Suomen poliisi on hankkinut uuden kamerajärjestelmän sekä rekisterikilpien tunnistusjärjestelmän. Ne otettiin ensimmäisissä poliisiautoissa käyttöön vuoden 2014 aikana. Tätä ennen poliisi on kuvannut liikennettä vhs-nauhalle sekä satunnaisesti digikameroilla ja videokamerajärjestelmillä. Digitaalisen videotallennusjärjestelmän ansiosta autot kuvaavat ja tallentavat kaiken vastaantulevan liikenteen. Tallenteita voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi takaa-ajojen jälkeisessä rikostutkinnassa sekä myös onnettomuustutkinnassa. Digitaalinen videotallennusjärjestelmä on tulossa n. 400—900 poliisiautoon.  

Hälytystehtäviä joutuvat suorittamaan työssään muutkin viranomaiset kuin poliisi. Tullin ja rajavartiolaitoksen sekä pelastuslaitoksen, paloautojen ja ambulanssien kuljettajille se on päivittäistä toimintaa. Hälytysajoissa tapahtuu eri viranomaisille myös liikenneonnettomuuksia, jossa pahimmillaan menehtyy ihmisiä ja tapausta käsitellään eri oikeusasteissa. Esimerkiksi ambulanssien kuljettajille sattuu liikenneonnettomuuksia, joissa loukkaantuu keskimäärin 31 ihmistä vuodessa ja kuolemantapauksia on noin yksi vuodessa. Mikäli jokaisessa hälytysajoneuvossa olisi tallentava videokamera, antaisi se huomattavasti paremmat mahdollisuudet todellisten tapahtumien tulkintaan kolari- ja onnettomuustilanteissa. Tällä tavoin paranisi myös jokaisen liikenneonnettomuudessa olevan oikeusturva. 

Vuonna 2015 Helsingin poliisi otti testikäyttöön niin kutsutun BodyCamin eli kenttäpoliisin haalariin kiinnitettävän vartalokameran. Kameran tarkoituksena on auttaa poliisia yleisen järjestyksen ja turvallisuuden valvonnassa. Samanlaisia kameroita on käytössä mm. Iso-Britanniassa. Poliisin mukaan vartalokameroilla on sitä käytettävissä maissa todettu olevan yleistä järjestystä ja turvallisuutta parantava vaikutus. On myös todettu, että vartalokamerat parantavat polisiin kohtaaman asiakkaan ja poliisin omaa oikeusturvaa.  

Poliisihallitus aloitti Helsingin poliisin käyttökokemusten perusteella selvitystyön, kannattaako kameroita ottaa valtakunnalliseen käyttöön. Mielestäni olisi hyvä jo pelkästään oikeusturvan ja rikosten selvittämisen kannalta, että tällaisia laitteita olisi käytössä koko maassa myös muilla hälytystyötä tekevillä viranomaisilla kuin poliiseilla. Ensihoidon henkilökunnan tehtävät ovat tietenkin pääsääntöisesti tehtäviä, missä ensihoitajaan kiinnitetty kamera kuvaa niin sanottua salassa pidettävää aineistoa, mutta tallentaminen työturvallisuuteen vedoten on mahdollista. Samalla tulee varmistaa se, että salassa pidettävä aineisto hävitetään heti kun se on mahdollista. Sama koskee kaikkien muidenkin viranomaisten tallentamaa materiaalia, ja tämä on huomioitu mm. poliisin omassa ohjeistuksessa.