Aloitteen sisältö

Hallitus on parhaillaan uudistamassa ilmastolakia. Voimassa oleva ilmastolain (609/2015) määritelmä ilmastonmuutoksesta rajoittuu pelkästään ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Laissa oleva määritelmä ilmastonmuutoksesta tulisi uudistuksessa korjata luonnontieteissä käytettävään muotoon, joka käsittää myös maapallon luonnolliset ilmastonmuutokset. 

Virheellisen määritelmän lisäksi laista olisi kokonaisuudessaan poistettava sen yksioikoinen lähtökohta, että ihminen on yksinomainen, keskeisin tai merkittävin ilmastonmuutoksen aiheuttaja ja että ihmiskunnan toimin olisi välttämättä mahdollista vaikuttaa maapallon suurilmastoon. Nämä kysymykset olisi jätettävä jatkuvan ja monipuolisen tieteellisen arvioinnin kohteiksi. Lailla ei ylipäätään tulisi ottaa kantaa minkään tieteellisen teorian oikeellisuuteen, etenkin kun kysymys on teoriasta, jota ei ole toistaiseksi näytetty toteen ja josta on tiedemaailmassa eri näkemyksiä. 

Lakia tulisi tarkistaa kokonaisuudessaan niin, että kaikki ilmastonmuutokseen liittyvä tutkimus, seuranta ja niistä tehtävät poliittiset johtopäätökset ja ohjelmat ottavat huomioon myös muut ilmaston muuttumista aiheuttavat tekijät kuin yksinomaan ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Lakiin tulisi myös lisätä varautuminen ihmisen toiminnasta riippumattomiin ilmastonmuutoksiin.  

Ilmastolain tulisi varmistaa, että kaikessa ilmastonmuutosten arvioinnissa, ilmastotoimien suunnittelussa ja poliittisessa päätöksenteossa otetaan huomioon monipuolisesti eri alojen ja asiantuntijoiden toisistaan poikkeavat näkemykset. Ilmastolain tulisi varmistaa tämän toteutuminen asian käsittelyn kaikissa eri vaiheissa. 

Perustelut

Ilmastonmuutoksen torjunta ohjaa hyvin keskeisesti muun muassa maan energiapolitiikkaa, verotusta, tutkimus- ja kehitystoimintaa, julkisia investointeja ja valtion tukipolitiikkaa. Valtiovalta on tähän mennessä päättänyt ohjata julkisia varoja kansallisiin ilmastonmuutoksen torjuntatoimiin huomattavan suuria summia, minkä lisäksi se on sitoutunut EU:n yhteisiin ilmastonmuutostoimiin miljardien eurojen edestä. Ilmastopolitiikalla on erittäin suuri vaikutus maan talouselämään, työllisyyteen sekä ihmisten arkeen ja yleiseen hyvinvointiin. 

Ilmastonmuutoksen kaikkia tieteellisiä perusteita ja niiden jatkuvaa kehitystä ei tutkita eikä käytetä poliittisessa päätöksenteossa lähellekään ilmastonmuutoksen torjuntaan käytettäviä resursseja vastaavasti. Asian rationaalinen käsittely edellyttäisi, että päätöksenteossa seurataan jatkuvasti ilmastonmuutoksen monipuolista tutkimustietoa. 

Voimassa oleva ilmastolaki pitää lähtökohtana, että ihmiskunnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt aiheuttavat maapallon lämpötilan nousun tuhoten ihmiskunnan elinolosuhteet maapallolla. Lain perusteluissakin tätä lähtökohtaa pidetään kuitenkin varmistamattomana. On jo periaatteellisesti väärin, että lailla otetaan kantaa jonkin tieteellisen teorian oikeellisuuteen. 

Ilmastolain lähtökohdan sanotaan olevan ”tieteellinen konsensus”. Tieteessä tietokonemallinnuksiin perustuvia ennusteita ei todisteta oikeiksi yhteisillä päätöksillä. Vasta varmennetut mittaustulokset voivat vahvistaa teorioiden oikeellisuuden. Lukuisat eri alojen tutkijat, tiedemiehet ja muut eri alojen kiistattomat asiantuntijat niin Suomessa kuin kansainvälisesti ovat esittäneet tutkimustietoon perustuvia eriäviä käsityksiä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta tuoden tavallisimmin esille ilmaston luontaisen vaihtelun huomioon ottamisen tärkeyden ja sen, ettei ilmakehän hiilidioksidipitoisuus välttämättä ohjaa maapallon lämpötilaa. 

Jos harjoitettava ilmastopolitiikka perustuu virheelliseen tietoon, sen seuraukset ovat väistämättä maalle hyvin vakavia sosiaalisesti, taloudellisesti ja poliittisesti. 

Se, että Suomen ilmastolaki vahvistaa ainoaksi oikeaksi lähtökohdaksi ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen, on johtanut myös siihen, että tiedemaailmassa muut käsitykset voidaan torjua väärinä ilman mitään tieteellisiä perusteluja. Lain väärä lähtökohta on myös mitä ilmeisimmin johtanut siihen, että tiedeyhteisöissä, yrityksissä, järjestöissä (ml. poliittiset puolueet) ja muualla yhteiskunnassa ei oman henkilökohtaisen edun nimissä uskalleta kyseenalaistaa lakiin kirjattua käsitystä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta. Tämä johtaa monin tavoin tiedon määrän ja toiminnan kaventumiseen sekä vääriin johtopäätöksiin. 

Määritellessään ilmastonmuutoksen vain ihmisen aiheuttamaksi voimassa oleva ilmastolaki jättää samalla varautumatta luonnollisiin ilmastonmuutoksiin ja niiden seurauksiin. Luonnolliset ilmastonmuutokset, kuten esim. pohjoisen pallonpuoliskon merkittävä kylmeneminen, vaikuttaisi toteutuessaan merkittävästi ainakin Suomen ruoka- ja energiahuoltoon, joihin ilmastolailla olisi myös syytä varautua.