Eläinsuojelulain ja eläinten kaltoinkohtelun valvontaan liittyy merkittäviä puutteita. Tarkastuksia tiloilla tekevien valvontaeläinlääkärien resurssit ovat puutteelliset, ja eläinlääkäreiden työkuorma on valtava. Viranomaistyöskentelykään ei aina ole sujunut parhaalla mahdollisella tavalla, ja valvontaeläinlääkäreiden lausuntojen mukaan poliisien reagointi ja toimenpiteet viranomaisten tekemiin ilmoituksiin ovat jättäneet parantamisen varaa. Suomen eläinsuojelu ry SEY:n selvityksen mukaan virkaeläinlääkäreistä yli 70 prosenttia koki, että oman alueen poliisi ei tunne eläinsuojelulakia riittävän hyvin. 

Epäkohtien seurauksena monet eläinten kaltoinkohtelut jäävät tutkimatta asianmukaisella tavalla tai eivät tule julki lainkaan. 

Tilannetta on helpottanut vuonna 2018 Helsinkiin perustettu tutkintaryhmä, joka on keskittynyt eläimiin liittyviin rikoksiin. Suomen eläinsuojeluyhdistys ry:n lisäksi valvontaeläinlääkärit ovat olleet sitä mieltä, että Helsinkiin perustetun tutkintaryhmän kaltaisen ryhmän perustaminen omalle toiminta-alueelle olisi omiaan parantamaan viranomaisyhteistyötä ja viranomaistoiminnan tuloksekkuutta eläinsuojeluasioissa. Parhaimmillaan toimintamalli säästää resursseja, kun eläinsuojelutapausten kroonistumista pystytään ennaltaehkäisemään. 

Poliisin resurssien ohjaaminen eläinsuojelupoliisitoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen on ensiarvoisen tärkeää sujuvan ja tuloksellisen eläinsuojelun turvaamiseksi ja eläinten kärsimyksen vähentämiseksi. Helsingin malli toimii hienona esimerkkinä tästä.