Hallituksen talousarvioesityksessä yritystukileikkauksena suomalaisten elokuvien tuista vietiin 5,5 miljoonaa euroa. Itsensä moninkertaisesti takaisin maksavan kulttuuritukea on vaikea nähdä yritystukena ja alalle 25 prosentin leikkaus on lamauttava.
Suomalainen elokuva-ala on ollut tuottava ala, mutta ei ilman elokuvasäätiön tukea. Tuotannot työllistävät laajan arvoketjun toimijoita näyttelijöistä, käsikirjoittajista, ohjaajista ja teknisistä ammattilaisista aina cateringiin, majoituspalveluihin, kuljetusliikkeisiin ja lopulta paikallisiin elokuvateattereihin saakka. Tuki on ollut välttämätön myös ulkomaalaisen rahoituksen saamiseksi alalle.
Päätöksellään hallitus sulkee lukuisan joukon yksityisiä elokuvateattereita ympäri maata. Suomalaiset haluavat katsoa nimenomaan suomalaisia elokuvia, ja suomalaisten elokuvatuotantojen vähentyessä elokuvateattereilla ei olisi kannattavuuteen asti näytettävää.
Suomalaisesta identiteetistä ja yhteisöllisyydestä puhutaan kauniisti, mutta teot ovat toisen suuntaisia. Juuri suomalainen kulttuuri sekä suomalainen elokuva sitä tahtoa ja näkyä suomalaisuudesta on rakentanut. Puhumattakaan toinen toisemme ymmärtämisestä ja mahdollisuudesta kurkistaa oman elämänpiirin yli toisiin ulottuvuuksiin.
Alun perin hallitus päätti budjettiriihessään leikata elokuvista 7,8 miljoonaa euroa. Lopullisessa hallituksen talousarvioesityksessä elokuvatuista päädyttiin leikkaamaan 5,5 miljoonaa euroa. Loput 2,3 miljoonaa euroa leikataan muista kulttuurituista. Kulttuurin kuritus ja leikkauslinja siis jatkuu.
Kulttuuri- ja taidealalta on tämän hallituksen toimesta leikattu sekä suoraan varsinaisesta kulttuuribudjetista että muualta kulttuurirahoituksesta, kuten esimerkiksi Yleisradiosta. Monet toimijat, kuten taidefestivaalit, ovat kaatuneet, moni kiertue on peruutettu ja moni alan ammattilainen jäänyt työttömäksi. Alueellinen eriarvoisuus kulttuuripalveluissa kasvaa.
Olisikin suurta viisautta palauttaa tuki entiselle tasolleen ja turvata suomalaisen elokuvan ja kulttuurin tulevaisuus.