Ammattikorkeakoulujen tehtäviä on koko niiden olemassaolon ajan jatkuvasti kasvatettu ja tavoitteita muutettu kunnianhimoisemmiksi. Rahoitus on kuitenkin vähentynyt 200 miljoonalla eurolla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt perusrahoitusta leikataan taas 26,5 miljoonaa euroa.  

Perusrahoitus on suurimmilta osin henkilöstökuluja. Perusrahoituksella turvataan korkeakoulujen toimintaedellytykset ja pitkäjänteinen henkilöstösuunnittelu. Leikkaukset heikentävät opetus- ja tutkimushenkilöstön mahdollisuuksia tarjota laadukasta koulutusta ja tehdä tutkimusta. Seuraukset ovat vahingollisia suomalaiselle sivistykselle ja yhteiskunnalle.  

Tavoite koulutustason nostamiseksi 50 prosenttiin ikäluokasta vaikeutuu leikkausten myötä entisestään. Suomen takamatka verrokkimaihin kasvaa, sillä opiskelijamääriin suhteutettuna korkeakoulujen rahoitus on Suomessa jo nyt n. 20—30 % matalampi kuin Ruotsissa, Tanskassa tai Norjassa. Kun samaan aikaan leikataan ja lisätään aloituspaikkoja, liudentuu resurssi luoda uutta ja innovoida siihen suunnatulla lisärahoituksella.  

T&K-panostukset ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen ovat pieniä. Tämä on vastoin näkemystä, jossa korkeakoulut ovat merkittäviä toimijoita Suomen kasvun ja elinvoiman vauhdittamisessa. Tilannetta vaikeuttavat koulutustason nostopaine ja koulutuksesta tehtävät perusrahoituksen leikkaukset.