ovat panostuksia lasten hyvinvointiin ja valmiuksiin. Yleissivistävän koulutuksen tulee olla koulutuksen ja osaamisen yhtenä symbolina Suomessa. Suomalaisen koulun vahvuutena ja lisäarvona on ollut tasa-arvoisten edellytysten luominen menestymiseen kaikille lapsille taustasta riippumatta. Vuonna 2015 tehty Pisa-tutkimus paljastaa huolestuttavia trendejä, jotka käyvät yhä vahvemmiksi. Koulujen väliset erot ovat edelleen pienet Suomessa. Parhaiten ja heikoimmin menestyvien koulujen välillä on pieni ero. Sen sijaan suurempi ero on nyt nähtävissä alueiden välillä, heikoimmin selviävät Länsi-Suomi ja Itä-Suomi. 

Suomessa kodin sosioekonomisella asemalla on yhä suurempi merkitys koulumenestykselle. Tämä koskee niin luonnontietieteitä ja matematiikka kuin lukutaitoakin. Lukutaidon keskimääräinen tulos on laskenut eniten kouluissa, joissa on paljon oppilaita, jotka tulevat alemman sosioekonomisen aseman kodeista. 

Jos kehitys jatkuu nykyisellään, lasten ja heidän koulumenestyksensä erot kasvavat eri sosioekonomisissa ryhmissä. Koulutus, työttömyys ja sosiaaliseen ryhmään kuuluminen periytyy. Jotta kaikille lapsille tarjottaisiin parhaat mahdollisuudet menestymiseen, meidän on panostettava tasa-arvoisuuden lisäämiseen koulutuksessa. 

Perusta lasten tasa-arvoisille edellytyksille luodaan jo varhaiskasvatuksessa. Tutkimukset osoittavat, että varhaiskasvatuksen hyvällä laadulla on pitkälle menevät myönteiset vaikutukset lasten oppimiseen ja sosiaalisiin valmiuksiin aina teini-ikään saakka. Kansainvälisessä vertailussa varhaiskasvatukseen osallistuminen on poikkeuksellisen alhaista Suomessa, ja OECD on kehottanut useita kertoja Suomea ryhtymään toimenpiteisiin osallistumisen lisäämiseksi varhaiskasvatukseen. 

Varoja tasa-arvon parantamiseksi yleissivistävässä koulutuksessa tulisi siis voida käyttää myös tasa-arvon tukemiseen varhaiskasvatuksessa.