Kehitysyhteistyö pelastaa ihmishenkiä, sillä ehkäistään kriisejä ja sotia. Kehitysyhteistyöllä vahvistetaan tyttöjen ja naisten asemaa, koulutetaan lapsia, luodaan työpaikkoja, edistetään demokratiaa, kehitetään kumppanimaiden verojärjestelmiä ja tehdään ilmasto- ja luontotyötä. Se on siis äärimmäisen tärkeää työtä.  

Suomi on sitoutunut sekä YK:ssa että EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyövaransa 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vastaavalle tasolle. Silti Orpon hallitus leikkaa jälleen kehitysyhteistyön rahoitusta. Tämä oli jo neljäs leikkaus kehitysyhteistyön rahoituksesta tällä hallituskaudella. Tämä on täysin väärä, vastuuton ja lyhytnäköinen suunta.  

Kansainväliset ilmasto- ja ympäristösopimukset ovat keskeisessä roolissa elämän edellytysten säilyttämisessä koko maapallolla. Suomi on sitoutunut maksamaan osansa kansainvälisestä ilmasto- ja biodiversiteettirahoituksesta kehittyville maille, joten rahoitustarpeen tulisi näkyä myös valtion budjetissa vuosittain.  

Kehitysyhteistyön rahoitusta leikataan siis radikaalisti aikana, jossa pandemian jäljet, ilmasto- ja luontokriisin kiihtyminen ja geopoliittiset jännitteet lisäävät köyhyyttä ja epävakautta ympäri maailmaa. Tämä on leikkaus maailman köyhimmiltä ihmisiltä.  

Nämä leikkaukset syövät merkittävästi myös Suomen arvostusta ja vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisissä instituutioissa ja kansainvälisessä politiikassa sekä Suomen kansainvälistä maakuvaa demokratian ja ihmisoikeuksien edistäjänä sekä ilmastopolitiikan edelläkävijänä.