Edellinen hallitus asetti Suomelle kansalliset luomutavoitteet, jotka istuva hallitus on ohjelmassaan hyväksynyt: vuonna 2020 Suomen peltoalasta tulee olla luomutuotannossa 20 % ja julkisissa ruokapalveluissa tarjottavasta ruoasta tulee vuonna 2020 olla 20 % luomua. Tällä hetkellä Suomen peltoalasta 9,4 % on luomutuotannossa, Etelä-Savossa 13,5 % ja Kainuussa yli 20 %. Julkisissa ruokapalveluissa tarjotusta ruoasta tällä hetkellä noin 5 % on luomua.  

Suomen ruokajärjestelmän keskeisiä pulmia torjunta-aineiden käytön lisäksi on tuontiruoan suuri osuus: alijäämä on noin 3—4 mrd. euroa/v. Haittavaikutuksia kansantalouteen kasvattaa ruoan tuonnin lisäksi tavanomaisen tuotannon käyttämien torjunta-aineiden, väkirehujen ja lannoitteiden maahantuonti. Myös luomuelintarvikkeita tuodaan maahan: kaupoissa myynnissä olevista luomuelintarvikkeista (tuotenimikkeistä laskettuna) vain 60 % on kotimaisia.  

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista ja kuvattujen haasteiden ratkaisemista tukemaan Suomeen perustettiin vuoden 2012 lopussa Luomuinstituutti. Se sijaitsee Mikkelissä ja sen asiantuntijaverkostossa on kaikkiaan noin 150 asiantuntijaa. Vuoden 2017 toiminta on rahoitettu maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä rahoituksella, jonka suuruus on 180 000 euroa. Vuoden 2018 rahoitus on täysin auki. Luonnonvarakeskus teki kehysehdotuksen vuosien 2018—2021 määrärahakehykseksi ja siinä esitettiin Luomuinstituutin perustoiminnan rahoitukseksi 240 000 euron vuosittaista rahoitusta. Valitettavasti tätä rahaa ei kuitenkaan ole valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa. Luomuinstituutti tarvitsee kuitenkin valtiolta perusrahoituksen johtamiseen, tutkimus- ja hankekoordinaatioon, tiedeviestintään ja hallintoonsa. Luomuinstituutin suunnitelmallinen toiminta ja strateginen kehittäminen on vaikeaa ilman tietoa pidempiaikaisesta rahoituksesta. Valtiolta on löydyttävä rahoitusratkaisu, jonka turvin Luomuinstituutti Suomessa toimii.