Harmaa talous aiheuttaa suuren laskun julkiselle taloudelle. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuonna 2010 teettämän tutkimuksen mukaan harmaan talouden laajuus oli 5,5—7,5 % bruttokansantuotteesta. Euroopan komissio taas arvioi vuonna 2011, että Suomen harmaan talouden koko oli 13,7 % bruttokansantuotteesta. Arviot antavat viitteitä siitä, että harmaan talouden aiheuttama verovaje on merkittävä. Ehkäisemällä harmaata taloutta parannetaan julkisen talouden rahoitusasemaa, vähennetään velkaantumista ja lisätään talouspoliittista liikkumavaraa. 

Hallitus on vuodesta 1996 lähtien antanut valtioneuvoston periaatepäätöksinä kuusi talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan toimintaohjelmaa. Jyrki Kataisen hallitus teki vuonna 2012 periaatepäätöksen, jolla harmaan talouden torjunta määritettiin yhdeksi hallituksen kärkihankkeista. Harmaan talouden torjunnan määrärahat vakiinnutettiin noin 20 miljoonaan euroon vuodessa. 

Harmaan talouden torjuntaan panostaminen maksaa itsensä monin kerroin takaisin. Esimerkiksi vuonna 2014 valtion 20 miljoonan euron panostus tuotti rikos- ja verohyötyjen haltuunottona 47,7 miljoonaa euroa.  

Poliisin toimintamenojen kohdalle tarvitaan maininta harmaan talouden torjunnasta ja siihen riittävä rahoitus. Lähtökohtana tulee olla harmaan talouden torjunnan nykytason turvaaminen ja toiminnan tehostaminen lisäämällä resurssien tehokasta käyttöä ja sujuvoittamalla viranomaisyhteistyötä. Rahoituksen turvaaminen on edellytys harmaan talouden ja talousrikollisuuden onnistuneelle torjunnalle. Hallituksen tulee lisäksi jatkaa vuonna 2012 aloitettua tehostettua harmaan talouden torjuntaohjelmaa ja ryhtyä toimiin sen vakinaistamiseksi.