Hallitus esittää vuoden 2017 talousarviossa kansainvälisen kehitysavun määrärahaksi 535 195 000 euroa. Vuoteen 2015 verrattuna siinä on 267 000 000 euron säästö. 

Tavoitteena on päästä pitkällä aikavälillä nostamaan kehitysapu YK:n asettamaan 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden tavoitteeseen, johon Suomi on jo pitkään sitoutunut. Suomi ei ole päässyt tälle tasolle, ja kehitysavun vuoden 2016 samoin kuin vuodeksi 2017 ehdotettu raju lasku vaikeuttaa huomattavasti tavoitteen saavuttamista lähitulevaisuudessa. Kehitysyhteistyön määrärahojen arvioidaan olevan noin 0,4 % bruttokansantulosta vuonna 2017. 

Suomen kehityspolitiikassa halutaan asettaa suurempi paino kehitysmaiden oman yritystoiminnan ja omien veropohjien vahvistamiseen sekä kehitysyhteistyön tulosten, vaikutusten ja mitattavuuden parantamiseen. Näihin tavoitteisiin on vaikea päästä selvin tuloksin, koska hallituksen säästöt kohdistuvat erityisesti monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ja yksittäisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Ehdotetut säästöt vaikuttavat myös kielteisesti kehityskysymysten parissa työskentelevien suomalaisten työllisyyteen, koska säästöt kohdistuvat useisiin kansalaisjärjestöihin.  

Haluamme Suomen olevan luotettava toimija kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja kansakunta, joka ottaa vastuuta kehitysapupolitiikasta. Näin on toimittava sekä kotikentällä ottamalla vastaan kodeistaan pakenemaan joutuneita ihmisiä mutta myös osallistumalla aktiivisesti ympäris-tö-, ilmasto- ja kehityskysymyksiin sekä tukemalla kokonaisvaltaisesti kehitysmaiden taloudellista kehitystä. Mielestämme kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteena tulee olla ihmishenkien pelastaminen, inhimillisen kärsimyksen lievittäminen ja maailmassa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien auttaminen. Emme halua Suomen vetävän tukeaan YK-järjestöiltä emmekä kehitysbudjetin romuttamista. Emme voi hyväksyä sitä, että Suomi ei kanna globaalia vastuutaan ja että säästöt tehdään unohtamalla maailman köyhimmät ja hädänalaisimmat.