Hallitus esittää vuoden 2018 talousarviossa, että kansainvälisen kehitysyhteistyön määräraha on 0,38 prosenttia BKT:sta, missä on 0,02 prosentin lasku vuoden 2017 talousarviosta. Kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin myönnetään 130 000 000 euron määräraha, mikä on sen sijaan selkeä lisäys viime vuodesta. Tämä merkitsee käytännössä kehityssektorin toiminnan siirtämistä YK-järjestöiltä ja suomalaisilta kehityssektorin kansalaisjärjestöiltä sijoituksiin kansainvälisiin kehityspankkeihin tai rahastoihin, joita hallinnoivat toiset kehitystyön toimijat ja jotka tukevat yksityistä sektoria.  

Emme halua vesittää suomalaisten kansalaisjärjestöjen pitkän tähtäimen jatkuvaa työtä kehityssektorin toiminnassa tai leikata YK-järjestöjen rahoitusta tavalla, jota hallitus esittää ja jonka se teki jo vuosina 2016 ja 2017. Ehdotetut säästöt vaikuttavat myös kehityskysymysten parissa työskentelevien suomalaisten työllisyyteen kielteisesti. 

Haluamme Suomen olevan luotettava toimija kansainvälisessä kehitysyhteistyössä ja kansakunta, joka kantaa vastuuta kehitysapupolitiikasta. Ulkoasiainministeriö esitteli äskettäin selvityksen, jossa todetaan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön olevan tehokasta ja johtavan tuloksiin. Selvitys toteaa kuitenkin, että vuonna 2016 tehdyt leikkaukset olivat epäonnistuneita ja että rahoitusta tulisi jälleen lisätä. Leikkausten seuraukset näkyvät jo nyt, kun useita kansalaisjärjestöjen hankkeita on lakkautettu, ja samanaikaisesti yli miljoona ihmistä vähemmän pääsee osalliseksi avusta, jota on aiemmin tuettu suomalaisella kehitystyöllä. Tämä kehitys ei tue kuvaa Suomesta globaalina vastuullisena toimijana. Tämän vuoksi haluamme, että 130 000 000 euron lisärahoitus kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin kohdennetaan sen sijaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön.