Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Suomessa on uutisoitu sekä myymättä jääneiden tuotteiden että asiakkaiden viallisina reklamoitujen tuotteiden tuhoamisesta, vaikka tuotteissa olisi vain pieniä vikoja. Reklamoitujen tavaroiden tuhoamisen pääasiallisena tarkoituksena on, että ne eivät päädy uudelleen reklamoitaviksi. Reklamoitujen tuotteiden kohdalla kyse on siis käyttökelpoisten tuotteiden pikkuvioista, joista asiakas on jo saanut rahallisen hyvityksen. Myös esimerkiksi tavarantoimittajasopimus voi vaatia tavaroiden tuhoamista.
Suomessa myymättä jääneiden ja myymälöihin palautettujen tuotteiden tuhoaminen ei ole kansallisen ympäristönsuojelulain mukaista. Ympäristönsuojelulain 1 luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa todetaan, että lain tarkoituksena on "edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä vähentää jätteiden määrää ja haitallisuutta ja ehkäistä jätteistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia".
Myös Euroopan unionin tasolla on julkistettu maaliskuussa 2022 ekologista suunnittelua koskeva asetusehdotus, joka sisältää toimenpiteitä myymättä jääneiden kulutustuotteiden hävittämisen estämiseksi ja lopettamiseksi. Euroopan unionin ekologisen suunnittelun asetusehdotuksen ensimmäisessä vaiheessa säädetään ainoastaan suurten yritysten tiedonantovelvollisuudesta tuhotuista tuotteista, mutta asetusehdotuksessa esitetään myös mahdollisuutta kieltää myymättä jääneiden tuotteiden hävittäminen kokonaan säänneltävistä tuoteluokista riippuen.
Arvioiden mukaan esimerkiksi tavallisen t-paidan ympäristövaikutukset koostuvat 70—80-prosenttisesti materiaalien hankinnasta ja paidan valmistuksesta. Kuljetusten osuus ympäristövaikutuksista on noin 15—25 prosenttia. Tuotteiden ympäristövaikutusten kannalta olennaisinta on siis se, kauanko tuote on käytössä, mikä tekee myymättä jääneiden tai pikkuvikaisten, mutta käyttökelpoisten tuotteiden tuhoamisesta ympäristön kannalta kestämätöntä.
Hallitusohjelmaan (s. 33) on kirjattu: "Suomi voi olla kokoaan suurempi ilmasto- ja kestävyyshaasteen ratkaisijana — meillä voi olla pieni jalanjälki, mutta suuri kädenjälki." Suomella olisikin mahdollisuus näyttää muulle maailmalle esimerkkiä säätämällä myymättä jääneiden ja myymälöihin palautettujen, käyttökelpoisten tuotteiden tuhoaminen lailla kielletyksi.
Edellä olevan perusteella ehdotan,