Talousarvioaloite
TAA
70
2016 vp
Pekka
Haavisto
vihr
ym.
Talousarvioaloite määrärahan lisäämisestä varsinaiseen kehitysyhteistyöhön (100 000 000 euroa)
HE 134/2016 vp
Eduskunnalle
Hallituksen budjettiesitys jättää Suomen kehitysyhteistyön tilanteeseen, jossa se on vuonna 2015 toteutettujen leikkausten jälkeen. Kehitysyhteistyön todellinen rahoitustaso on pudonnut kauas Suomen tavoittelemasta 0,7 prosentin tasosta, joka on YK:n suosittama. Suomen koko kehitysyhteistyön odotetaan olevan ensi vuonna vain noin 0,4 % BKTL:sta. 
Budjettiesitys pitää voimassa kansalaisjärjestöihin kohdistuvan leikkauslinjan. Monet keskeiset kehitysyhteistyön kansalaisjärjestöt ovat joutuneet leikkaamaan toimintojaan, kun niiden rahoitukseen on kohdistunut jopa 40 prosentin leikkaukset. Tämä on vastoin evaluaatioiden tuloksia, joissa todetaan kansalaisjärjestöjen työ yhdeksi tehokkaimmista kehitysyhteistyön muodoista. 
Hallitus ohjaa 140 miljoonaa kehyksen ulkopuolisena määrärahana kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin ja lainoihin. Vuoden 2017 lainojen osuudeksi ehdotetaan 100, finanssisijoituksien 30 ja Finnfundin pääomakorotuksen 10 miljoonaa euroa. On kuitenkin epäselvää, miten ehdotettu 100 miljoonaa lainoihin käytetään. Hallituksen olisi pystyttävä perustelemaan tarkemmin mihin nämä finanssisijoitukset ja lainat tullaan kanavoimaan? Samoin kuin se, miten käytännössä varmistetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuuden pelisääntöjen noudattaminen. Kehitysyhteistyövarojen käytössä läpinäkyvyys on erittäin tärkeää. Samoin kuin se mihin rahat kohdistetaan. Edellä mainitut arvioinnit puoltaisi rahojen kohdistamista enenevässä määrin kansalaisjärjestöille. 
Kehitysyhteistyön tavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi. Kaikkein köyhimmille maille suuntautuvan kehitysyhteistyön ennakoidaan ensi vuonna laskevan 0,15 prosenttiin bruttokansantulosta. On tärkeää varmistaa, että kehitysyhteistyöllä autetaan edelleen kaikkein köyhimpiä ihmisiä ja 0,2 prosentin bruttokansantulo-osuus ohjataan kansainvälisten sitoumustemme mukaisesti köyhimmille LDC-maille. 
Vuoden 2015 aikana myös Suomi koki mittaluokaltaan ennennäkemättömän pakolaiskriisin. Siihen vastatessaan Suomi on korostanut konfliktien ja kriisien vastaamiseen jo niiden alkulähteillä. Kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu ovat tehokkaita keinoja myös kriisien ratkaisussa. Myös Suomen rauhanvälityksen tuki kanavoidaan kehitysyhteistyömäärärahojen kautta. 
Leikkauksilla on väistämättä vaikutuksia myös Suomen imagoon ja vaikutusvaltaan kansainvälisessä yhteistyössä sekä asemaamme pohjoismaisena toimijana. Nykyisen kehitysrahoituksen tasolla Suomen tuki monelle YK-järjestölle jää vaatimattomaksi, ja se vaikuttaa myös suomalaisten mahdollisuuksiin tulla rekrytoiduksi korkeisiin YK-tehtäviin. 
Suomi on vuosia ollut yksi YK:n ympäristöohjelma UNEP:in suurimpia rahoittajia ja meillä on ollut järjestössä kokoamme suurempi painoarvo. UNEP:in rahoituksen hiipuminen on esimerkki huonosti valitusta säästökohteesta kansainvälisissä järjestöissä. Ympäristö- ja ilmastokysymysten tulisi säilyä suomalaisena prioriteettina. 
YK hyväksyi syksyllä 2015 uudet kestävän kehityksen tavoitteet, jotka ulottuvat vuoteen 2030. Tavoitteissa on poikkeuksellisen paljon ympäristötavoitteita, joiden toteutuminen on Suomen ja suomalaisten kannalta tärkeää, mutta vahvistaa myös suomalaisen ympäristöosaamisen ja Clean Techin vientimahdollisuuksia. Meidän tulisi olla näitä tavoitteita täyspainoisesti toteuttamassa.  
Pariisin ilmastokokous vaatisi myös kehittyneiltä mailta toimia ja globaalin vastuun kantamista. Edellisen hallituksen aikana luotiin yksi innovatiivisista kehitysyhteistyön rahoitusvälineistä, päästöhuutokauppatulojen käyttäminen kokonaisuudessaan kehitysrahoitukseen, ennen kaikkea ilmasto- ja ympäristöhankkeisiin. Tämä suomalainen innovaatio on saanut laajaa kiitosta maailmalla. Budjettiesityksessä jätetään käyttämättä mahdollisuus päästöhuutokauppatulojen kanavoimiseen kehitysyhteistyöhön. 
Mittavat leikkaukset vähemmän kehittyvien valtioiden ja niissä asuvien ihmisten apuun sotivat vahvasti myös sitä periaatetta vastaan, että ihmisiä autettaisiin heidän kotimaissaan tai lähialueillaan. Kehitysyhteistyöllä on luotu elämisen mahdollisuuksia, näköaloja ja toivoa sinne, missä olosuhteet ajavat ihmisiä sotien, nälänhädän tai ympäristömuutosten ajamaan pakolaisuuteen.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta lisää 100 000 000 euroa momentille 24.30.66 varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. 
Helsingissä 30.9.2016 
Pekka
Haavisto
vihr
Olli-Poika
Parviainen
vihr
Touko
Aalto
vihr
Johanna
Karimäki
vihr
Satu
Hassi
vihr
Ozan
Yanar
vihr
Emma
Kari
vihr
Jani
Toivola
vihr
Antero
Vartia
vihr
Ville
Niinistö
vihr
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Heli
Järvinen
vihr
Jyrki
Kasvi
vihr
Krista
Mikkonen
vihr
Viimeksi julkaistu 10.10.2016 11:52