Vuoden 1918 vapaussodan muistoksi on pystytetty 1920- ja 1930-luvuilla runsaasti erilaisia muistomerkkejä. Niitä ovat muotoilleet monet tuon ajan kuuluisat suomalaiset kuvanveistäjät. Muistomerkit ovat merkittävä osa kansallista kulttuuriperintöämme. Ne ovat myös matkailukohteita. Useimmilla sotien 1918 ja 1939—1945 muistomerkeillä käydään yhteisillä kunniakäynneillä muistopäivinä. Muistomerkeistä suurin osa sijaitsee hautamuistomerkkeinä seurakuntien kirkkomailla. Myös kaupunkien ja kuntien puisto-, tori- yms. alueilla sijaitsee vapaussodan muistomerkkejä. 

Vapaussotamuistomme vaalijat pystyttivät Suomessa muistomerkkejä myös monille taistelupaikoille sekä muille sotahistoriallisille paikoille. Niiden omistussuhteessa on edelleen paljon epäselvyyksiä niin maapohjaomistuksen kuin muistomerkkiomistuksen osalta. Em. syistä puutteita on myös lainhuudoissa. Maanvaihtojenkin yhteydessä on jäänyt epäselvyyksiä muistomerkkien omistuksesta ja hoidosta. Vapaussodan Perinneliiton arvion mukaan tällaisia muistomerkkejä on maassamme noin 35—40. 

Erityisesti epäselvyyttä on syksyllä 1944 valtion toimesta lakkautettujen rintamamiesyhdistysten ja suojeluskuntien omistuksessa olleiden muistomerkkien osalta. Epäselvyydet ovat vuosikymmenten ajan vaikeuttaneet muistomerkkien hoitoa ja kunnostamista.